MUHOLAANKO KINNULAN UUSI PÄIVÄKOTI

UUDEN PÄIVÄKODIN SUUNNITTELUMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ/MUHOLA PÄIVÄKODIKSI

 

Kinnulan valtuusto myönsi kokouksessaan 8.5.2014 §:ssä 27 40 000 euron suunnittelumäärärahan uuden päiväkotikiinteistön suunnitteluun.

 

Pitääkö paikkansa, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkanen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen ovat viemässä suunnittelua siihen suuntaan, että Muholan koulusta saneerattaisiin Kinnulaan uusi lasten päiväkoti?

 

Onko Muholan koululle on tilattu 2000 euron suunnitelma koulun muuttamiseksi Kinnulan päiväkodiksi? Jos tämä on totta niin:

 

-          Miten autottomien perheiden lasten kuljetus järjestetään

-          Paljonko kuljetus maksaa ja kuka sen maksaa?

-          Onko lapsiperheiltä tiedusteltu Muholan soveltuvuutta päiväkodiksi?

-          Paljonko lisää hoitoaikaa tämä vaatisi?

-          Paljonko lisää henkilökuntaa toiminta vaatisi?

 

Samalla esitän kysymyksen, miksei Nurmelan koulun tiloista muutamaa huonetta saneerata päiväkodiksi? Koululla olisi koko tarvittava infra valmiina!

SELVITYSPYYNTÖ KUNNANHALLITUKSELLE 10.10.2014 PIDETYN KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN KORJAAMISESTA

Kunnanvaltuuston 10.10.2014 pidetyn kokouksen tarkistettua ja nähtävillä pidettyä pöytäkirjaa on korjattu 5.11.2014 Esko Pelkosen, Pekka Kanervion, Marja Lehtosen, Arja Rekosen ja Virpi Piispasen toimesta.

 

Alkuperäinen pöytäkirja on tarkastettu 10.10.2014 ja pidetty nähtävänä 14.10.2014.

 

Kuntalain 62 §:n mukaan toimielimen kokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Kuntalain 63 §:n mukaan Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu.

 

Hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa

Hallintolain 51 §:n mukaan viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Hallintolain 52 §:n mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.

Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Kirjoitusvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla. Asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kirjoitusvirheen korjaamista, jollei se ole tarpeetonta.

Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Uusi tai korjattu toimituskirja on annettava asianosaiselle maksutta.

Mielestäni kunnanvaltuuston 10.10.2014 pidetyn kokouksen alkuperäiseen pöytäkirjaan tehdyt korjaukset 5.11.2014 ovat selvästi menettely/asiavirheitä, jotka olisi pitänyt ratkaista uudella kunnanvaltuuston päätöksellä hallintolakien 50 -52 pykälien mukaisesti.

Asiasta ei ole raportoitu kunnanvaltuustolle ja korjaukset pöytäkirjaan on tehty noin kuukauden jälkeen alkuperäisestä tarkastuksesta.

Pyydän kunnanhallitusta ja tarkastuslautakuntaa tutkimaan, onko yllä kuvattu menettely Suomen lakien ja asetusten mukaista ja vastaako toiminta julkiselta toimijalta vaadittavaa avoimuutta ja luotettavuutta tehtyjen päätösten käsittelyssä? Samalla pyydän kunnanhallitusta, tarkastuslautakuntaa ja tilintarkastajaa tutkimaan onko kysymyksessä toimivallan ylitys vai kuuluuko asia asianomaisten toimivaltaan ja jos kuuluu, niin minkä lain/säännön perusteella?

OIKAISUVAATIMUS KINNULAN KUNNANHALLITUKSEN 3.11.2014 PITÄMÄN KOKOUKSEN § 295/KOKOUKSEN 3.11.2014 MITÄTÖINTI

1.Valitsematta jääneet pöytäkirjantarkastajat/pöytäkirjan tarkistamisesta päättäminen

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajat ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanhallituksen kokouksen järjestäytymiseen kuuluu pöytäkirjantarkastajien valinta. Tavallisesti pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi kunnanhallituksen jäsentä. Kunnanhallitus voi myös olla valitsematta pöytäkirjantarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkistetaan välittömästi tai kunnanhallituksen seuraavassa kokouksessa.

 

Kinnulan kunnan hallintosäännön 22§:n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kunnanhallitus ei kuitenkaan ole päättänyt kokouksessaan 3.11.2014, miten pöytäkirja tarkistetaan.

