VALITUS KINNULAN KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 13.11.2014 § 50 ja 56

1. KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN 13.11.2014 §:N 50 VALMISTELUVIRHEET

 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pidetyn kokouksen § 50 laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä sekä asettaa tehdyn päätökset täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 

1.1 Kunnanhallituksen kokous 20.10.2014 § 290

 

1.1.1 Väärät/valitsematta jääneet pöytäkirjantarkastajat

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajat ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanhallituksen kokouksen järjestäytymiseen kuuluu pöytäkirjantarkastajien valinta. Tavallisesti pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi kunnanhallituksen jäsentä. Kunnanhallitus voi myös olla valitsematta pöytäkirjantarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkistetaan kunnanhallituksen seuraavassa kokouksessa.

 

Kinnulan kunnan hallintosäännön 22§:n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kunnanhallitus ei kuitenkaan ole päättänyt kokouksessaan 20.10.2014, miten pöytäkirja tarkistetaan.

 

Kinnulan kunnanhallituksen 20.10.2014 pidetyn kokouksen järjestäytymisen yhteydessä ei kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan valittu pöytäkirjantarkastajia. Pöytäkirjan etusivulla kohdassa pöytäkirjan tarkastustapa (paikka, aika ja tarkastajien valinta), ei ole mainintaa siitä, että valtuusto olisi valinnut pöytäkirjantarkastajiksi Anita Urpilaiseni Piispasen ja Arja Rekosen. Sitä vastoin samassa pöytäkirjan kohdassa on maininta, että pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Arja Rekonen ja Leo Urpilainen ja että tarkastus toimitetaan 22.10.2014. Pöytäkirjan ovat kuitenkin tarkastaneet/allekirjoittaneet Anita Urpilainen ja Arja Rekonen, joiden valinnasta pöytäkirjantarkastajiksi ei ole pöytäkirjassa mitään mainintaa.

 

Pöytäkirjassa ei myöskään ole mainitaan siitä kuka Anita Urpilaista ja Arja Rekosta olisi ehdottanut pöytäkirjantarkastajiksi, eikä mainintaa pöytäkirjantarkastajien vaalista tai valtuuston yksimielisyydestä.

 

Puheenjohtaja Manu Toikkanen on menetellyt virheellisesti jättämättä valitsematta kokoukselle pöytäkirjantarkastajat ja sallimalla Virpi Piispasen ja Arja Rekosen tarkastaa pöytäkirja.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 50 Kinnulan hallintosäännön 22 §:n, Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

1.1.2 Ilman mandaattia toiminut pöytäkirjanpitäjä

 

Hallintojohtajan toimenkuvan mukaan hallintojohtaja toimii kunnanhallituksen kokousten pöytäkirjanpitäjänä ja huolehtii sen muistakin sihteerintehtävistä.

 

Kinnulan kunnan hallintojohtajan virka on lakkautettu. Hallintojohtaja toimi toimenkuvansa mukaan kunnanjohtajan varahenkilönä ja mm kunnanhallituksen kokouksen sihteerinä.

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0712/3 kumonnut kunnansihteerin viran perustamisen Kinnulan kuntaan. Tästä johtuen Marja Lehtonen ei voi toimia vs kunnansihteerinä eikä siis automaattisesti kunnanhallituksen pöytäkirjanpitäjänä. Marja Lehtosen sivistystoimen päällikön/kansalaisopiston rehtorin toimenkuvassa ei ole mainintaa kunnanhallituksen sihteerinä toimimisesta.

 

Kunnanvaltuusto ei ole päättänyt missään pykälässään, että kansalaisopiston rehtori/ sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen voisi toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 13.11.2014 §:ssä 50 tehdyn päätöksenvalmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomana.

 

1.1.3 Esko Pelkosen ilmoittamatta jäänyt jääviys

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjanpitäjä ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen on jäävännyt/poistunut kokouksesta ilman, että asiasta olisi pöytäkirjassa kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27 – 30 §:n mukainen merkintä.

