tiistai 14. maaliskuuta 2017

KINNULAN PERUSPALVELUJEN YKSITYISTÄMISESTÄ


Kinnulan kunnanhallitus on käynnistänyt laajan yksityistämishankkeen Kinnulan peruspalveluiden siirtämiseksi suuryrityksille. Kunnanhallituksen tarkoituksena on yksityistää terveyskeskus, vanhainkoti ja osa sosiaalitoiminnoista viranhaltijapäätöksiä lukuun ottamatta. Asiaa on käsitelty kunnanhallituksen kokouksessa 23.1.2017, jossa päätettiin tilata selvitys perusturvapalveluiden yksityistämisestä konsultilta 25 000 euron hintaan. Kustannus päätettiin rahoittaa henkilöstön kuntouttamiseen varatuista määrärahoista. Selvityksen pohjalta päätettiin kunnanhallituksen kokouksessa 6.3.2017 muissa asioissa suullisesti, että kunnanhallitus päättää laittaa tarjouspyynnöt peruspalveluiden yksityistämisestä HILMA-järjestelmään välittömästi. Kunnanvaltuustossa asiasta ei ole keskusteltu julkisesti, vaikka suunnitelma terveyskeskuksen, sosiaalitoimiston ja vanhainkodin yksityistämisestä on Kinnulan historian ylivoimaisesti suurin kuntalasia koskeva hanke ja josta päättäminen kuuluu ehdottomasti valtuustolle. Hanketta perustellaan mahdollisesti toteutuvalla SoTE-uudistuksella ja Kinnulan syrjäisellä asemalla. Perusturvan henkilöstöä on asiasta tiedotettu, vaikka asiasta ei ole sanallakaan puhuttu valtuustossa.

 

Kunnanhallituksen käynnistämä perusturvapalveluiden yksityistämishanke koskettaa kaikkia kinnulalaisia ja koko Kinnulan kunnan henkilöstöä, ei ainoastaan perusturvaa. Perusturvan yksityistämisen seurauksena kunnan tukipalveluiden tarve vähenee. Kunnassa ei enää tarvita entiseen malliin palkanlaskijaa, kirjanpitäjää, ATK-henkilöä, sihteereitä koska kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä vähennee oleellisesti.   Myös talonmiesten määrä pienenee vääjäämättä.  Terveyskeskuksessa ei enää tarvita laboratoriohenkilöstöä, keittäjiä, hoitajia, lääkäreitä eikä hammashoitajia. Kunta ajautuu henkilöstön laajaan irtisanomismenettelyyn. Kunnassa toimivien yksityisten hoiva-alan yritysten toimintamahdollisuudet heikkenevät totaalisesti. Syntyy ylikansallisen suuryrityksen monopoli, joka määrittelee toiminnan pelisäännöt. Suuryritys tulee hankkimaan tarvittavat tukipalvelunsa kilpailuttamiensa yritysten kautta muualta kuin Kinnulasta tai lähialueilta. Vanhainkodissa tarvittavat lääkkeet tulevat valmiiksi annosteltuna kilpailutetulta apteekilta. Kinnulan apteekki huutaa tyhjyyttä ja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin.

 

Toiminta voi kunnanhallituksen käsityksen mukaan olla paperilla kannattavaa. Näin aikakin suuryrityksen kanssa kompuksessa oleva konsultti vakuuttaa. Totuus paljastuu muutaman vuoden kuluttua, kun hintoihin tullee yllättäen markkinoista johtuva pakollinen korotus. Kunta ei voi kuin hyväksyä maksaa laskuja. Omaa henkilöstöä kun kunnalla ei enää ole. Samalla terveyspalvelujen läpinäkyvyys katoaa osakeyhtiölain suojiin.

 

Suuryritykset tarvitsevat osakkeenomistajille vähintään 20 prosentin tuoton investoinnilleen (Rona).  Maksajana ovat tässä tapauksessa kunnan irtisanotut työntekijät, kunnan hoiva-alan yritykset ja pienipalkkaiset hoitajat, jotka joutuvat tinkimään palkoistaan, eläke-eduistaan ja loma-ajoistaan. Lopulliset kustannukset maksavat kuitenkin Kinnulassa asuvat kuntalaiset ja kunnassa toimivat hoiva-alan pienyritykset. Työttömyyden seurauksena väkiluku kääntyy entistä jyrkempään laskuun. Ihmisten hätä kasvaa.

 

Oman mausteensa syntyneeseen peruspalvelujen yksityistämishankkeeseen tuo Wiitaunionin ja Kinnulan kunnan vuonna 2009 solmittu yhteistoimintasopimus, jota ei ole irtisanottu ja joka on voimassa tulevan valtuustokauden. Sopimus kieltää Kinnulan kunnan suunnitteleman yksityistämishankkeen, koska siitä ei ole sovittu yhtäpitävin sopimuksin Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren valtuustojen kesken.