 

Kinnulan kunnanhallituksen 3.11..2014 pidetyn kokouksen järjestäytymisen yhteydessä ei kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan valittu pöytäkirjantarkastajia. Pöytäkirjan etusivulla kohdassa pöytäkirjan tarkastustapa (paikka, aika ja tarkastajien valinta), ei ole mainintaa siitä, että kunnanhallitus olisi valinnut pöytäkirjantarkastajiksi Mikko Ihannin ja Kalevi Kinnusen. Sitä vastoin samassa pöytäkirjan kohdassa on maininta, että pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Mikko Ihanti ja Kalevi Kinnunen ja että tarkastus toimitetaan 3.11.2014. Pöytäkirjan ovat kuitenkin tarkastaneet/allekirjoittaneet Mikko Ihanti ja Kalevi Kinnunen, joiden valinnasta pöytäkirjantarkastajiksi ei ole pöytäkirjassa mitään mainintaa.

 

Puheenjohtaja Manu Toikkanen on menetellyt virheellisesti jättämättä valitsematta kokoukselle pöytäkirjantarkastajat/ jättämättä päättämättä, miten pöytäkirja tarkistetaan ja sallimalla Mikko Ihannin ja Kalevi Kinnusen tarkastaa pöytäkirja ilman kunnanhallituksen päätöstä.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että kunnanhallitus oikaisee Kinnulan kunnanhallituksen 3.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 295 Kinnulan hallintosäännön 22 §:n, Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä. Tämän lisäksi vaadin, että kunnanhallitus mitätöi koko 3.11.2014 pitämänsä kokouksen, kokouksen järjestäytymisessä syntyneen virheen vuoksi.

                            

2. Ilman mandaattia toiminut pöytäkirjanpitäjä

 

Hallintojohtajan toimenkuvan mukaan hallintojohtaja toimii kunnanhallituksen kokousten pöytäkirjanpitäjänä ja huolehtii sen muistakin sihteerintehtävistä.

 

Kinnulan kunnan hallintojohtajan virka on lakkautettu. Hallintojohtaja toimi toimenkuvansa mukaan kunnanjohtajan varahenkilönä ja mm kunnanhallituksen kokouksen sihteerinä.

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0712/3 kumonnut kunnansihteerin viran perustamisen Kinnulan kuntaan. Tästä johtuen Marja Lehtonen ei voi toimia vs kunnansihteerinä eikä siis automaattisesti kunnanhallituksen pöytäkirjanpitäjänä. Marja Lehtosen sivistystoimen päällikön/kansalaisopiston rehtorin toimenkuvassa ei ole mainintaa kunnanhallituksen sihteerinä toimimisesta.

 

Kunnanvaltuusto ei ole päättänyt missään pykälässään, että kansalaisopiston rehtori/ sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen voisi toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Vaadin, että Kinnulan kunnanhallitus oikaisee tekemänsä päätökset kunnanhallituksen kokouksen 3.11.2014 §:n 295 osalta ja mitätöi koko kokouksen väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomana.

 

3. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen jääviys §:ssä 295

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Esko Pelkonen on ollut läsnä keskustelun ja päätöksenteon ajan kunnanhallituksen kokouksessa 3.11.2014 §:n 295 aikana, jossa käsiteltiin Kevan suorittamaa tarkastusta Kinnulan kunnassa.

 

Kevan vs. toimitusjohtaja/varatoimitusjohtaja Pekka Alanen on Esko Pelkosen siskon avomies, joka kuuluu Esko Pelkosen läheisiin.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Kinnulan kunnanhallitus oikaiseen 3.11.2014 §:ssä 295 tekemänsä päätöksen.

 

 

4. Väärin annettu oikaisuvaatimus §:stä 295

 

Kuntalain mukaan tiedoksi merkittävästä asiasta ei voi valittaa vaan se katsotaan pääsääntöisesti täytäntöönpanoksi, josta ei voi valittaa.

 

Kunnanhallitus on kuitenkin antanut valitusosoituksen päätöksestään 13.11.2014 §:stä 295.

 

 

Vaadin, että kunnanhallitus oikaisee tekemänsä päätöksen.