 

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkanen on toiminut virheellisesti

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 50 Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27 -30 §:ien vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

1.1.4 Kunnanjohtaja Pekka Kanervion esteellisyys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Hallintolain 29 §:n mukaan Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.

 

Hallintolain 30 §:n mukaan esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Pekka Kanervio on valittu Kinnulan kunnanjohtajaksi, vaikka Kinnulan varsinaisen kunnanjohtajan Juha Urpilaisen irtisanominen ei ole saanut lainvoimaa. Samoin Kinnulan kunnan ja Juha Urpilaisen sovintosopimus (KV 13.2.2014 § 7) ei ole saanut vielä lainvoimaa, koska Kinnulan kunta unohti lähettää Juha Urpilaiselle lainmukaisen valitusosoituksen. Valitusosituksen kunta päätti lähettää Juha Urpilaiselle vasta kunnanhallituksen kokouksen 24.11.2014 §:ssä 336 tehdyllä päätöksellä.

 

Pekka Kanerviolla on kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27 -30 §:n mukainen jääviys/esteellisyys käsitellä Juha Urpilaisen irtisanomista, koska selvästi Kanervio hyötyy, mikäli Urpilainen irtisanotaan eli Kanervio saa pitää kunnanjohtajan virkansa. Muussa tapauksessa Kanerviota uhkaa kunnanjohtajan viran menettäminen.

 

Kunnanjohtaja Pekka Kanervio on jäävinä kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 §:ssä 290 valmistellut ja esitellyt kunnanhallitukselle Juha Urpilaisen erottamisasian viemistä valtuustoon ja edelleen uudelleen valmisteluun (KV 28.10.2013 § 60)

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen §:n 50 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Painotan, että ilman Pekka Kanervion jääviä toimintaa valtuuston päätös olisi johtanut toisenlaiseen ratkaisuun.

 

1.1.5 Marja Lehtosen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.  Pöytäkirjanpitäjän katsotaan osallistuneen päätöksen tekemiseen. Esteellinenkin henkilö ei voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen toimi kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 §:ssä 290 pöytäkirjanpitäjänä.

 

Sivistystoimen päällikkö Marja lehtonen on toiminut noin 10 vuoden ajan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen suorana alaisena Kinnulan kunnan organisaatiossa. Tämän vuoksi Lehtosen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Marja Lehtonen on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen §:n 50 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

1.1.6 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkasen esteellisyys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkanen on useaan otteeseen valtuuston ja hallitusten puheenjohtajien sekä Juha Urpilaisen välillä käytyjen sovintosopimusneuvottelujen yhteydessä talvella 2014 ilmoittanut, että hän on lähtenyt tähän prosessissa sen takia, koska Juha Urpilainen on kunnanjohtajana toimiessaan todennut ympäristösihteeri Sari Urpilaiselle, että Manu Toikkasen mahdollinen linnunpesien tuhoaminen tulee antaa poliisin tutkittavaksi. Sari Urpilainen on tehnyt asiasta. Manu Toikkasen puolueettomuus on tästä syystä kärsinyt.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 13.11.2014 §:n 50 kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 – 30 §:in vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

1.1.7 Kunnanhallituksen virheellinen toiminta esityksessään valtuustolle

 

Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaisesti siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. Tätä voidaan luonnehtia toimivaltarajojen jäykkyydeksi. Periaate on voimassa myös kunnallishallinnossa. Esimerkiksi ei edes valtuusto voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi.  

 

Kinnulan kunnan voimassa olevan ja valtuuston päättämän hallintosäännön 5 §:n kohdan 12 mukaan kunnanhallitus antaa selityksen valtuuston päätöksistä tehtyihin kunnallisvalituksiin.

 

Kinnulan kunnanhallitus on kuitenkin kokouksessa 20.10.2014 §:ssä 290 mennyt toimivaltaansa ulommaksi esittäessään valtuustolle kunnanhallitukselle kuuluvaa kunnallisvalitusasiaa. 