 

Normaali paikallisten pienyritysten kanssa tehtävä yhteistyö peruspalveluiden tuottamisessa on järkevää ja kannatettavaa.  Vastustan kuitenkin Kinnulan kunnanhallituksen suunnittelemaa peruspalvelujen totaalista yksityistämissuunnitelmaa, jossa ylikansalliset suuryritykset siirtävät Kinnulasta keräämänsä voitot ulkomaisten osakemiljonäärien taskuihin. Tulen käyttämään kaikki laillisen keinot hankkeen eteenpäin viemisen estämiseksi.

 

Juha Urpilainen

 

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

LÄMPÖLAITOSTEN KANNATTAISI PANOSTAA TUOREESEEN HAKKEESEEN


LÄMPÖLAITOKSIEN KANNATTAISI PANOSTAA TUOREESEEN HAKKEESEEN

Alueellamme on runsaasti vajaakäytössä olevia metsiä. Huonosti hoidettu metsä tuottaa noin 4 – 5 kuutioita puuta hehtaarilta vuodessa. Hyvin hoidettu metsästä saadaan puolestaan jopa 10 -12 kuution tuotto hehtaarilta vuodessa.  Metsän hoitaminen olisi siis pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Monesti syynä metsän hoitamattomuuteen on tietämättömyys ja korkea hoitokustannus suhteessa energiapuun hintaan. Koneellisen metsänhoidon lisäksi osa metsistämme pitää huolen metsurit, jolloin Kemeratuesta huolimatta kustannus tuntuu metsänomistajista liian suurelta. Varsinkin, kun hoidosta saatu tuotto erääntyy vasta vuosikymmenten kuluttua.

Vaasan yliopistossa ongelmaan on kehitetty taloudellinen ratkaisu. Vaasan yliopiston tutkijat ja Kauhavan lämpölaitos havaitsivat, että poltettaessa tuoretta metsähaketta syntyy lämpöenergiaa 30 prosenttia enemmän kuin poltettaessa täysin kuivaa metsähaketta. Tutkijat perustelevat ilmiötä sillä, että tuoreessa hakkeessa on tallella kaikki öljyt, alkoholit ja palavat yhdisteet, jotka kuivassa hakkeessa ovat haihtuneet taivaan tuuliin. Lisäksi tuoreessa hakkeessa on vettä, joka hajotessaan palotilassa muodostaa vetyä. Nämä tuoreen hakkeen palavat yhdisteet muodostavat räjähtävän, hyvin energiatehokkaan kaasun palotilan yläosassa. Tämän seurauksena tuoreesta metsähakkeesta saadaan 30 prosenttia enemmän lämpöenergiaa kuin täysin kuivasta metsähakkeesta.

Tavallisen saunaa lämmittävän mökkiläisen ei silti kannata polttaa tuoreita puita. Siitä ei synny kuin sihinää ja pikeä savupiikon seinämiin. Sen kaikki kokemuksesta tiedämme. Löylyt jäävät märillä ja tuoreilla puilla saamatta. Mökkiläisen kannatta polttaa vähintään vuoden vanhoja kuivia puita. Tuoreen hakkeen polttaminen pitää tapahtua vähintään 800 asteen kuumuudessa ja suurissa muutaman megawatin tehoisissa kattiloissa. Juuri sellaisissa, jotka tuottavat alueellamme kaukolämpöä taajamien lämmittämiseen.  Asiassa pitää osta erottaa käsitteet tuore ja märkä puu. Tuore puu on juuri kaadettu ja joka ei ole vielä kuivunut ja joka sisältää poltettaessa tärkeät yhdisteet. Märkä puu on taas ulkopuolelta kosteutta saanut välillä ehkä kuivanakin ollut puuaines, jonka lämpöarvo on lähes nolla.

Alueemme kuntien kannattaisi hyödyntää pikaisesti uusi ja tutkittu tieto tuoreen hakkeen käytöstä kaukolämpölaitoksissa. Tuoretta puuta on alueella melkein rajattomasti. Metsänomistajalle kannattaisi maksaa tuoreesta hakkeesta vaikka 10 prosenttia enemmän, kuin kuivasta hakkeesta. Loput 20 prosenttia lämpöhyödystä voitaisiin käyttää paikallisten metsureiden ja koneurakoitsijoiden palkkioihin. Vuoden alussa muuttunut urakoiden kilpailuttamiskynnyksen nousu 60 000 euroon helpottaa paikallisuuden suosimista urakoissa. Kuntien kannattaisi työllistää kuntalaisiaan omien metsiensä hoidossa eikä ostaa muualla tuotettua huonomman lämpöarvon omaavaa kuivaa haketta.  Olemme vielä siinä hyvässä tilanteessa, että alueeltamme löytyy riittävästi ihmisiä, jotka haluaisivat työskennellä metsäammattilaisina. Tämän lisäksi alueemme kuljetusyritykset ja koneyrittäjät hyötyisivät paikallisen tuoreen metsähakkeen hyödyntämisestä.

