VALITUS KINNULAN KUNNAHALLITUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ 24.11.2014 § 336

KUNNANHALLITUKSEN KOKOUKSEN 24.11.2014 §:N 336 VALMISTELUSSA TAPAHTUNEET VIRHEET

 

1.1 Selvitys kunnanhallituksen 24.11.2014 §:n 336 tilanteesta

Hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Hallintolain 51 §:n mukaan Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe.

Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Hallintolain 52 §:n mukaan Viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.

Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Kirjoitusvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla. Asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kirjoitusvirheen korjaamista, jollei se ole tarpeetonta.

Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Uusi tai korjattu toimituskirja on annettava asianosaiselle maksutta.

Olen pyytänyt 15.10.2014 kunnanhallitukselta selvitystä, miksi en ole saanut pyynnöstä huolimatta valitusosoitusta kunnanvaltuuston kokouksesta 13.2.2014 §:stä 7. Kunnanhallitus on käsitellyt pyyntöni kokouksessaan 20.10.2014 §:ssä 291 ja evännyt edelleen lainmukaisen valitusosoituksen saamisen.

 

Tein oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen kokouksesta 20.10.2014 §:stä291.

 

Kunnanhallitus käsitteli oikaisuvaatimukseni vasta 24.11.2014 §:ssä 336. Kunnanhallitus kuitenkin ”hämmensi” asiaa jälleen ja otsikoi:

 

”§ 336 oikaisuvaatimus Kinnulan kunnanhallituksen 6.10.2014 kokouksen § 272.”  

 

Otsikon olisi pitänyt olla § 336 oikaisuvaatimus Kinnulan kunnanhallituksen 20.10.2014 §:stä 291, joten esittelijä ja kunnanhallitus ovat käsitelleet asian huolimattomasti ja asia pitää hallintolakien 50- 52 §:ien mukaan korjata.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 24.11.2014 §:ssä 336 tekemän päätöksen hallintolakien 50 -52 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

                            

1.2. Kunnanhallituksen kokous 20.10.2014

 

                             1.2.1 Valitsematta jääneet pöytäkirjanpitäjät

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajat ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanhallituksen kokouksen järjestäytymiseen kuuluu pöytäkirjantarkastajien valinta. Tavallisesti pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi kunnanhallituksen jäsentä. Kunnanhallitus voi myös olla valitsematta pöytäkirjantarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkistetaan välittömästi tai kunnanhallituksen seuraavassa kokouksessa.

 

Kinnulan kunnan hallintosäännön 22§:n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kunnanhallitus ei kuitenkaan ole päättänyt kokouksessaan 6.10.2014, miten pöytäkirja tarkistetaan.

 

Kinnulan kunnanhallituksen 6.10.2014 pidetyn kokouksen järjestäytymisen yhteydessä ei kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan valittu pöytäkirjantarkastajia. Pöytäkirjan etusivulla kohdassa pöytäkirjan tarkastustapa (paikka, aika ja tarkastajien valinta), ei ole mainintaa siitä, että kunnanhallitus olisi valinnut pöytäkirjantarkastajiksi Jonna Leppänen ja Virpi Piispanen. Sitä vastoin samassa pöytäkirjan kohdassa on maininta, että pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Jonna Leppänen ja Virpi Piispanen ja että tarkastus toimitetaan 28.10.2014. Pöytäkirjan ovat kuitenkin tarkastaneet/allekirjoittaneet Jonna Leppänen ja Virpi Piispanen, joiden valinnasta pöytäkirjantarkastajiksi ei ole pöytäkirjassa mitään mainintaa.

 

Puheenjohtaja Manu Toikkanen on menetellyt virheellisesti jättämättä valitsematta kokoukselle pöytäkirjantarkastajat/ jättämättä päättämättä, miten pöytäkirja tarkistetaan ja sallimalla Jonna Leppäsen ja Virpi Piispasen tarkastaa pöytäkirja ilman kunnanhallituksen päätöstä.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 24.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 336 Kinnulan kunnan hallintosäännön 22 §:n, Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

                            

 

 

1.2.2 Ilman mandaattia toiminut pöytäkirjanpitäjä

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjanpitäjä ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Hallintojohtajan toimenkuvan mukaan hallintojohtaja toimii kunnanhallituksen kokousten pöytäkirjanpitäjänä ja huolehtii sen muistakin sihteerintehtävistä.