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalakien 22 §:n ja 25 §:n sekä Kinnulan kunnan hallintosäännön 5 §:n kohdan 12 vastaisina.   Kunnanhallitus on menetellyt hallintosäännön vastaisesti, jonka vuoksi kunnanvaltuuston 13.11.2014 §:ssä 50 tehty päätös pitää laittomana ja väärässä järjestyksessä kumota valmistelussa syntyneen virheen vuoksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2. KUNNANVALTUUSTON KOKOUS 13.11.2014 § 50

 

2.1 Valitsematta jääneet pöytäkirjantarkastajat/pöytäkirjan tarkistamisesta päättäminen

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajat ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Valtuuston kokouksen järjestäytymiseen kuuluu pöytäkirjantarkastajien valinta. Tavallisesti pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi valtuuston jäsentä. Valtuusto voi myös olla valitsematta pöytäkirjantarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkistetaan valtuuston seuraavassa kokouksessa.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 §:n mukaan valtuuston pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pidetyn kokouksen järjestäytymisen yhteydessä ei kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan valittu pöytäkirjantarkastajia. Pöytäkirjan etusivulla kohdassa pöytäkirjan tarkastustapa (paikka, aika ja tarkastajien valinta), ei ole mainintaa siitä, että kunnanvaltuusto olisi valinnut pöytäkirjantarkastajiksi Pauli Salonpään ja Manu Toikkasen. Sitä vastoin samassa pöytäkirjan kohdassa on maininta, että pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Pauli Salonpää ja Manu Toikkanen ja että tarkastus toimitetaan 13.11.2014. Pöytäkirjan ovat kuitenkin tarkastaneet/allekirjoittaneet Manu Toikkanen ja Pauli Salonpää, joiden valinnasta pöytäkirjantarkastajiksi ei ole pöytäkirjassa mitään mainintaa.

 

Puheenjohtaja Esko Pelkonen on menetellyt virheellisesti jättämättä valitsematta kokoukselle pöytäkirjantarkastajat/ jättämättä päättämättä, miten pöytäkirja tarkistetaan ja sallimalla Pauli Salonpään ja Manu Toikkasen tarkastaa pöytäkirja ilman kunnanvaltuuston päätöstä.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 50 Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 34 §:n, Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä.

 

2.2 Ilman mandaattia toiminut pöytäkirjanpitäjä

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii valtuuston määräämä viranhaltija.  

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0712/3 kumonnut kunnansihteerin viran perustamisen Kinnulan kuntaan. Tästä johtuen Marja Lehtonen ei voi toimia vs kunnansihteerinä eikä siis automaattisesti kunnanvaltuuston pöytäkirjanpitäjänä.

 

Kunnanvaltuusto ei ole päättänyt missään pykälässään, että kansalaisopiston rehtori/ sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen voi toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 13.11.2014 §:n 50 Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1 §:n vastaisena sekä väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomana.

 

2.3 Markku Toikkasen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Markku Toikkanen hävisi äänestyksellä kunnanjohtajan vaalin Juha Urpilaiselle, jonka vuoksi Toikkasen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Markku Toikkanen on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen §:n 50 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

2.4 Marja Lehtosen  jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.  Pöytäkirjanpitäjän katsotaan osallistuneen päätöksen tekemiseen. Esteellinenkin henkilö ei voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Sivistystoimen päällikkö toimi kunnanvaltuuston kokouksessa 13.11.2014 §:ssä 50 pöytäkirjanpitäjänä.

 

Sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen on toiminut noin 10 vuoden ajan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen suorana alaisena Kinnulan kunnan organisaatiossa. Tämän vuoksi Lehtosen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Marja Lehtonen on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen §:n 50 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

2.5 Kirsi Alonen-Kinnusen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.  Esteellinenkin henkilö ei voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Sosiaalijohtaja osallistui johtoryhmän jäsenenä kunnanvaltuuston kokoukseen 13.11.2014 §:n 50 keskustelun ja päätöksenteon ajan.

 

Sosiaalijohtaja Kirsi Alonen-Kinnunen on toiminut usean vuoden ajan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen suorana alaisena Kinnulan kunnan organisaatiossa. Tämän vuoksi Alonen-Kinnusen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Kirsi Alonen-Kinnunen on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

 2.6 Valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Rauno Kinnusen alkuperäisessä valituksessa valitettiin kohdassa 5 valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen toimista, kun hän oli kutsunut Kinnulan valtuuston kokoukseen 28.10.2013 varavaltuutetun, joka ei kuitenkaan ollut kuntalain tarkoittama varavaltuutettu. Hallinto-oikeus kumosi Rauno Kinnusen valituksesta päätöksellään 14/0783/3 juuri tämän takia Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 28.10.2013 §:n 60.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen on jäävi käsittelemään uudestaan päätöstä, jonka hallinto-oikeus on hänen virheestään kumonnut. Esko Pelkosen puolueettomuus on tästä syystä kärsinyt.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 13.11.2014 §:n 50 kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 – 30 §:in vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

2.7 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkasen esteellisyys

 

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkanen on useaan otteeseen valtuuston ja hallitusten puheenjohtajien sekä Juha Urpilaisen välillä käytyjen sovintosopimusneuvottelujen yhteydessä talvella 2014 ilmoittanut, että hän on lähtenyt tähän prosessissa sen takia, koska Juha Urpilainen on kunnanjohtajana toimiessaan todennut ympäristösihteeri Sari Urpilaiselle, että Manu Toikkasen mahdollinen linnunpesien tuhoaminen tulee antaa poliisin tutkittavaksi. Sari Urpilainen on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille. Asian tutkiminen on kesken.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

2.8 Kunnanvaltuuston lainvastainen päätös

 

Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaisesti siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. Tätä voidaan luonnehtia toimivaltarajojen jäykkyydeksi. Periaate on voimassa myös kunnallishallinnossa. Esimerkiksi ei edes valtuusto voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi.  

 

Kinnulan kunnan voimassa olevan ja valtuuston päättämän hallintosäännön 5 §:n kohdan 12 mukaan kunnanhallitus antaa selityksen valtuuston päätöksistä tehtyihin kunnallisvalituksiin.

 

Kinnulan kunnanvaltuusto on kuitenkin kokouksessa 13.11.2014 §:ssä 50 mennyt toimivaltaansa ulommaksi päättäessään asiasta, joka on annettu hallintosäännön 5 §:n mukaan kunnanhallitukselle. Kunnanvaltuuston ei olisi saanut päättää päätösten kumoamisesta ja palauttamisesta uudelleen valmisteluun. 

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen §:n 50 kuntalakien 22 §:n ja 25 §:n sekä Kinnulan kunnan hallintosäännön 5 §:n kohdan 12 vastaisina ja väärässä järjestyksessä kumota ja muutenkin laittomana. Kunnavaltuusto on myös ylittänyt toimivaltansa.

 

2.9 Perustelematon päätös

 

Valtuusto ei ole perustellut päätöstään 13.11.2014 §:ssä 50 vaikka se on toiminut vastoin Kinnulan kunnan hallintosäännön 12 §:ää.

 

 Hallintolain 45§:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Valtuuston päätöksessä ei ole ilmoitettu, millä perusteella valtuusto on päätöksensä tehnyt. Kyse ei ole ollut sellaisesta päätöksestä, jota hallintolain 45 §:n 2 momentin mukaan ei tarvitse perustella.

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että tehty päätös perustellaan ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanvaltuuston päätös 13.11.2014 §:ssä 50 on päätöksen perustelujen puutteellisuuden vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on hallintolain 45 §:n, Kinnulan kunnan hallintosäännön 12 §:n ja perustuslain 2 §:n vastainen. Tämän vuoksi vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen § 50 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja muuten laittomana.

 

2.10 Ossi Kinnusen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.  Esteellinenkin henkilö ei voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Kunnanrakennusmestari Ossi Kinnunen osallistui johtoryhmän jäsenenä kunnanvaltuuston kokoukseen 13.11.2014 §:n 50 keskustelun ja päätöksenteon ajan.

 

 Kunnanrakennusmestari Ossi Kinnunen on toiminut usean vuoden ajan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen suorana alaisena Kinnulan kunnan organisaatiossa. Tämän vuoksi Kinnusen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Ossi on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3. KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN 13.11.2014 § 56

 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pidetyn kokouksen § 56 laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä sekä asettaa tehdyn päätökset täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 

3. 1 Valitsematta jääneet pöytäkirjantarkastajat/pöytäkirjan tarkistamisesta päättäminen

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajat ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Valtuuston kokouksen järjestäytymiseen kuuluu pöytäkirjantarkastajien valinta. Tavallisesti pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi valtuuston jäsentä. Valtuusto voi myös olla valitsematta pöytäkirjantarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkistetaan valtuuston seuraavassa kokouksessa.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 §:n mukaan valtuuston pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pidetyn kokouksen järjestäytymisen yhteydessä ei kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan valittu pöytäkirjantarkastajia. Pöytäkirjan etusivulla kohdassa pöytäkirjan tarkastustapa (paikka, aika ja tarkastajien valinta), ei ole mainintaa siitä, että kunnanvaltuusto olisi valinnut pöytäkirjantarkastajiksi Pauli Salonpään ja Manu Toikkasen. Sitä vastoin samassa pöytäkirjan kohdassa on maininta, että pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Pauli Salonpää ja Manu Toikkanen ja että tarkastus toimitetaan 13.11.2014. Pöytäkirjan ovat kuitenkin tarkastaneet/allekirjoittaneet Manu Toikkanen ja Pauli Salonpää, joiden valinnasta pöytäkirjantarkastajiksi ei ole pöytäkirjassa mitään mainintaa.

 

Puheenjohtaja Esko Pelkonen on menetellyt virheellisesti jättämättä valitsematta kokoukselle pöytäkirjantarkastajat/ jättämättä päättämättä, miten pöytäkirja tarkistetaan ja sallimalla Pauli Salonpään ja Manu Toikkasen tarkastaa pöytäkirja ilman kunnanvaltuuston päätöstä.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 56 Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 34 §:n, Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä.

 

3.2 Ilman mandaattia toiminut pöytäkirjanpitäjä

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii valtuuston määräämä viranhaltija.  

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0712/3 kumonnut kunnansihteerin viran perustamisen Kinnulan kuntaan. Tästä johtuen Marja Lehtonen ei voi toimia vs kunnansihteerinä eikä siis automaattisesti kunnanvaltuuston pöytäkirjanpitäjänä.

 

Kunnanvaltuusto ei ole päättänyt missään pykälässään, että kansalaisopiston rehtori/ sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen voi toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 13.11.2014 §:n 56 Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1 §:n vastaisena sekä väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomana.

 

3.3 Kunnanjohtaja Pekka Kanervion laiton esitys/valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen virheellinen toiminta

 

Kuntalain 53 §;n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka 22 §:ssä tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai 71 §:ssä tarkoitettu tarkastuslautakunta on valmistellut.

 

Valtuuston kokousta lukuun ottamatta asioista päätetään yleensä viranhaltijan esittelystä. Valtuustolle asiat valmistelee kunnanhallitus (tai tarkastuslautakunta / tilapäinen valiokunta). Valtuuston kokouksessa puheenjohtaja esittelee asian valmistelun useimmiten esityslistaan viitaten. Muissa toimielimissä valmistelusta on vastuussa esittelijä.

 

Kuntalain mukaan kunnanhallitus valmistelee valtuustoasiat. Lautakuntien ja muiden hallituksen alaisten toimielinten valmistelemat asiat valmistellaan valtuustoa varten hallituksessa. Kunnanhallituksen sijasta valmistelu voi kuulua lain tarkoittamissa asioissa tilapäiselle valiokunnalle tai tarkastuslautakunnalle. Tilapäinen valiokunta on asetettava valmistelemaan kuntalain 21 §:ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista ja 25 §:ssä tarkoitettua kunnanjohtajan irtisanomista (22 §). Tarkastuslautakunnan on valmisteltava hallinnon ja talouden tarkastukseen kuuluvat asiat (71 §).

 

Kuntalain 55 §:n mukaan valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu. Kokouskutsussa mainitsemattoman, mutta valmistellun asian valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen yksinkertaisella enemmistöllä. Edellytyksenä on tällöin kuitenkin asian kiireellisyys, joka yleensä tarkoittaa sitä, ettei asiaa enää seuraavassa kokouksessa ehditä käsitellä tai että asian käsittelyn siirtäminen joka tapauksessa aiheuttaisi kunnalle merkittävää oikeudellista, taloudellista tai muuta haittaa. Käsiteltäväksi ottamisesta tehdään erillinen päätös.

 

Jos valtuustoasiaa ei ole ollenkaan valmisteltu, valtuuston on oltava yksimielinen sen käsiteltäväksi ottamisesta. Yksimielisyysvaatimus koskee siis myös kiireellistä asiaa, jollei sitä ole valmisteltu

 

Muissa toimielimissä asiat valmistellaan toimielimen ratkaistavaksi esittelijän johdolla. Esittelijä vastaa valmistelun asianmukaisesta suorittamisesta ja on valmistelun perusteella velvollinen tekemään asiassa toimielimelle päätösehdotuksen.

 

Kunnanvaltuuston kokouksessa 13.11.2014 §:ssä 56 asian esitteli pöytäkirjan mukaan kunnanvaltuustolle kuntalain 53 §:n vastaisesti kunnanjohtaja Pekka Kanervio. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja menetteli virheellisesti ja virkavelvollisuuksiensa vastaisesti antaessaan kunnanjohtajan esitellä valtuustossa päätettävän asian.

 

Kunnanjohtaja Pekka Kanervio menetteli virkavelvollisuuksien vastaisesti ja ylitti toimivaltansa esitellessään ohi kunnanhallituksen asian valtuustolle. Tämän lisäksi kunnanjohtaja Pekka Kanervio syyllistyi valtuuston harhauttamiseen, koska kunnanhallituksen puheenjohtaja Mikko Ihanti kysyi menettelyn lainmukaisuutta ja sai Kanerviolta vastauksen, jonka mukaan kaikki menee lain mukaisesti. Valtuusto päätti asian kunnanjohtajan vastauksen mukaisesti lain vastaisesti.

 

Edellä esitetyn perustella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 §:ssä 56 tekemän päätöksen kuntalain 53 §:n vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana. Lisäksi kunnanjohtaja Pekka Kanervio ylitti toimivaltansa, jonka vuoksi päätös tulee laittomana kumota.

 

3.4 Perustelematon päätös

 

Valtuusto ei ole perustellut päätöstään 13.11.2014 §:ssä 56 vaikka se on toiminut vastoin kuntalain 53 §:ä. Valtuusto ei myöskään ole perustellut kuntalain 55 §:n mukaisesti, miksi asialla on niin kiire, että se pitää ottaa valtuuston käsittelyyn ilman kunnanhallituksen valmistelua kiireellisenä.

 

Hallintolain 45§:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Valtuuston päätöksessä ei ole ilmoitettu, millä perusteella valtuusto on päätöksensä tehnyt. Kyse ei ole ollut sellaisesta päätöksestä, jota hallintolain 45 §:n 2 momentin mukaan ei tarvitse perustella.

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että tehty päätös perustellaan ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanvaltuuston päätös 13.11.2014 §:ssä 56 on päätöksen perustelujen puutteellisuuden vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on hallintolain 45 §:n, kuntalain 53 §:n sekä 55 §:n ja perustuslain 2 §:n vastainen. Tämän vuoksi vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 13.11.2014 pitämän kokouksen § 56 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja muuten laittomana.