lauantai 14. helmikuuta 2015

VALITUS KINNULAN KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 22.1.2015 § 4


1. KUNNANVALTUUSTON 22.1.2015 KOKOUKSEN § 4

 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 22.1.2015 §:n 4 laittomana.

 


 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kunnanjohtajan on pysyttävä totuudessa esitellessään asioita päätettäväksi kunnanhallitukselle.

 

Pekka Kanervio harhautti esittelytekstissään kunnanhallitusta väittämällä, että valitusosituksien valmistelu vaatii työaikaa, joka ei tehtäisi, jos valitusositusta ei pyydettäisi. Kanerviolta jäi mainitsematta se, että valitusositukset ON TEHTÄVÄ LAINMUKAAN JOKAISESTA PYKÄLÄSTÄ SIITÄKIN HUOLIMATTA VAIKKA VALITUSOSITUSTA EI PYYDETTÄISIKÄÄN.

 

Pekka Kanervio harhautti kunnanhallitusta esittelytekstissään vetoamalla elektronisen aineiston kohdalla Turun HaO:n 2.4.2001 (T:01/0170/1) ja KHO:n 3.4.2003 (taltionumero 828) päätöksiin, joissa oikeudet eivät ota kantaa elektronisen aineiston maksullisuuteen.

 

Pekka Kanervio harhautti kunnanhallitusta esittelytekstissään väittämällä, että kuntalain 13 §:n mukaan elektronisestakin aineistosta voitaisiin periä maksu ja, että viranomaisten asiakirjojen jäljenteiden maksullisuus raportissa todetaan, että asiakirjojen toimittamisesta pitäisi periä maksu. Kanerviolta jäi mainitsematta, että ko asiat koskevat ainoastaan mekaanista kopiointia ja että julkisuudesta annetutun lain 34 §:n mukaan julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse maksutta ja että sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse maksutta.

 

Lisäksi on huomioitava, että Kinnulan kunnassa valtuuston ja kunnanhallituksen pöytäkirjat valmistuvat jo ko kokouksien aikana sähköisesti. Tämän lisäksi kaikki kokouksien pöytäkirjat tallennetaan sähköisesti Kinnulan kunnan www sivuille osoitteessa www.kinnula.fi/pöytäkirjat. Tämän vuoksi niiden lähettäminen sähköpostitse on maksutonta eikä kunta voi periä niiden lähettämisestä maksua.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 2.1.2015 §:ssä 4 tekemänsä päätöksen. Kunnanvaltuusto on menetellyt Suomen perustuslain 2 §:n ja julkisuudesta annetun lain 34 §:n vastaisesti ja ylittänyt toimivaltansa ja siksi päätös pitää laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä kumota.

 


 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kuntalaisilla on yhtäläinen mahdollisuus, varallisuudesta huolimatta tehdä laittomaksi katsomastaan kunnan päätöksestä valitus mm hallinto-oikeuteen.

 

Kinnulan kunnassa on viime vuosien aikana vaihtunut kaikki merkittävät johtavat luottamushenkilöt ja kaksi korkeinta virkamiestä (kunnanjohtaja/hallintojohta). Tämän seurauksena Kinnulan kunta on ajautunut tilaan, jossa kunnallishallinnollista osaamista ei enää juuri löydy. Tästä johtuen hallinto-oikeus on kumonnut Kinnulan kunnan tekemiä lainvoimaa vailla olevia päätöksiä vuonna 2014 ennätysmäärän.

 

Kinnulan kunta on kunnanhallituksen 1.12.2014 §:ssä 345 tekemällään esityksellä  pyrkimässä siihen, että kuntalaiset eivät enää valittaisi kunnan laittomista päätöksistä, koska valittamisen hinta nousisi useaan kymmeneen euroon/pykälä. Kinnulan veronmaksajien keskiansio on yksi Suomen heikoimmista (noin 16 000 €/hlö/vuosi). Tämän vuoksi kunnanhallituksen 1.12.2014 §:ssä 345 tekemä päätös on erityisen kohtuuton ja asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan varallisuutensa mukaan.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 22.1.2015 §:ssä 4 tekemän päätöksen laittomana ja epätasa-arvoisena. Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat ylittäneet toimivaltansa.