Kuntien kannattaisi perustaa asiaa selvittämään projekti ja hakea siihen ELY-keskuksen rahoitusta. Hankkeen toteutuessa kunnat saisivat lisää verotuloja, yritykset tilauksia, työntekijät töitä ja kuluttajat lähialueella tuotettua edullisempaa lämpöä. Kaikki voittaisivat. Tarvitaan vain kuntien päätöstä lähteä rohkeasti hyödyntämään uutta tietoa ja teknologiaa.

KUNTIEN KANNATTAISI PANOSTAA AURINKOENERGIAAN


KUNTIEN KANNATTAISI PANOSTAA AURINKOENERGIAAN

Alueemme kuntia riivaa korkea työttömyys ja yritysideoiden puute. Kuluttamistamme hyödykkeistä, energiasta ja palveluista valuu suurin hyöty muualle kuin omalle alueellemme. Kunnat käyttävät merkittävän osan alueellamme kulutetusta energiasta kouluissa, terveydenhuollossa, virastoissa ja erilaisissa palvelutuotannoissa. Miksi ainakin osaa sähköenergiasta ja lämmöstä kunnat eivät voisi tuottaa itse aurinkopaneeleilla ja aurinkokeräimillä? Kattopinta-alaa meillä riittää koulujemme ja virastojemme katoilla. Tutkimusten mukaan aurinko antaa saman verran energiaa Suomessa kuin Saksassa eli noin 1 000 Kvh/m2. Aurinkopaneeleilla voidaan muuttaa säteilyn määrästä noin 15 %:a sähköksi ja aurinkokeräimillä noin 25 %:a lämmöksi. Ainostaan keskitalvella joulu-tammikuussa sähkön ja lämmöntuotanto ei auringon avulla onnistu.

Investoimalla aurinkoenergiaan alueemme yritykset saavat kipeästi tarvitsemiansa lisäurakoita. Lisäurakoiden myötä yrityksille myös avautuu mahdollisuus työllistämiseen, jonka seurauksena kuntien verotulot kasvavat. Samalla kuntien maksamat sähkölaskut pienenevät ja säästyvä osuus sähkölaskusta voidaan käyttää lisäkäsinä vaikka vanhustenhoitoon. Tuntuisi, että kaikki osapuolet, kunta, kuntalaiset ja yritykset energiayhtiöitä lukuun ottamatta voittaisivat.

Investoinnin rahoitus ei ole kunnille ongelma. Kuntarahoitukselta kunnat saavat lainaa reilusti alle prosentin korolla. Kunnat saavat lisäksi energiatukea investoinnilleen vähintään 25 %:a. Lappeenrannan teknillisen yliopiston laskelmien mukaan kunnille investointi on erittäin kannattavaa. Investoinnille saadaan varma noin 7 %:n vuotuinen tuotto. Mistä investoinnista kunnat saavat suurempaa tuottoa? Lisäksi mukava asia investoinnissa on, että aurinkopaneelien valmistajat antavat tuotteilleen 25 -30 vuoden toimintatakuun. Investointi ei juuri vaadi huoltoa ja kuntien imago paranee ympäristöasioissa. Onhan aurinko energia 100 %:sti saasteetonta ja uusiutuvaa. Samalla kun vaihdetaan energiasyöpöt katulamput nykyaikaisiin led lamppuihin niin säästö sen kun kasvaa ja luonto kiittää.

Hyvällä energiapolitiikalla on nyt kerrankin mahdollisuus nyhjäistä tyhjästä.

lauantai 14. helmikuuta 2015

VALITUS KINNULAN KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 22.1.2015 § 4


1. KUNNANVALTUUSTON 22.1.2015 KOKOUKSEN § 4

 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 22.1.2015 §:n 4 laittomana.

 


 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kunnanjohtajan on pysyttävä totuudessa esitellessään asioita päätettäväksi kunnanhallitukselle.