 

SELITYS KINNULAN KUNNANHALLITUKSEN ANTAMASTA LAUSUNNOSTA 20.10.2014 § 285 JA 3.11.2014 § 298 (02255/14/2299 lähete 6456/14)

PYYTÄMÄNNE SELITYS KINNULAN KUNNANHALLITUKSEN ANTAMASTA LAUSUNNOSTA 20.10.2014 § 285 JA 3.11.2014 § 298 (02255/14/2299 lähete 6456/14)

 

Annan seuraavan selityksen Kinnulan kunnanhallituksen lausunnosta 20.10.2014 § 285 ja 3.11.2014 § 298:

0. Virheellisyydet kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 § 285

                             0.1 Väärät/valitsematta jääneet pöytäkirjantarkastajat

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajat ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Valtuuston kokouksen järjestäytymiseen kuuluu pöytäkirjantarkastajien valinta. Tavallisesti pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi valtuuston jäsentä. Valtuusto voi myös olla valitsematta pöytäkirjantarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkistetaan valtuuston seuraavassa kokouksessa.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 §:n mukaan valtuuston pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

 

Kinnulan kunnanhallituksen 20.10.2014 pidetyn kokouksen järjestäytymisen yhteydessä ei kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan valittu pöytäkirjantarkastajia. Pöytäkirjan etusivulla kohdassa pöytäkirjan tarkastustapa (paikka, aika ja tarkastajien valinta), ei ole mainintaa siitä, että kunnanhallitus olisi valinnut pöytäkirjantarkastajiksi Arja Rekosen ja Anitta Urpilaisen.  Sitä vastoin samassa pöytäkirjan kohdassa on maininta, että pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Arja Rekonen ja Leo Urpilainen ja että tarkastus toimitetaan kokouksen jälkeen 20.10.2014. Pöytäkirjan ovat kuitenkin tarkastaneet/allekirjoittaneet Arja Rekonen ja Anita Urpilainen, joiden valinnasta pöytäkirjantarkastajiksi ei ole pöytäkirjassa mitään mainintaa.

 

Pöytäkirjassa ei myöskään ole mainitaan siitä kuka Anita Urpilaista ja Arja Rekosta olisi ehdottanut pöytäkirjantarkastajiksi, eikä mainintaa pöytäkirjantarkastajien vaalista tai valtuuston yksimielisyydestä.

 

Puheenjohtaja Manu Toikkanen on menetellyt virheellisesti jättämättä valitsematta kokoukselle pöytäkirjantarkastajat ja sallimalla Anitta Urpilaisen ja Arja Rekosen tarkastaa pöytäkirja.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 20.10.2014 pitämän kokouksen pykälän 285 Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 §:n, Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä.

 

                             0.2 Marja Lehtosen ja Anitta Hakkaraisen puutteellisesti merkitty jääviys

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Marja Lehtonen ja Anitta Hakkarainen jääväsivät itsensä kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 §:n 285 aikana ilmoittamalla syytä siihen.

 

Kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 -30 §:ien mukaan pöytäkirjaan tulee merkitä henkilöiden tosiasiallinen esteellisyyden perusta. Marja Lehtosen ja Anitta Hakkaraisen kohdalla pöytäkirjassa ei ole mainintaa tosiasiallisesta esteellisyyden syystä/ poistumisen syystä.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 20.10.2014 pidetyn kokouksen § 285 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, kuntalain 52 §:n sekä hallintolain 27 -30 §:en vastaisina.

 

1. KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO 20.10.2014 § 285

 

                             1.1 Kunnanhallituksen lausunto koskien §:ää 38

 

                             1.1.1 Liian vähän valtuutettuja

 

Pöytäkirjalla on julkinen luotettavuus. Tämän vuoksi asian katsotaan olevan niin kuin se on kirjattu pöytäkirjaan.

 

Kunnanhallitus lausunnossaan virheellisesti jälkikäteen antaa lausunnon ohi virallisesti tarkastetun valtuuston pöytäkirjan. Julkinen organisaatio ei voi, peittääkseen virheitään, jälkikäteen muotoilla pöytäkirjaa mieleisekseen. Muussa tapauksessa pöytäkirja menettäisi merkityksensä kokouksen päätösasiakirjana.

 

Vaadin, että kunnanhallituksen lausunto pitää virheellisenä jättää huomiotta ja kunnanvaltuuston kokouksen 4.9.2014 § 38 kumota valituksessa esitetyin perustein.

 

1.1.2 Valtuutettu Anitta Hakkaraisen puutteellisesti merkitty jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Anitta Hakkarainen jääväsi itsensä kunnanvaltuuston kokouksessa 4.9.2014 § 38 aikana ilmoittamalla, että hän on yleislausekejäävi.

 

Kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 -30 §:ien mukaan pöytäkirjaan tulee merkitä henkilöiden tosiasiallinen esteellisyyden perusta. Tosiasiallinen perusta ei ole yleislausekejäävi, joka pöytäkirjaan on merkitty. Anitta Hakkaraisen kohdalla pöytäkirjassa ei ole mainintaa tosiasiallisesta esteellisyyden syystä.

 

Pöytäkirjan mukaan Anitta Hakkarainen jääväsi itsensä § 38 kohdalla asian käsittelyn ajan. Pöytäkirjasta saa sen kuvan, että Hakkarainen ei jäävännyt itseään päätöksenteon ajaksi.

 

Kunnanhallituksen lausunto asiasta on virheellinen. Anitta Hakkaraisella on saattanut olla jokin muukin syy jäävätä itsenä kuin mitä kunnanhallitus esittää.

 

Vaadin, että kunnanhallituksen lausunto pitää virheellisenä jättää huomiotta ja kunnanvaltuuston kokouksen 4.9.2014 § 38 kumota valituksessa esitetyin perustein.

 

                             1.1.3 Ilman mandaattia toiminut pöytäkirjanpitäjä

 

Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii

valtuuston määräämä viranhaltija.

 

Marja Lehtonen on valittu väliaikaiseksi kunnansihteeriksi (ajalle 12.8 – 31.10.2014) kunnanhallituksen päätöksellä 11.8.2014 § 204. Päätöksessä ei ole vahvistettu Lehtoselle toimenkuvaa.

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0712/3 kumonnut kunnansihteerin viran perustamisen Kinnulan kuntaan. Tästä johtuen Marja Lehtonen ei voi toimia vs kunnansihteerinä eikä siis automaattisesti kunnanvaltuuston pöytäkirjanpitäjänä.

 

Kunnanvaltuusto ei ole päättänyt missään pykälässään, että kansalaisopiston rehtori/ sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen voi toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Marja Lehtonen toimi kunnanvaltuuston kokouksessa 4.9.2014 pöytäkirjanpitäjänä koko kokouksen ajan, vaikka kunnanvaltuusto ei ole määrännyt häntä missään pykälässä valtuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan kunnanvaltuuston sihteerin tehtävään.

                            

Vaadin, että kunnanhallituksen lausunto pitää virheellisenä jättää huomiotta ja kunnanvaltuuston kokouksen 4.9.2014 § 38 kumota valituksessa esitetyin perustein.

 

                             1.1.4 Perustelematta jätetty päätös

 

Hallintolain 45§:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Valtuuston päätöksessä 4.9.2014 §:ssä 38 ei ole ilmoitettu, millä perusteella valtuusto on päätöksensä tehnyt. Kyse ei ole ollut sellaisesta päätöksestä, jota hallintolain 45 §:n 2 momentin mukaan ei tarvitse perustella.

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että päätöksen/virkamiesesittelyn tekee toimivaltainen viranomainen ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanvaltuusto ei perustellut 4.9.2014 §:ssä 38 tekemäänsä päätöstä mitenkään.

 

Vaadin, että kunnanhallituksen lausunto pitää virheellisenä jättää huomiotta ja kunnanvaltuuston kokouksen 4.9.2014 § 38 kumota valituksessa esitetyin perustein.

 

                             1.2 Kunnanhallituksen lausunto koskien §:ää 39

 

                             1.2.1 Anitta Hakkaraisen esteellisyys kunnanhallituksen kokouksessa 25.8.2014 § 217

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Yläasteen rehtori Anitta Hakkarainen on osallistunut sivistyslautakunnan 20.8.2014 § 68 esittelytekstin mukaan oman virkansa muutoksien valmisteluun. Yläasteen rehtorin viran muutos ei ole pelkkä nimikemuutos, vaan yläasteen rehtorin virka, lukion rehtorin virka ja alakoulujen johtajaopettajien/rehtorien virrat yhdistetään ja muodostetaan yksi uusi perusopetuksen rehtorin virka.

 

”Tehtäväjärjestelyistä on pidetty useita rehtorikokouksia kevään 2014 aikana ja järjestelyistä on keskusteltu myös sivistyslautakunnassa ja kunnanhallituksessa mm. osana sivistystoimen talouden tasapainottamista vuodesta 2015 alkaen. Keskustelujen pohjalta on päätetty valmistella ja saattaa päätettäväksi ns. yhden rehtorin mallia, jossa sekä ala- ja yläkoulun että lukion rehtorin tehtävät hoitaisi sama henkilö.”

Kuntalain mukaan esteellisyys syntyy, jos luottamushenkilö on kunnan viranhaltijana asian käsittelyn aiemmassa vaiheessa esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa. Vastaavalla tavalla tarkoittaa tässä tapauksessa nimenomaan sitä, että Anitta Hakkarainen on viranhaltijana (rehtorina) valmistellut asiaa useissa rehtorikokouksissa ja kunnanhallituksen kokouksissa (katso sivistyslautakunnan kokouksen 20.8.2014 §:n 68 esittelyteksti).

Lisäksi Anitta Hakkarainen osallistui kunnanhallituksen kokoukseen 25.8.2014 § 217 esteellisenä käsittelemään omaa asiaansa.

Kunnanhallituksen lausunto asiasta on virheellinen, koska kyseessä on huomattavasti laajemman viran perustaminen. Kyseessä ei ole pelkkä nimikemuutos vaan uuteen virkaan liittyy selvästi uusia asioita (ala-asteen rehtoriudet ja sivistyspäällikön tehtävät).

Vaadin, että kunnanhallituksen lausunto pitää virheellisenä jättää huomiotta ja kunnanvaltuuston kokouksen 4.9.2014 § 39 kumota valituksessa esitetyin perustein.

 

1.2.2 Anitta Hakkaraisen esteellisyys kunnanvaltuuston kokouksessa 4.9.2014 § 39

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Anitta Hakkarainen osallistui kunnanvaltuuston kokoukseen 4.9.2014 §:ssä 39 esteellisenä.

 

Perustelut samat kuin kohdassa 1.1.2

 

Vaadin, että kunnanhallituksen lausunto pitää virheellisenä jättää huomiotta ja kunnanvaltuuston kokouksen 4.9.2014 § 39 kumota valituksessa esitetyin perustein.

 

1.2.3 Ilman mandaattia toiminut pöytäkirjanpitäjä

 

Katso perustelut kohdasta 1.1.3

 

Vaadin, että kunnanhallituksen lausunto pitää virheellisenä jättää huomiotta ja kunnanvaltuuston kokouksen 4.9.2014 § 39 kumota valituksessa esitetyin perustein.

 

1.2.4 Perustelematta jätetty päätös

 

Katso perustelut kohdasta 1.1.4

 

Vaadin, että kunnanhallituksen lausunto pitää virheellisenä jättää huomiotta ja kunnanvaltuuston kokouksen 4.9.2014 § 39 kumota valituksessa esitetyin perustein.

 

3. KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO 3.11.2014 § 298

 

                             3.1 Valmistelussa tapahtuneet virheet §:ssä 38

 

Kinnulan kunnan lainvoimaisen hallintosäännön 19 §:n mukaan asiat päätetään kokouksessa viranhaltijan esittelystä.

 

Kinnulan lainvoimaisen hallintosäännön 42 §:n mukaan valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

 

Kinnulan lainvoimaisen hallintosäännön 43 §:n mukaan kunnanhallitus valitsee toimialojen päälliköt.

 

Kinnulan kunnassa ei ole sivistystoimen päällikön virkaa, koska valtuusto ei ole sitä koskaan perustanut. Marja Lehtosta ei myöskään kunnanhallitus ole nimittänyt sivistystoimen päällikön virkaan.

 

Marja Lehtonen on esitellyt sivistyslautakunnassa 20.8.2014 §:ssä 66 apulaiskanslistin tehtävänimikkeen muutoksen sivistystoimen päällikön tittelillä vaikka hänellä ei ole sivistystoimen päällikön virkaa.

 

Kunnanhallituksen lausunto asiasta on virheellinen. Marja Lehtoselle ei Kinnulan kunnan hallintosäännössä (sivistystoimen päällikkönä eikä muullakaan tittelillä), ole annettu oikeutta esitellä asioita Kinnulan kunnan sivistyslautakunnassa.  Myöskään kunnanhallitus tai kunnanvaltuusto ei tällaista valtuutusta ole Marja Lehtoselle antanut. Se seikka, että hallintosäännössä on mahdollisesti virheitä, ei kuulu tähän asiaan.

 

Tapani Pekkarinen ollessaan sivistystoimen päällikkönä ennen Lehtosta ei milloinkaan esitellyt asioita sivistyslautakunnassa sivistystoimen päällikköä.

 

Vaadin, että kunnanhallituksen lausunto pitää virheellisenä jättää huomiotta ja kunnanvaltuuston kokouksen 4.9.2014 § 38 kumota valituksessa esitetyin perustein.

3.2 Valmistelussa tapahtuneet virheet §:ssä 39

 

Kinnulan kunnan lainvoimaisen hallintosäännön 19 §:n mukaan asiat päätetään kokouksessa viranhaltijan esittelystä.

 

Kinnulan lainvoimaisen hallintosäännön 42 §:n mukaan valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

 

Kinnulan lainvoimaisen hallintosäännön 43 §:n mukaan kunnanhallitus valitsee toimialojen päälliköt.

 

Kinnulan kunnassa ei ole sivistystoimen päällikön virkaa, koska valtuusto ei ole sitä koskaan perustanut. Marja Lehtosta ei myöskään kunnanhallitus ole nimittänyt sivistystoimen päällikön virkaan.

 

Marja Lehtonen on esitellyt sivistyslautakunnassa 20.8.2014 §:ssä 68 yläasteen rehtorin viran muuttamisen perusopetuksen rehtoriksi  sivistystoimen päällikön tittelillä vaikka hänellä ei ole sivistystoimen päällikön virkaa.

 

Kunnanhallituksen lausunto asiasta on virheellinen. Marja Lehtoselle ei Kinnulan kunnan hallintosäännössä (sivistystoimen päällikkönä eikä muullakaan tittelillä), ole annettu oikeutta esitellä asioita Kinnulan kunnan sivistyslautakunnassa.  Myöskään kunnanhallitus tai kunnanvaltuusto ei tällaista valtuutusta ole Marja Lehtoselle antanut. Se seikka, että hallintosäännössä on mahdollisesti virheitä, ei kuulu tähän asiaan.

 

Tapani Pekkarinen ollessaan sivistystoimen päällikkönä ennen Lehtosta ei milloinkaan esitellyt asioita sivistyslautakunnassa sivistystoimen päällikköä.

 

Vaadin, että kunnanhallituksen lausunto pitää virheellisenä jättää huomiotta ja kunnanvaltuuston kokouksen 4.9.2014 § 39 kumota valituksessa esitetyin perustein.

 

VALTUUSTON KOKOUS 10.10.2014

1. KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN 10.10.2014 JÄRJESTÄYTYMISEN VIRHEELLISYYDET

 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 10.10.2014 pidetyn kokouksen laittomana sekä asettaa tehdyt päätökset täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 

1.1 Väärät/valitsematta jääneet pöytäkirjantarkastajat

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajat ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Valtuuston kokouksen järjestäytymiseen kuuluu pöytäkirjantarkastajien valinta. Tavallisesti pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi valtuuston jäsentä. Valtuusto voi myös olla valitsematta pöytäkirjantarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkistetaan valtuuston seuraavassa kokouksessa.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 §:n mukaan valtuuston pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston 10.10.2014 pidetyn kokouksen järjestäytymisen yhteydessä ei kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan valittu pöytäkirjantarkastajia. Pöytäkirjan etusivulla kohdassa pöytäkirjan tarkastustapa (paikka, aika ja tarkastajien valinta), ei ole mainintaa siitä, että valtuusto olisi valinnut pöytäkirjantarkastajiksi Virpi Piispasen ja Arja Rekosen. Sitä vastoin samassa pöytäkirjan kohdassa on maininta, että pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Pauli Salonpää ja Manu Toikkanen ja että tarkastus toimitetaan 10.10.2014. Pöytäkirjan ovat kuitenkin tarkastaneet/allekirjoittaneet Virpi Piispanen ja Arja Rekonen, joiden valinnasta pöytäkirjantarkastajiksi ei ole pöytäkirjassa mitään mainintaa.

 

Pöytäkirjassa ei myöskään ole mainitaan siitä kuka Virpi Piispasta ja Arja Rekosta olisi ehdottanut pöytäkirjantarkastajiksi, eikä mainintaa pöytäkirjantarkastajien vaalista tai valtuuston yksimielisyydestä.

 

Puheenjohtaja Esko Pelkonen on menetellyt virheellisesti jättämättä valitsematta kokoukselle pöytäkirjantarkastajat ja sallimalla Virpi Piispasen ja Arja Rekosen tarkastaa pöytäkirja.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 10.10.2014 pitämän kokouksen kaikki pykälät (41 – 47) Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 §:n, Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä.

 

                    1.2 Ilman mandaattia toiminut pöytäkirjanpitäjä

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii valtuuston määräämä viranhaltija.  

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0712/3 kumonnut kunnansihteerin viran perustamisen Kinnulan kuntaan. Tästä johtuen Marja Lehtonen ei voi toimia vs kunnansihteerinä eikä siis automaattisesti kunnanvaltuuston pöytäkirjanpitäjänä.

 

Kunnanvaltuusto ei ole päättänyt missään pykälässään, että kansalaisopiston rehtori/ sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen voi toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksessa 11.10.2014 tekemät päätökset Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1 §:n vastaisena sekä väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomana.

 

1.3 Kunnanvaltuuston kokoukseen puheenjohtajan väärin kutsumat varavaltuutetut

 

Kuntalain mukaan 10 §:n mukaan Kinnulan kunnan kokoisessa on 17 valtuutettu, koska Kinnula ei ole vaalivuoden loppuun mennessä päättänyt pienemmästä parittomasta valtuutettujen määrästä.

 

Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 11 §:n mukaan ”valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jatain asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalain 11 §:ssä tarkoitettu varavaltuutettu.”

 

Varsinaisista valtuutetuista oli kokouksesta poissa Markku Toikkanen (kesk.), Marko Kinnunen (kok.), Rauno Kinnunen (kesk.) ja Jonna Laulumaa (kesk.). Kokouksen pöytäkirjasta eikä mistään muustakaan ilmene, onko varajäsenille toimitettu ajoissa kokouskutsut ja on heillä ollut esteellisyyksiä, kun puheenjohtaja on kutsunut varajäseniä kokoukseen.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksessaan 10.10.2014 tekemät päätökset kuntalain 11 §:n ja Kinnulan kunnan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 11 §:n vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomina.

 

2. KUNNANVALTUUSTON KOKOUS 10.10.2014 § 46

 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 10.10.2014 pidetyn kokouksen §:n 46 laittomana sekä asettaa tehdyt päätöksen täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 

2.1 Väärät/valitsematta jääneet pöytäkirjantarkastajat

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajat ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Valtuuston kokouksen järjestäytymiseen kuuluu pöytäkirjantarkastajien valinta. Tavallisesti pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi valtuuston jäsentä. Valtuusto voi myös olla valitsematta pöytäkirjantarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkistetaan valtuuston seuraavassa kokouksessa.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 §:n mukaan valtuuston pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston 10.10.2014 pidetyn kokouksen järjestäytymisen yhteydessä ei kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan valittu pöytäkirjantarkastajia. Pöytäkirjan etusivulla kohdassa pöytäkirjan tarkastustapa (paikka, aika ja tarkastajien valinta), ei ole mainintaa siitä, että valtuusto olisi valinnut pöytäkirjantarkastajiksi Virpi Piispasen ja Arja Rekosen. Sitä vastoin samassa pöytäkirjan kohdassa on maininta, että pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Pauli Salonpää ja Manu Toikkanen ja että tarkastus toimitetaan 10.10.2014. Pöytäkirjan ovat kuitenkin tarkastaneet/allekirjoittaneet Virpi Piispanen ja Arja Rekonen, joiden valinnasta pöytäkirjantarkastajiksi ei ole pöytäkirjassa mitään mainintaa.

 

Pöytäkirjassa ei myöskään ole mainitaan siitä kuka Virpi Piispasta ja Arja Rekosta olisi ehdottanut pöytäkirjantarkastajiksi, eikä mainintaa pöytäkirjantarkastajien vaalista tai valtuuston yksimielisyydestä.

 

Puheenjohtaja Esko Pelkonen on menetellyt virheellisesti jättämättä valitsematta kokoukselle pöytäkirjantarkastajat ja sallimalla Virpi Piispasen ja Arja Rekosen tarkastaa pöytäkirja.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 10.10.2014 pitämän kokouksen kaikki pykälät (41 – 47) Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 §:n, Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä.

 

2.2 Ilman mandaattia toiminut pöytäkirjanpitäjä

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii valtuuston määräämä viranhaltija.  

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0712/3 kumonnut kunnansihteerin viran perustamisen Kinnulan kuntaan. Tästä johtuen Marja Lehtonen ei voi toimia vs kunnansihteerinä eikä siis automaattisesti kunnanvaltuuston pöytäkirjanpitäjänä.

 

Kunnanvaltuusto ei ole päättänyt missään pykälässään, että kansalaisopiston rehtori/ sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen voi toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksessa 11.10.2014 tekemät päätökset Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1 §:n vastaisena sekä väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomana.

 

 

2.3 Kunnanvaltuuston kokoukseen puheenjohtajan väärin kutsumat varavaltuutetut

 

Kuntalain mukaan 10 §:n mukaan Kinnulan kunnan kokoisessa on 17 valtuutettu, koska Kinnula ei ole vaalivuoden loppuun mennessä päättänyt pienemmästä parittomasta valtuutettujen määrästä.

 

Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 11 §:n mukaan ”valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jatain asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalain 11 §:ssä tarkoitettu varavaltuutettu.”

 

Varsinaisista valtuutetuista oli kokouksesta poissa Markku Toikkanen (kesk.), Marko Kinnunen (kok.), Rauno Kinnunen (kesk.) ja Jonna Laulumaa (kesk.). Kokouksen pöytäkirjasta eikä mistään muustakaan ilmene, onko varajäsenille toimitettu ajoissa kokouskutsut ja on heillä ollut esteellisyyksiä, kun puheenjohtaja on kutsunut varajäseniä kokoukseen.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksessaan 10.10.2014 tekemän päätöksen § 46 kuntalain 11 §:n ja Kinnulan kunnan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 11 §:n vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomina.

 

2.4 Puheenjohtaja Esko Pelkosen virheellinen toiminta päätöksenteossa

 

Kuntalain 59 §:n ja valtuuston työjärjestyksen 22 §:n mukaan, jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus ""jaa"" tai ""ei"" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys toimitetaan avoimesti. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt.

 

Kunnanvaltuuston kokouksen 10.10.2014 §:n 46 esitys, jonka kunnanhallitus on antanut 6.10.2014 §:ssä 266 kuuluu seuraavasti:

 

”Kunnanhallitus

1) esittää kunnanvaltuustolle, että Kinnulan kuntaan perustetaan kunnan-sihteerin virka 1.12.2014 alkaen

2) käynnistää kunnansihteerin viran täyttöprosessin valmistelun välittömästi kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen, jos kunnanhallituksen päätösehdotus hyväksytään.”

 

Valtuusto päätti kokouksessaan 10.10.2014 §:ssä 46 kunnanhallituksen esityksestä seuraavasti:

 

”Kunnanvaltuusto on hyväksynyt esityksen, että Kinnulan kuntaan pe-rustetaan kunnansihteerin virka 1.12.2014 alkaen.”

 

Kunnanvaltuuston päätös on erilainen kuin kunnanhallituksen esitys. Pöytäkirjasta ei kuitenkaan ilmene oliko päätös yksimielinen, esittikö joku valtuutetuista muutosta kunnanhallituksen esitykseen vai kirjasiko pöytäkirjanpitäjä Pekka Kanervio päätöksen väärin?

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksessaan 10.10.2014 tekemän päätöksen § 46 kuntalain 59 §:n ja Kinnulan kunnan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomina.

Vaadin, että hallinto-oikeus

 

2.5 Marja Lehtosen puutteellisesti merkitty jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Marja Lehtonen jääväsi/poistui kunnanvaltuuston kokouksessa 4.9.2014 § 46 aikana ilmoittamalla syytä siihen.

 

Kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 -30 §:ien mukaan pöytäkirjaan tulee merkitä henkilöiden tosiasiallinen esteellisyyden perusta. Marja Lehtosen kohdalla kohdalla pöytäkirjassa ei ole mainintaa tosiasiallisesta esteellisyyden syystä/ poistumisen syystä.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 10.10.2014 pidetyn kokouksen § 46 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, kuntalain 52 §:n sekä hallintolain 27 -30 §:en vastaisina.

 

 2.6 Perustelematta jätetty päätös

 

Hallintolain 45§:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Valtuuston päätöksessä 4.9.2014 §:ssä 38 ei ole ilmoitettu, millä perusteella valtuusto on päätöksensä tehnyt. Kyse ei ole ollut sellaisesta päätöksestä, jota hallintolain 45 §:n 2 momentin mukaan ei tarvitse perustella.

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että päätöksen/virkamiesesittelyn tekee toimivaltainen viranomainen ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanvaltuusto ei perustellut 10.10.2014 §:ssä 46 tekemäänsä päätöstä mitenkään.

 

Kunnanvaltuuston päätös 10.10.2014 §:ssä 46 on päätöksen perustelujen puutteellisuuden vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on hallintolain 45 §:n ja perustuslain 2 §:n vastainen. Tämän vuoksi kunnanvaltuuston 10.10.2014 pitämän kokouksen § 46 pitää päätöksessä tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä kumota.