 


 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Julkisuudesta annetun lain 34 §:n mukaan Asiakirjan antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla ei peritä maksua, kun:

 

1) asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti;

2) asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi;

3) julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse;

4) sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse;

5) pyydetyn asiakirjan antaminen kuuluu viranomaisen neuvonta-, kuulemis- tai tiedotusvelvoitteen piiriin.

 

Edellä 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedon esille hakemisesta aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu peritään kuitenkin silloin, kun on pyydetty asiakirjaa, joka ei 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen tämän lain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä siinä käytettävän asiakirjaluokittelun eikä asiakirjan tunnisteen avulla taikka sähköisesti ylläpidetystä rekisteristä sen hakutoimintojen avulla.

 

Tiedon antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla kopiona tai tulosteena peritään maksu, joka vastaa tiedon antamisesta viranomaiselle aiheutuvien kustannusten määrää, jollei tätä alhaisemmasta maksusta erikseen toisin säädetä tai kuntalain (365/1995) nojalla päätetä. Maksu määrätään ja peritään siten kuin kuntalain nojalla päätetään tai valtion maksuperustelain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta suoritteesta säädetään.

 

Kopion tai tulosteen hinnoittelussa 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voidaan soveltaa sivukohtaista tai muuta yksikkökohtaista keskihintaa, joka voidaan määritellä erikseen tavanomaisia asiakirjapyyntöjä ja erikseen erityisiä toimenpiteitä vaativia asiakirjapyyntöjä varten. Tavanomaisena asiakirjapyyntönä pidetään sellaisen muun kuin 2 momentissa tarkoitetun asiakirjan antamista, joka on kokonaan julkinen tai josta salassa pidettävät osat ovat vaivatta poistettavissa. Perittävän maksun perusteeksi laskettaviin kustannuksiin ei valtion maksuperustelain 1 ja 10 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten maksuja määriteltäessä lueta asiakirjan esille hakemisesta ja salassa pidettävien osien poistamisesta aiheutuvia kustannuksia kysymyksen ollessa tavanomaisesta asiakirjapyynnöstä.

 

Edellä 4 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten on määriteltävä ennakolta kopion ja tulosteen antamisesta 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa perittävät maksut ja julkaistava ne yleisessä tietoverkossa, jollei julkaisemista ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana.

 

Tietojen antamisesta asiakirjasta tämän lain nojalla muissa kuin 9 ja 11 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa peritään maksu noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa tai muussa laissa säädetään tai kuntalain nojalla päätetään. Sellaiset 4 §:ssä tarkoitetut viranomaiset, joita kuntalaki tai valtion maksuperustelaki eivät koske, voivat maksuja määritellessään soveltaa valtion maksuperustelaissa säädettyjä maksuperusteita, jollei laissa toisin säädetä.

 

Kinnulan kunnassa on siirrytty Kinnulan kunnanhallintosäännön 49 §:n mukaiseen sähköiseen tiedonsiirtoon vuoden 2006 alusta. Kinnulan kunnassa on käytössä mm. sähköinen matkalaskuohjelma, e-lasku ja kunnan kaikki kunnan päätökset liitteineen löytyvät kunnan www-sivuilta osoitteessa www.kinnula.fi.

 

Kunnanvaltuuston esittelytekstissä väitetään virheellisesti, että kunnan toimikuntien pöytäkirjoja ei olisi elektronisessa muodossa vaan että jokainen dokumentti joudutaan muuttamaan arkiston paperisesta versiosta elektroniseksi.  Tämä ei pidä paikkaansa vaan hallintokuntien pöytäkirjat valmistuvat jo kokouksessa elektroniseksi.  Myös liitteet ovat käytännössä aina elektronisia. Toisaalta kunta laittaa pöytäkirjat nettiin heti kokouksen jälkeen (www.kinnula.fi/pöytäkirjat) elektronisesti.

 

Jokaisesta valituskelpoisesta päätöksestä on laadittava lain mukaan valitusosoitus, joten siinäkään mielessä valitusositusta pyydettäessä siitä ei synny kunnalle lisäkustannuksia.

 

Elellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 22.1.2015 §:ssä 4 tekemän päätöksen Suomen perustuslain 2 §:n ja julkisuudesta annetun lain 34 §:n vastaisena sekä muuten laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä. Lisäksi kunnanvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa päättäessään asiassa lainvastaisesti.

 


 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että  kunnanhallituksen päättämään esitykseen valtuustolle eivät virkamiehet voi lisätä ajatuksiaan.