 

Pekka Kanervio harhautti esittelytekstissään kunnanhallitusta väittämällä, että valitusosituksien valmistelu vaatii työaikaa, joka ei tehtäisi, jos valitusositusta ei pyydettäisi. Kanerviolta jäi mainitsematta se, että valitusositukset ON TEHTÄVÄ LAINMUKAAN JOKAISESTA PYKÄLÄSTÄ SIITÄKIN HUOLIMATTA VAIKKA VALITUSOSITUSTA EI PYYDETTÄISIKÄÄN.

 

Pekka Kanervio harhautti kunnanhallitusta esittelytekstissään vetoamalla elektronisen aineiston kohdalla Turun HaO:n 2.4.2001 (T:01/0170/1) ja KHO:n 3.4.2003 (taltionumero 828) päätöksiin, joissa oikeudet eivät ota kantaa elektronisen aineiston maksullisuuteen.

 

Pekka Kanervio harhautti kunnanhallitusta esittelytekstissään väittämällä, että kuntalain 13 §:n mukaan elektronisestakin aineistosta voitaisiin periä maksu ja, että viranomaisten asiakirjojen jäljenteiden maksullisuus raportissa todetaan, että asiakirjojen toimittamisesta pitäisi periä maksu. Kanerviolta jäi mainitsematta, että ko asiat koskevat ainoastaan mekaanista kopiointia ja että julkisuudesta annetutun lain 34 §:n mukaan julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse maksutta ja että sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse maksutta.

 

Lisäksi on huomioitava, että Kinnulan kunnassa valtuuston ja kunnanhallituksen pöytäkirjat valmistuvat jo ko kokouksien aikana sähköisesti. Tämän lisäksi kaikki kokouksien pöytäkirjat tallennetaan sähköisesti Kinnulan kunnan www sivuille osoitteessa www.kinnula.fi/pöytäkirjat. Tämän vuoksi niiden lähettäminen sähköpostitse on maksutonta eikä kunta voi periä niiden lähettämisestä maksua.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 2.1.2015 §:ssä 4 tekemänsä päätöksen. Kunnanvaltuusto on menetellyt Suomen perustuslain 2 §:n ja julkisuudesta annetun lain 34 §:n vastaisesti ja ylittänyt toimivaltansa ja siksi päätös pitää laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä kumota.

 


 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kuntalaisilla on yhtäläinen mahdollisuus, varallisuudesta huolimatta tehdä laittomaksi katsomastaan kunnan päätöksestä valitus mm hallinto-oikeuteen.

 

Kinnulan kunnassa on viime vuosien aikana vaihtunut kaikki merkittävät johtavat luottamushenkilöt ja kaksi korkeinta virkamiestä (kunnanjohtaja/hallintojohta). Tämän seurauksena Kinnulan kunta on ajautunut tilaan, jossa kunnallishallinnollista osaamista ei enää juuri löydy. Tästä johtuen hallinto-oikeus on kumonnut Kinnulan kunnan tekemiä lainvoimaa vailla olevia päätöksiä vuonna 2014 ennätysmäärän.

 

Kinnulan kunta on kunnanhallituksen 1.12.2014 §:ssä 345 tekemällään esityksellä  pyrkimässä siihen, että kuntalaiset eivät enää valittaisi kunnan laittomista päätöksistä, koska valittamisen hinta nousisi useaan kymmeneen euroon/pykälä. Kinnulan veronmaksajien keskiansio on yksi Suomen heikoimmista (noin 16 000 €/hlö/vuosi). Tämän vuoksi kunnanhallituksen 1.12.2014 §:ssä 345 tekemä päätös on erityisen kohtuuton ja asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan varallisuutensa mukaan.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 22.1.2015 §:ssä 4 tekemän päätöksen laittomana ja epätasa-arvoisena. Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat ylittäneet toimivaltansa.

 


 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Julkisuudesta annetun lain 34 §:n mukaan Asiakirjan antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla ei peritä maksua, kun:

 

1) asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti;

2) asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi;

3) julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse;

4) sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse;

5) pyydetyn asiakirjan antaminen kuuluu viranomaisen neuvonta-, kuulemis- tai tiedotusvelvoitteen piiriin.

 

Edellä 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedon esille hakemisesta aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu peritään kuitenkin silloin, kun on pyydetty asiakirjaa, joka ei 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen tämän lain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä siinä käytettävän asiakirjaluokittelun eikä asiakirjan tunnisteen avulla taikka sähköisesti ylläpidetystä rekisteristä sen hakutoimintojen avulla.

 

Tiedon antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla kopiona tai tulosteena peritään maksu, joka vastaa tiedon antamisesta viranomaiselle aiheutuvien kustannusten määrää, jollei tätä alhaisemmasta maksusta erikseen toisin säädetä tai kuntalain (365/1995) nojalla päätetä. Maksu määrätään ja peritään siten kuin kuntalain nojalla päätetään tai valtion maksuperustelain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta suoritteesta säädetään.