 

Kinnulan kunnan hallintojohtajan virka on lakkautettu. Hallintojohtaja toimi toimenkuvansa mukaan kunnanjohtajan varahenkilönä ja mm kunnanhallituksen kokouksen sihteerinä.

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0712/3 kumonnut kunnansihteerin viran perustamisen Kinnulan kuntaan. Tästä johtuen Marja Lehtonen ei voi toimia vs kunnansihteerinä eikä siis automaattisesti kunnanhallituksen pöytäkirjanpitäjänä. Marja Lehtosen sivistystoimen päällikön/kansalaisopiston rehtorin toimenkuvassa ei ole mainintaa kunnanhallituksen sihteerinä toimimisesta.

 

Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaisesti siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. Tätä voidaan luonnehtia toimivaltarajojen jäykkyydeksi. Periaate on voimassa myös kunnallishallinnossa. Esimerkiksi ei edes valtuusto voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi. Eikä myöskään kunnanhallitus voi määrätä sivistystoimialan henkilöstöä kunnanhallituksen sihteeriksi.

 

Kunnanvaltuusto ei ole päättänyt missään pykälässään, että kansalaisopiston rehtori/ sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen voisi toimia kunnanvaltuuston sihteerinä. Lisäksi kunnanhallitus on ylittänyt toimivaltansa, koska se ei voi määrätä sivistystoimialan virkamiestä ilman sivistystoimialan ja kansalaisopiston johtokunnan lupaa kunnanhallituksen sihteeriksi.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 24.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 336 Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

 

1.3 Kunnanhallituksen kokous 20.10.2014 § 291

 

1.3.1 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkasen virheellinen selostus

 

Voimassa olevan Kinnulan hallintosäännön 19 §:n mukaan päätökset tehdään viranhaltijan esittelystä. Erityisestä ja perustellusta syystä asia voidaan ratkaista puheenjohtajan selostuksen pohjalta.

 

Kunnanhallitus ei ole perustellut päätöstään 20.10.2014 §:ssä 291, miksi päätös on tehty puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Hallintolain 45§:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Kunnanhallituksen päätöksessä ei ole ilmoitettu, millä perusteella päätös on tehty kunnanhallituksen puheenjohtajan selostuksesta. Kyse ei ole ollut sellaisesta päätöksestä, jota hallintolain 45 §:n 2 momentin mukaan ei tarvitse perustella.

 

Hallintolain 30 §:n mukaan esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Tätä kunnanhallitus ei ole tehnyt kokouksessaan 20.10.2014 §:ssä 291.

 

Puheenjohtaja Manu Toikkanen on menetellyt asiassa virheellisesti jättämättä perustelematta selostuksensa.

 

Tehty päätös on syntynyt väärässä järjestyksessä ja on voimassa olevan Kinnulan hallintosäännön 19 §:n ja hallintolain 45 §:n vastainen ja muutenkin laittomasti syntynyt.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 24.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 336 Kinnulan kunnan hallintosäännön 19 §:n ja hallintolain 30 §:n sekä 45 §:n vastaisena ja muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

1.3.2 Kunnanhallituksen väärä ja perustelematon päätös

 

Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

 

Kuntalain 95 §:n mukaan pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen on lähetettävä sille, joka on sitä pyytänyt.

 

Hallintolain 59 §:n mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä.

 

Hallintolain 60 §:n mukaan tiedoksianto on toimitettava postitse saantitodistusta vastaan, jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Saantitodistusta voidaan käyttää myös, jos se on muusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi. Saantitodistuksesta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksisaannin ajankohta. Asiakirja voidaan myös luovuttaa tiedoksiannon vastaanottajalle tai tämän edustajalle. Tiedoksiannosta on tällöin laadittava kirjallinen todistus, josta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksiannon ajankohta. Jos viranomainen katsoo siihen olevan aihetta, tiedoksianto voidaan toimittaa haastetiedoksiantona. Haastetiedoksiannosta on soveltuvin osin voimassa, mitä siitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään. Haastetiedoksiannon voi toimittaa myös valtion tai kunnan viranomaisen palveluksessa oleva virkamies tai viranhaltija, joka eri määräyksellä on oikeutettu toimittamaan haastetiedoksiantoja viranomaisen toimialaan kuuluvassa asiassa. Haastetiedoksiannon toimittajan esteellisyyteen sovelletaan tämän lain esteellisyyttä koskevia säännöksiä.