 

Kunnanvaltuuston kokouksen 22.1.2015 §:n 4 esittelytekstissä on kunnanhallituksessa hyväksymätön teksti ” Kinnulan kunnalla ei ole pöytäkirjoja elektronisessa muodossa, vaan jo-kainen dokumentti joudutaan muuttamaan arkiston paperisesta versiosta elektroniseksi. Tämä työ vastaa tavallista kopiointityötä. Tästä työstä johtuen tulisi elektronisesti toimitetun aineiston lunastushinnaksi määrätä 3 € sivulta. Alennettu hinta tulee posti- ja paperikulujen jäämisestä pois.”

 

Todennäköisesti tekstin on lisännyt kunnanjohtajan tehtäviä hoitava Pekka Kanervio. Kanerviolla eikä kenellä muullakaan virkamiehellä ole oikeutta muuttaa tai lisätä kunnanhallituksen päättämiin esityksiin omia ajatuksia jälkeenpäin. Kunnanvaltuuston päätös olisi voinut olla muunlainen ilman laittomasti lisättyjä huomautuksia.

 

Edellä esitetyn perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston tekemän päätöksen 22.1.2015 §:ssä 4 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 


 

Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii

valtuuston määräämä viranhaltija.

 

Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaisesti siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. Tätä voidaan luonnehtia toimivaltarajojen jäykkyydeksi. Periaate on voimassa myös kunnallishallinnossa. Esimerkiksi ei edes valtuusto voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi.  

 

Kinnulan kunnan voimassa olevan hallintosäännön 4 §:n mukaan kansalaisopiston Marja Lehtonen rehtori kuuluu sivistystoimialaan.  Lehtonen on Suomenselän kansalaisopiston rehtori ja sivistystoimialan viranhaltija. Sivistyslautakunta eikä Suomenselän kansalaisopiston johtokunta ole antanut Marja Lehtoselle lupaa toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Marja Lehtonen toimi kunnanvaltuuston kokouksessa 22.1.2015 pöytäkirjanpitäjänä koko kokouksen ajan, vaikka kunnanvaltuusto ei ole määrännyt häntä missään pykälässä valtuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan kunnanvaltuuston sihteerin tehtävään.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 22.1.2015 pidetyn kokouksen §:n 4 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1§:n vastaisena.

 


 

Perustuslain 118 §:n 2 momentin mukaan esittelijä on vastuussa sekä omasta toiminnastaan esittelijänä että siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty. Esittelijä vastaa omasta esittelystään ja sen lainmukaisuudesta, selvityksen riittävyydestä ja tietojen paikkansapitävyydestä. Lisäksi esittelijä on vastuussa esittelyn perusteella tehdyn päätöksen lainmukaisuudesta

 

 

 

Pekka Kanerviolle on 1.12.2015 lähetetty sähköpostilla seuraava tiedote:

 

”Turun HaO 2.4.2001 koskee ainoastaan mekaanista kopiontia, tässäkin päätöksessä kaupunginvaltuusto oli ylittänyt toimivaltansa

 

KHO päätös 3.4.2003 on vain muistio, ei laki ja liitteenä Turun kaupungin päätökseen, jossa vahvistettiin kopioden hinta.

 

Julkisuuslain 34 §:n mukaan Asiakirjan antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla ei peritä maksua, kun:

1) asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti;

2) asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi;

3) julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse;

4) sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse;

5) pyydetyn asiakirjan antaminen kuuluu viranomaisen neuvonta-, kuulemis- tai tiedotusvelvoitteen piiriin.

Lähetetystä tiedotteesta huolimatta, Kanervio ei tuonut valtuustossa esiin julkisuudesta annetun lain 34 §:ää. Valtuutetun hänelle esittämään kysymykseen, liittyen elektronisesti lähetettyjen asiakirjojen maksullisuuden laillisuudesta, Kanervio vastasi sen olevan laillinen Turun Hao:n ja KHO:n päätöksien mukaisesti. Vastauksellaan Kanervio ohjasi valtuutettuja harhaan, jättäessään kertomatta julkisuudesta annetun lain 34 §:n vaikutukset asiakirjan maksuttomuuteen.

Edellä olevan ja julkisuudesta annetun lain 34 §:n sekä Suomen perustuslain 118 §:n mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 22.1.2015 §:ssä 4 tekemän päätöksen laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti