KINNULAN PERUSPALVELUJEN YKSITYISTÄMISESTÄ

Kinnulan kunnanhallitus on käynnistänyt laajan yksityistämishankkeen Kinnulan peruspalveluiden siirtämiseksi suuryrityksille. Kunnanhallituksen tarkoituksena on yksityistää terveyskeskus, vanhainkoti ja osa sosiaalitoiminnoista viranhaltijapäätöksiä lukuun ottamatta. Asiaa on käsitelty kunnanhallituksen kokouksessa 23.1.2017, jossa päätettiin tilata selvitys perusturvapalveluiden yksityistämisestä konsultilta 25 000 euron hintaan. Kustannus päätettiin rahoittaa henkilöstön kuntouttamiseen varatuista määrärahoista. Selvityksen pohjalta päätettiin kunnanhallituksen kokouksessa 6.3.2017 muissa asioissa suullisesti, että kunnanhallitus päättää laittaa tarjouspyynnöt peruspalveluiden yksityistämisestä HILMA-järjestelmään välittömästi. Kunnanvaltuustossa asiasta ei ole keskusteltu julkisesti, vaikka suunnitelma terveyskeskuksen, sosiaalitoimiston ja vanhainkodin yksityistämisestä on Kinnulan historian ylivoimaisesti suurin kuntalasia koskeva hanke ja josta päättäminen kuuluu ehdottomasti valtuustolle. Hanketta perustellaan mahdollisesti toteutuvalla SoTE-uudistuksella ja Kinnulan syrjäisellä asemalla. Perusturvan henkilöstöä on asiasta tiedotettu, vaikka asiasta ei ole sanallakaan puhuttu valtuustossa.

 

Kunnanhallituksen käynnistämä perusturvapalveluiden yksityistämishanke koskettaa kaikkia kinnulalaisia ja koko Kinnulan kunnan henkilöstöä, ei ainoastaan perusturvaa. Perusturvan yksityistämisen seurauksena kunnan tukipalveluiden tarve vähenee. Kunnassa ei enää tarvita entiseen malliin palkanlaskijaa, kirjanpitäjää, ATK-henkilöä, sihteereitä koska kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä vähennee oleellisesti.   Myös talonmiesten määrä pienenee vääjäämättä.  Terveyskeskuksessa ei enää tarvita laboratoriohenkilöstöä, keittäjiä, hoitajia, lääkäreitä eikä hammashoitajia. Kunta ajautuu henkilöstön laajaan irtisanomismenettelyyn. Kunnassa toimivien yksityisten hoiva-alan yritysten toimintamahdollisuudet heikkenevät totaalisesti. Syntyy ylikansallisen suuryrityksen monopoli, joka määrittelee toiminnan pelisäännöt. Suuryritys tulee hankkimaan tarvittavat tukipalvelunsa kilpailuttamiensa yritysten kautta muualta kuin Kinnulasta tai lähialueilta. Vanhainkodissa tarvittavat lääkkeet tulevat valmiiksi annosteltuna kilpailutetulta apteekilta. Kinnulan apteekki huutaa tyhjyyttä ja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin.

 

Toiminta voi kunnanhallituksen käsityksen mukaan olla paperilla kannattavaa. Näin aikakin suuryrityksen kanssa kompuksessa oleva konsultti vakuuttaa. Totuus paljastuu muutaman vuoden kuluttua, kun hintoihin tullee yllättäen markkinoista johtuva pakollinen korotus. Kunta ei voi kuin hyväksyä maksaa laskuja. Omaa henkilöstöä kun kunnalla ei enää ole. Samalla terveyspalvelujen läpinäkyvyys katoaa osakeyhtiölain suojiin.

 

Suuryritykset tarvitsevat osakkeenomistajille vähintään 20 prosentin tuoton investoinnilleen (Rona).  Maksajana ovat tässä tapauksessa kunnan irtisanotut työntekijät, kunnan hoiva-alan yritykset ja pienipalkkaiset hoitajat, jotka joutuvat tinkimään palkoistaan, eläke-eduistaan ja loma-ajoistaan. Lopulliset kustannukset maksavat kuitenkin Kinnulassa asuvat kuntalaiset ja kunnassa toimivat hoiva-alan pienyritykset. Työttömyyden seurauksena väkiluku kääntyy entistä jyrkempään laskuun. Ihmisten hätä kasvaa.

 

Oman mausteensa syntyneeseen peruspalvelujen yksityistämishankkeeseen tuo Wiitaunionin ja Kinnulan kunnan vuonna 2009 solmittu yhteistoimintasopimus, jota ei ole irtisanottu ja joka on voimassa tulevan valtuustokauden. Sopimus kieltää Kinnulan kunnan suunnitteleman yksityistämishankkeen, koska siitä ei ole sovittu yhtäpitävin sopimuksin Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren valtuustojen kesken.

 

Normaali paikallisten pienyritysten kanssa tehtävä yhteistyö peruspalveluiden tuottamisessa on järkevää ja kannatettavaa.  Vastustan kuitenkin Kinnulan kunnanhallituksen suunnittelemaa peruspalvelujen totaalista yksityistämissuunnitelmaa, jossa ylikansalliset suuryritykset siirtävät Kinnulasta keräämänsä voitot ulkomaisten osakemiljonäärien taskuihin. Tulen käyttämään kaikki laillisen keinot hankkeen eteenpäin viemisen estämiseksi.

 

Juha Urpilainen

 

LÄMPÖLAITOSTEN KANNATTAISI PANOSTAA TUOREESEEN HAKKEESEEN

LÄMPÖLAITOKSIEN KANNATTAISI PANOSTAA TUOREESEEN HAKKEESEEN

Alueellamme on runsaasti vajaakäytössä olevia metsiä. Huonosti hoidettu metsä tuottaa noin 4 – 5 kuutioita puuta hehtaarilta vuodessa. Hyvin hoidettu metsästä saadaan puolestaan jopa 10 -12 kuution tuotto hehtaarilta vuodessa.  Metsän hoitaminen olisi siis pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Monesti syynä metsän hoitamattomuuteen on tietämättömyys ja korkea hoitokustannus suhteessa energiapuun hintaan. Koneellisen metsänhoidon lisäksi osa metsistämme pitää huolen metsurit, jolloin Kemeratuesta huolimatta kustannus tuntuu metsänomistajista liian suurelta. Varsinkin, kun hoidosta saatu tuotto erääntyy vasta vuosikymmenten kuluttua.

Vaasan yliopistossa ongelmaan on kehitetty taloudellinen ratkaisu. Vaasan yliopiston tutkijat ja Kauhavan lämpölaitos havaitsivat, että poltettaessa tuoretta metsähaketta syntyy lämpöenergiaa 30 prosenttia enemmän kuin poltettaessa täysin kuivaa metsähaketta. Tutkijat perustelevat ilmiötä sillä, että tuoreessa hakkeessa on tallella kaikki öljyt, alkoholit ja palavat yhdisteet, jotka kuivassa hakkeessa ovat haihtuneet taivaan tuuliin. Lisäksi tuoreessa hakkeessa on vettä, joka hajotessaan palotilassa muodostaa vetyä. Nämä tuoreen hakkeen palavat yhdisteet muodostavat räjähtävän, hyvin energiatehokkaan kaasun palotilan yläosassa. Tämän seurauksena tuoreesta metsähakkeesta saadaan 30 prosenttia enemmän lämpöenergiaa kuin täysin kuivasta metsähakkeesta.

Tavallisen saunaa lämmittävän mökkiläisen ei silti kannata polttaa tuoreita puita. Siitä ei synny kuin sihinää ja pikeä savupiikon seinämiin. Sen kaikki kokemuksesta tiedämme. Löylyt jäävät märillä ja tuoreilla puilla saamatta. Mökkiläisen kannatta polttaa vähintään vuoden vanhoja kuivia puita. Tuoreen hakkeen polttaminen pitää tapahtua vähintään 800 asteen kuumuudessa ja suurissa muutaman megawatin tehoisissa kattiloissa. Juuri sellaisissa, jotka tuottavat alueellamme kaukolämpöä taajamien lämmittämiseen.  Asiassa pitää osta erottaa käsitteet tuore ja märkä puu. Tuore puu on juuri kaadettu ja joka ei ole vielä kuivunut ja joka sisältää poltettaessa tärkeät yhdisteet. Märkä puu on taas ulkopuolelta kosteutta saanut välillä ehkä kuivanakin ollut puuaines, jonka lämpöarvo on lähes nolla.

Alueemme kuntien kannattaisi hyödyntää pikaisesti uusi ja tutkittu tieto tuoreen hakkeen käytöstä kaukolämpölaitoksissa. Tuoretta puuta on alueella melkein rajattomasti. Metsänomistajalle kannattaisi maksaa tuoreesta hakkeesta vaikka 10 prosenttia enemmän, kuin kuivasta hakkeesta. Loput 20 prosenttia lämpöhyödystä voitaisiin käyttää paikallisten metsureiden ja koneurakoitsijoiden palkkioihin. Vuoden alussa muuttunut urakoiden kilpailuttamiskynnyksen nousu 60 000 euroon helpottaa paikallisuuden suosimista urakoissa. Kuntien kannattaisi työllistää kuntalaisiaan omien metsiensä hoidossa eikä ostaa muualla tuotettua huonomman lämpöarvon omaavaa kuivaa haketta.  Olemme vielä siinä hyvässä tilanteessa, että alueeltamme löytyy riittävästi ihmisiä, jotka haluaisivat työskennellä metsäammattilaisina. Tämän lisäksi alueemme kuljetusyritykset ja koneyrittäjät hyötyisivät paikallisen tuoreen metsähakkeen hyödyntämisestä.

Kuntien kannattaisi perustaa asiaa selvittämään projekti ja hakea siihen ELY-keskuksen rahoitusta. Hankkeen toteutuessa kunnat saisivat lisää verotuloja, yritykset tilauksia, työntekijät töitä ja kuluttajat lähialueella tuotettua edullisempaa lämpöä. Kaikki voittaisivat. Tarvitaan vain kuntien päätöstä lähteä rohkeasti hyödyntämään uutta tietoa ja teknologiaa.

KUNTIEN KANNATTAISI PANOSTAA AURINKOENERGIAAN

KUNTIEN KANNATTAISI PANOSTAA AURINKOENERGIAAN

Alueemme kuntia riivaa korkea työttömyys ja yritysideoiden puute. Kuluttamistamme hyödykkeistä, energiasta ja palveluista valuu suurin hyöty muualle kuin omalle alueellemme. Kunnat käyttävät merkittävän osan alueellamme kulutetusta energiasta kouluissa, terveydenhuollossa, virastoissa ja erilaisissa palvelutuotannoissa. Miksi ainakin osaa sähköenergiasta ja lämmöstä kunnat eivät voisi tuottaa itse aurinkopaneeleilla ja aurinkokeräimillä? Kattopinta-alaa meillä riittää koulujemme ja virastojemme katoilla. Tutkimusten mukaan aurinko antaa saman verran energiaa Suomessa kuin Saksassa eli noin 1 000 Kvh/m2. Aurinkopaneeleilla voidaan muuttaa säteilyn määrästä noin 15 %:a sähköksi ja aurinkokeräimillä noin 25 %:a lämmöksi. Ainostaan keskitalvella joulu-tammikuussa sähkön ja lämmöntuotanto ei auringon avulla onnistu.

Investoimalla aurinkoenergiaan alueemme yritykset saavat kipeästi tarvitsemiansa lisäurakoita. Lisäurakoiden myötä yrityksille myös avautuu mahdollisuus työllistämiseen, jonka seurauksena kuntien verotulot kasvavat. Samalla kuntien maksamat sähkölaskut pienenevät ja säästyvä osuus sähkölaskusta voidaan käyttää lisäkäsinä vaikka vanhustenhoitoon. Tuntuisi, että kaikki osapuolet, kunta, kuntalaiset ja yritykset energiayhtiöitä lukuun ottamatta voittaisivat.

Investoinnin rahoitus ei ole kunnille ongelma. Kuntarahoitukselta kunnat saavat lainaa reilusti alle prosentin korolla. Kunnat saavat lisäksi energiatukea investoinnilleen vähintään 25 %:a. Lappeenrannan teknillisen yliopiston laskelmien mukaan kunnille investointi on erittäin kannattavaa. Investoinnille saadaan varma noin 7 %:n vuotuinen tuotto. Mistä investoinnista kunnat saavat suurempaa tuottoa? Lisäksi mukava asia investoinnissa on, että aurinkopaneelien valmistajat antavat tuotteilleen 25 -30 vuoden toimintatakuun. Investointi ei juuri vaadi huoltoa ja kuntien imago paranee ympäristöasioissa. Onhan aurinko energia 100 %:sti saasteetonta ja uusiutuvaa. Samalla kun vaihdetaan energiasyöpöt katulamput nykyaikaisiin led lamppuihin niin säästö sen kun kasvaa ja luonto kiittää.

Hyvällä energiapolitiikalla on nyt kerrankin mahdollisuus nyhjäistä tyhjästä.