 

Hallintolain 45§:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Kunnanhallituksen päätöksessä ei ole ilmoitettu, millä perusteella kunnanhallitus väittää, että valitusaika on umpeutunut. Kyse ei ole ollut sellaisesta päätöksestä, jota hallintolain 45 §:n 2 momentin mukaan ei tarvitse perustella.

 

Esittelytekstissä väitetään myös perusteettomasti, että Juha Urpilainen ei voisi edes valittaa kunnanvaltuuston päätöksestä 13.2.2014 §7.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 24.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 336 hallintolain 45 §:n vastaisena ja muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

                             1.3.3 Marja Lehtosen esteellisyys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.  Esteellinenkin henkilö ei voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen osallistui pöytäkirjan pitäjänä kunnanhallituksen kokoukseen 20.10.2014 §:n 291 keskustelun ja päätöksenteon ajan.

 

Sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen on toiminut noin 10 vuoden ajan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen suorana alaisena Kinnulan kunnan organisaatiossa. Tämän vuoksi Lehtosen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Marja Lehtonen on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 24.11.2014 pitämän kokouksen §:n 336 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

1.3.4 Valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Rauno Kinnusen alkuperäisessä valituksessa valitettiin kohdassa 5 valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen toimista, kun hän oli kutsunut Kinnulan valtuuston kokoukseen 28.10.2013 varavaltuutetun, joka ei kuitenkaan ollut kuntalain tarkoittama varavaltuutettu. Hallinto-oikeus kumosi Rauno Kinnusen valituksesta päätöksellään 14/0783/3 juuri tämän takia Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 28.10.2013 §:n 60.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen on jäävi käsittelemään sovintosopimuksen valitusosoitusta päätöksestä, jonka hallinto-oikeus on hänen virheestään kumonnut. Esko Pelkosen puolueettomuus on tästä syystä kärsinyt.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen kokouksen 24.11.2014 §:n 336 kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 – 30 §:in vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2. KUNNANHALLITUKSEN KOKOUS 24.11.2014 § 336

 

 2.1 Selvitys kunnanhallituksen 24.11.2014 §:n 336 tilanteesta

Hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Hallintolain 51 §:n mukaan Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe.

Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Hallintolain 52 §:n mukaan Viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.

Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Kirjoitusvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla. Asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kirjoitusvirheen korjaamista, jollei se ole tarpeetonta.

Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Uusi tai korjattu toimituskirja on annettava asianosaiselle maksutta.

Olen pyytänyt 15.10.2014 kunnanhallitukselta selvitystä, miksi en ole saanut pyynnöstä huolimatta valitusosoitusta kunnanvaltuuston kokouksesta 13.2.2014 §:stä 7. Kunnanhallitus on käsitellyt pyyntöni kokouksessaan 20.10.2014 §:ssä 291 ja evännyt edelleen lainmukaisen valitusosoituksen saamisen.

 

Tein oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen kokouksesta 20.10.2014 §:stä291.

 

Kunnanhallitus käsitteli oikaisuvaatimukseni vasta 24.11.2014 §:ssä 336. Kunnanhallitus kuitenkin ”hämmensi” asiaa jälleen ja otsikoi:

 

”§ 336 oikaisuvaatimus Kinnulan kunnanhallituksen 6.10.2014 kokouksen § 272.”  

 

Otsikon olisi pitänyt olla § 336 oikaisuvaatimus Kinnulan kunnanhallituksen 20.10.2014 §:stä 291, joten esittelijä ja kunnanhallitus ovat käsitelleet asian huolimattomasti ja asia pitää hallintolakien 50- 52 §:ien mukaan korjata.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 24.11.2014 §:ssä 336 tekemän päätöksen hallintolakien 50 -52 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

                             2.2 Kunnanjohtaja Pekka Kanervion esteellisyys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Hallintolain 29 §:n mukaan Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.

 

Hallintolain 30 §:n mukaan Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Pekka Kanervio on valittu Kinnulan kunnanjohtajaksi, vaikka Kinnulan varsinaisen kunnanjohtajan Juha Urpilaisen irtisanominen ei ole saanut lainvoimaa. Samoin Kinnulan kunnan ja Juha Urpilaisen sovintosopimus (KV 13.2.2014 § 7) ei ole saanut vielä lainvoimaa, koska Kinnulan kunta unohti lähettää Juha Urpilaiselle lainmukaisen valitusosoituksen. Valitusosituksen kunta päätti lähettää Juha Urpilaiselle vasta kunnanhallituksen kokouksen 24.11.2014 §:ssä 336 tehdyllä päätöksellä.

 

Pekka Kanerviolla on kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27 -30 §:n mukainen jääviys/esteellisyys käsitellä Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyvää sovintosopimuksen valitusositusasiaa, koska selvästi Kanervio hyötyy, mikäli Urpilainen irtisanotaan eli Kanervio saa pitää kunnanjohtajan virkansa. Muussa tapauksessa Kanerviota uhkaa kunnanjohtajan viran menettäminen.

 

Pekka Kanerviolla on kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27 -30 §:n mukainen jääviys/esteellisyys käsitellä Juha Urpilaisen irtisanomista, koska selvästi Kanervio hyötyy, mikäli Urpilainen irtisanotaan eli Kanervio saa pitää kunnanjohtajan virkansa. Muussa tapauksessa Kanerviota uhkaa kunnanjohtajan viran menettäminen.

 

Kummallista on myös se, että Kanervio jääväsi itsensä aikaisemmin samaa asiaa käsiteltäessä kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 §:ssä 291.

 

Edellä olevan perusteella on tullut toteen näytetyksi, että kunnanjohtaja Pekka Kanervio on esteellisenä ja kunta- ja hallintolakien vastaisesti osallistunut Juha Urpilaisen kunnanjohtajan virasta irtisanomiseen liittyvän sovintosopimuksen valitusosituksen käsittelyyn.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 24.11.2014 pitämän kokouksen §:n 336 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

 

 

 

 

 

 

 2.3 Valtuutettu Markku Toikkasen esteellisyys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Markku Toikkanen hävisi äänestyksellä kunnanjohtajan vaalin Juha Urpilaiselle, jonka vuoksi Toikkasen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Markku Toikkanen on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 24.11.2014 pitämän kokouksen §:n 336 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

                             2.4 Marja Lehtosen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.  Pöytäkirjanpitäjän katsotaan osallistuneen päätöksen tekemiseen. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen on toiminut noin 10 vuoden ajan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen suorana alaisena Kinnulan kunnan organisaatiossa. Tämän vuoksi Lehtosen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Marja Lehtonen on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 24.11.2014 pitämän kokouksen §:n 336 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

2.5 Valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Rauno Kinnusen alkuperäisessä valituksessa valitettiin kohdassa 5 valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen toimista, kun hän oli kutsunut Kinnulan valtuuston kokoukseen 28.10.2013 varavaltuutetun, joka ei kuitenkaan ollut kuntalain tarkoittama varavaltuutettu. Hallinto-oikeus kumosi Rauno Kinnusen valituksesta päätöksellään 14/0783/3 juuri tämän takia Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 28.10.2013 §:n 60.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen on jäävi käsittelemään sovintosopimuksen valitusosoitusta päätöksestä, jonka hallinto-oikeus on hänen virheestään kumonnut. Esko Pelkosen puolueettomuus on tästä syystä kärsinyt.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen kokouksen 24.11.2014 §:n 336 kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 – 30 §:in vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

2.6 Oikaisuvaatimuksen vaatimuksiin vastaamatta jättäminen

 

Hallintolain 49 g §:n mukaan Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimuspäätöksen perustelemiseen ei sovelleta 45 §:n 2 momenttia.

 

Kunnanhallitus ei ole päätöksessään vastannut hallintolain 49 g §:n mukaisesti Juha Urpilaisen oikaisuvaatimuksessa esittämiin vaatimuksiin.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen kokouksen 24.11.2014 §:n 336 kuntalain 49 g §:n vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.