 

Kopion tai tulosteen hinnoittelussa 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voidaan soveltaa sivukohtaista tai muuta yksikkökohtaista keskihintaa, joka voidaan määritellä erikseen tavanomaisia asiakirjapyyntöjä ja erikseen erityisiä toimenpiteitä vaativia asiakirjapyyntöjä varten. Tavanomaisena asiakirjapyyntönä pidetään sellaisen muun kuin 2 momentissa tarkoitetun asiakirjan antamista, joka on kokonaan julkinen tai josta salassa pidettävät osat ovat vaivatta poistettavissa. Perittävän maksun perusteeksi laskettaviin kustannuksiin ei valtion maksuperustelain 1 ja 10 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten maksuja määriteltäessä lueta asiakirjan esille hakemisesta ja salassa pidettävien osien poistamisesta aiheutuvia kustannuksia kysymyksen ollessa tavanomaisesta asiakirjapyynnöstä.

 

Edellä 4 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten on määriteltävä ennakolta kopion ja tulosteen antamisesta 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa perittävät maksut ja julkaistava ne yleisessä tietoverkossa, jollei julkaisemista ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana.

 

Tietojen antamisesta asiakirjasta tämän lain nojalla muissa kuin 9 ja 11 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa peritään maksu noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa tai muussa laissa säädetään tai kuntalain nojalla päätetään. Sellaiset 4 §:ssä tarkoitetut viranomaiset, joita kuntalaki tai valtion maksuperustelaki eivät koske, voivat maksuja määritellessään soveltaa valtion maksuperustelaissa säädettyjä maksuperusteita, jollei laissa toisin säädetä.

 

Kinnulan kunnassa on siirrytty Kinnulan kunnanhallintosäännön 49 §:n mukaiseen sähköiseen tiedonsiirtoon vuoden 2006 alusta. Kinnulan kunnassa on käytössä mm. sähköinen matkalaskuohjelma, e-lasku ja kunnan kaikki kunnan päätökset liitteineen löytyvät kunnan www-sivuilta osoitteessa www.kinnula.fi.

 

Kunnanvaltuuston esittelytekstissä väitetään virheellisesti, että kunnan toimikuntien pöytäkirjoja ei olisi elektronisessa muodossa vaan että jokainen dokumentti joudutaan muuttamaan arkiston paperisesta versiosta elektroniseksi.  Tämä ei pidä paikkaansa vaan hallintokuntien pöytäkirjat valmistuvat jo kokouksessa elektroniseksi.  Myös liitteet ovat käytännössä aina elektronisia. Toisaalta kunta laittaa pöytäkirjat nettiin heti kokouksen jälkeen (www.kinnula.fi/pöytäkirjat) elektronisesti.

 

Jokaisesta valituskelpoisesta päätöksestä on laadittava lain mukaan valitusosoitus, joten siinäkään mielessä valitusositusta pyydettäessä siitä ei synny kunnalle lisäkustannuksia.

 

Elellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 22.1.2015 §:ssä 4 tekemän päätöksen Suomen perustuslain 2 §:n ja julkisuudesta annetun lain 34 §:n vastaisena sekä muuten laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä. Lisäksi kunnanvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa päättäessään asiassa lainvastaisesti.

 


 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että  kunnanhallituksen päättämään esitykseen valtuustolle eivät virkamiehet voi lisätä ajatuksiaan.

 

Kunnanvaltuuston kokouksen 22.1.2015 §:n 4 esittelytekstissä on kunnanhallituksessa hyväksymätön teksti ” Kinnulan kunnalla ei ole pöytäkirjoja elektronisessa muodossa, vaan jo-kainen dokumentti joudutaan muuttamaan arkiston paperisesta versiosta elektroniseksi. Tämä työ vastaa tavallista kopiointityötä. Tästä työstä johtuen tulisi elektronisesti toimitetun aineiston lunastushinnaksi määrätä 3 € sivulta. Alennettu hinta tulee posti- ja paperikulujen jäämisestä pois.”

 

Todennäköisesti tekstin on lisännyt kunnanjohtajan tehtäviä hoitava Pekka Kanervio. Kanerviolla eikä kenellä muullakaan virkamiehellä ole oikeutta muuttaa tai lisätä kunnanhallituksen päättämiin esityksiin omia ajatuksia jälkeenpäin. Kunnanvaltuuston päätös olisi voinut olla muunlainen ilman laittomasti lisättyjä huomautuksia.

 

Edellä esitetyn perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston tekemän päätöksen 22.1.2015 §:ssä 4 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 


 

Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii

valtuuston määräämä viranhaltija.

 

Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaisesti siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. Tätä voidaan luonnehtia toimivaltarajojen jäykkyydeksi. Periaate on voimassa myös kunnallishallinnossa. Esimerkiksi ei edes valtuusto voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi.  

 

Kinnulan kunnan voimassa olevan hallintosäännön 4 §:n mukaan kansalaisopiston Marja Lehtonen rehtori kuuluu sivistystoimialaan.  Lehtonen on Suomenselän kansalaisopiston rehtori ja sivistystoimialan viranhaltija. Sivistyslautakunta eikä Suomenselän kansalaisopiston johtokunta ole antanut Marja Lehtoselle lupaa toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Marja Lehtonen toimi kunnanvaltuuston kokouksessa 22.1.2015 pöytäkirjanpitäjänä koko kokouksen ajan, vaikka kunnanvaltuusto ei ole määrännyt häntä missään pykälässä valtuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan kunnanvaltuuston sihteerin tehtävään.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 22.1.2015 pidetyn kokouksen §:n 4 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1§:n vastaisena.

 


 

Perustuslain 118 §:n 2 momentin mukaan esittelijä on vastuussa sekä omasta toiminnastaan esittelijänä että siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty. Esittelijä vastaa omasta esittelystään ja sen lainmukaisuudesta, selvityksen riittävyydestä ja tietojen paikkansapitävyydestä. Lisäksi esittelijä on vastuussa esittelyn perusteella tehdyn päätöksen lainmukaisuudesta

 

 

 

Pekka Kanerviolle on 1.12.2015 lähetetty sähköpostilla seuraava tiedote:

 

”Turun HaO 2.4.2001 koskee ainoastaan mekaanista kopiontia, tässäkin päätöksessä kaupunginvaltuusto oli ylittänyt toimivaltansa

 

KHO päätös 3.4.2003 on vain muistio, ei laki ja liitteenä Turun kaupungin päätökseen, jossa vahvistettiin kopioden hinta.

 

Julkisuuslain 34 §:n mukaan Asiakirjan antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla ei peritä maksua, kun:

1) asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti;

2) asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi;

3) julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse;

4) sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse;

5) pyydetyn asiakirjan antaminen kuuluu viranomaisen neuvonta-, kuulemis- tai tiedotusvelvoitteen piiriin.

Lähetetystä tiedotteesta huolimatta, Kanervio ei tuonut valtuustossa esiin julkisuudesta annetun lain 34 §:ää. Valtuutetun hänelle esittämään kysymykseen, liittyen elektronisesti lähetettyjen asiakirjojen maksullisuuden laillisuudesta, Kanervio vastasi sen olevan laillinen Turun Hao:n ja KHO:n päätöksien mukaisesti. Vastauksellaan Kanervio ohjasi valtuutettuja harhaan, jättäessään kertomatta julkisuudesta annetun lain 34 §:n vaikutukset asiakirjan maksuttomuuteen.

Edellä olevan ja julkisuudesta annetun lain 34 §:n sekä Suomen perustuslain 118 §:n mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 22.1.2015 §:ssä 4 tekemän päätöksen laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä.

 

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

VALITUS KINNULAN KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 18.12.2014



 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 §:n 62 sekä asettaa päätöksen täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 


 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 valtuutetut saivat kutsun Pekka Kanerviolta sähköpostilla 15.12.2014 klo 23. 59.32 alla olevan sähköpostin mukaisesti:

 

 

                                            Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. --------

Aihe:
Kunnanvaltuusto 18.12.2014 klo 19 valtuustosalissa
Päiväys:
Mon, 15 Dec 2014 23:59:32 +0200
Lähettäjä:
Vastaanottaja:





        Hyvä kunnanvaltuuston edustaja
                    Kunnanvaltuuston kokous on torstaina 18.12.2014 klo 19 Kinnulan kunnan valtuustosalissa.
Liitteenä on kokouksen esityslista, joka sisältää asialistan, sekä kaikki esityslistan liitteet. Lisäksi mukana on kaksi pykälää, jotka pitäisi käsitellä: yksi liittyy talousarvion hyväksymiseen ja toinen on muuten kiireellinen.
 
                    Ystävällisin terveisin
                    Pekka Kanervio
                    toimeksi saaneena
 
                    Pekka Kanervio
                    Kunnanjohtaja,
                    Kinnulan kunta
                    Keskustie 45, 43900 KINNULA
                    044 4596 200

 

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 15.12.2014.

 

Pekka Kanervio on toiminut huolimattomasti ja virheellisesti lähettämällä tiedoksi saaneen valtuuston kokouskutsun myöhässä.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 62 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 


 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kinnulan kunnanvaltuustossa on läsnäolo- ja puheoikeus johtoryhmän jäsenillä, joka selviää kunnanvaltuuston pöytäkirjan etusivulta. Jokaiseen kunnanvaltuuston kokoukseen on myös johtoryhmän jäsenet eri kutsulla kutsuttu.

 

Tietojeni mukaan kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 johtoryhmä sai kutsun kansalaisopiston rehtori Marja Lehtoselta sähköpostilla 16.12.2014. Marja Lehtosella sinänsä ei ole virallista asemaa kunnanvaltuuston kutsun lähettämiseen.

 

Pyydän, että hallinto-oikeus selvittää Marja Lehtoselta kutsun tarkan lähettämisajankohdan sekä aseman kutsun lähettämiseen.

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 16.12.2014.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 62 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomina.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 §:n 64 sekä asettaa päätöksen täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 


 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 valtuutetut saivat kutsun Pekka Kanerviolta sähköpostilla 15.12.2014 klo 23. 59.32 alla olevan sähköpostin mukaisesti:

 

 

                                            Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. --------

Aihe:
Kunnanvaltuusto 18.12.2014 klo 19 valtuustosalissa
Päiväys:
Mon, 15 Dec 2014 23:59:32 +0200
Lähettäjä:
Vastaanottaja:





        Hyvä kunnanvaltuuston edustaja
                    Kunnanvaltuuston kokous on torstaina 18.12.2014 klo 19 Kinnulan kunnan valtuustosalissa.
Liitteenä on kokouksen esityslista, joka sisältää asialistan, sekä kaikki esityslistan liitteet. Lisäksi mukana on kaksi pykälää, jotka pitäisi käsitellä: yksi liittyy talousarvion hyväksymiseen ja toinen on muuten kiireellinen.
 
                    Ystävällisin terveisin
                    Pekka Kanervio
                    toimeksi saaneena
 
                    Pekka Kanervio
                    Kunnanjohtaja,
                    Kinnulan kunta
                    Keskustie 45, 43900 KINNULA
                    044 4596 200

 

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 15.12.2014.

 

Pekka Kanervio on toiminut huolimattomasti ja virheellisesti lähettämällä tiedoksi saaneen valtuuston kokouskutsun myöhässä.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 64 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 


 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kinnulan kunnanvaltuustossa on läsnäolo- ja puheoikeus johtoryhmän jäsenillä, joka selviää kunnanvaltuuston pöytäkirjan etusivulta. Jokaiseen kunnanvaltuuston kokoukseen on myös johtoryhmän jäsenet eri kutsulla kutsuttu.

 

Tietojeni mukaan kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 johtoryhmä sai kutsun kansalaisopiston rehtori Marja Lehtoselta sähköpostilla 16.12.2014. Marja Lehtosella sinänsä ei ole virallista asemaa kunnanvaltuuston kutsun lähettämiseen.

 

Pyydän, että hallinto-oikeus selvittää Marja Lehtoselta kutsun tarkan lähettämisajankohdan sekä aseman kutsun lähettämiseen.

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 16.12.2014.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 64 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomina.

 


 

Oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Julkisella vallalla perustuslaissa tarkoitetaan lähinnä valtiota ja kuntia. Hallinnon lainalaisuus todetaan myös perustuslain 2 §:ssä siten, että ”kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”. Viimeksi mainittuun voidaan katsoa kuuluvaksi esimerkiksi sen, että päätöksen tekee toimivaltainen viranomainen. Lisäksi sen merkitsee, että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja -määräyksiä noudatetaan. Jos päätöksen tekee väärä viranomainen tai menettelymuotoja ei noudateta, sanktiona voi olla päätöksen pätemättömyys ja ääritilanteissa jopa oikeudellinen vastuu.

 

Kinnulan kunnan lainvoimaisen hallintosäännön 19 §:n mukaan asiat päätetään kokouksessa viranhaltijan esittelystä.

 

Kinnulan lainvoimaisen hallintosäännön 42 §:n mukaan valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

 

Kinnulan lainvoimaisen hallintosäännön 43 §:n mukaan kunnanhallitus valitsee toimialojen päälliköt.

 

Kinnulan kunnassa ei ole sivistystoimen päällikön virkaa, koska valtuusto ei ole sitä koskaan perustanut. Marja Lehtosta ei myöskään kunnanhallitus ole nimittänyt sivistystoimen päällikön virkaan.

 

Kunnanhallitus on päätöksellään vuonna 2005 valinnut Marja Lehtosen hoitamaan sivistyspäällikön tehtäviä sivistystoimialan esimiehenä sivutoimenaan. Kunnanhallituksen päätöksessä on kyse tehtävien antamisesta, ei virkaan nimittämisestä.

 

Marja Lehtonen on esitellyt sivistyslautakunnassa 25.11.2014 §:ssä 100 sivistystoimen talousarvioesityksen vuodelle 2015 sivistystoimen päällikön virkanimikkeelle vaikka hänellä ei ole sivistystoimen päällikön virkaa.

                            

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 §:ssä 64 tekemän päätöksen Kinnulan kunnan hallintosäännön 19, 42 ja 43 pykälien sekä perustuslain, kuntalain ja hallintolain vastaisena ja muutenkin laittomana sekä virheellisessä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 §:n 66 sekä asettaa päätöksen täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 


 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 valtuutetut saivat kutsun Pekka Kanerviolta sähköpostilla 15.12.2014 klo 23. 59.32 alla olevan sähköpostin mukaisesti:

 

 

                                            Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. --------

Aihe:
Kunnanvaltuusto 18.12.2014 klo 19 valtuustosalissa
Päiväys:
Mon, 15 Dec 2014 23:59:32 +0200
Lähettäjä:
Vastaanottaja:





        Hyvä kunnanvaltuuston edustaja
                    Kunnanvaltuuston kokous on torstaina 18.12.2014 klo 19 Kinnulan kunnan valtuustosalissa.
Liitteenä on kokouksen esityslista, joka sisältää asialistan, sekä kaikki esityslistan liitteet. Lisäksi mukana on kaksi pykälää, jotka pitäisi käsitellä: yksi liittyy talousarvion hyväksymiseen ja toinen on muuten kiireellinen.
 
                    Ystävällisin terveisin
                    Pekka Kanervio
                    toimeksi saaneena
 
                    Pekka Kanervio
                    Kunnanjohtaja,
                    Kinnulan kunta
                    Keskustie 45, 43900 KINNULA
                    044 4596 200

 

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 15.12.2014.

 

Pekka Kanervio on toiminut huolimattomasti ja virheellisesti lähettämällä tiedoksi saaneen valtuuston kokouskutsun myöhässä.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 66 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 


 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kinnulan kunnanvaltuustossa on läsnäolo- ja puheoikeus johtoryhmän jäsenillä, joka selviää kunnanvaltuuston pöytäkirjan etusivulta. Jokaiseen kunnanvaltuuston kokoukseen on myös johtoryhmän jäsenet eri kutsulla kutsuttu.

 

Tietojeni mukaan kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 johtoryhmä sai kutsun kansalaisopiston rehtori Marja Lehtoselta sähköpostilla 16.12.2014. Marja Lehtosella sinänsä ei ole virallista asemaa kunnanvaltuuston kutsun lähettämiseen.

 

Pyydän, että hallinto-oikeus selvittää Marja Lehtoselta kutsun tarkan lähettämisajankohdan sekä aseman kutsun lähettämiseen.

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 16.12.2014.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 66 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomina.

3.3 Puheenjohtaja Esko Pelkosen menettelyvirhe lisäasiaksi ottamisessa


 

Kuntalain 53 §:n mukaan valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 53 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti.

 

Hallintolain 45§:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Valtuuston päätöksessä 18.12.2014 §:ssä 66 ei ole ilmoitettu eikä perusteltu, millä perusteella § 66 olisi kiireellinen.  Kyse ei ole ollut sellaisesta päätöksestä, jota hallintolain 45 §:n 2 momentin mukaan ei tarvitse perustella.

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että  että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanhallituksen valmistelema asia voidaan ottaa kuntalain 53 §:n 2 momentin mukaan kiireellisenä äänestyspäätöksellä tai yksimielisesti valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston päätöksessä 18.12.2014 §:ssä 66 ei kuitenkaan ole mainintaa siitä, että asia olisi erityisen kiireellinen ja ettei sitä voitaisi käsitellä kunnanvaltuuston seuraavassa kokouksessa. Huomioon on otettava myös se, että tekninen lautakunta on käsitellyt asian jo 20.11.2014 § 90.

 

Kunnanjohtaja on esittelevänä virkamiehenä menetellyt huolimattomasti tuomatta asiaa ajoissa päätettäväksi kunnanhallitukseen vaikka asia on ajoissa käsitelty teknisessä lautakunnassa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on menetellyt virheellisesti ottamalla kiireettömän asian kunnanvaltuuston listan ulkopuolelta kunnanvaltuuston päätettäväksi.

 

Edellä esitetyn ja kuntalain 53 §:n, hallintolain 45 §:n ja Suomen perustuslain 2 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen 18.12.2014 §:ssä 66 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomana.