VALITUS KINNULAN KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 18.12.2014

1. KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN 18.12.2014 § 62

 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 §:n 62 sekä asettaa päätöksen täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 

1.1 Valtuutetuille myöhässä saapunut kokouskutsu

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 valtuutetut saivat kutsun Pekka Kanerviolta sähköpostilla 15.12.2014 klo 23. 59.32 alla olevan sähköpostin mukaisesti:

 

 

                                            Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. --------

Aihe:	Kunnanvaltuusto 18.12.2014 klo 19 valtuustosalissa
Päiväys:	Mon, 15 Dec 2014 23:59:32 +0200
Lähettäjä:	Pekka Kanervio <pekka.kanervio@kinnula.fi>
Vastaanottaja:	Esko Pelkonen <esko.pelkonen@kinnula.fi>, Markku Toikkanen<markku.toikkanen@kinnula.fi>, Olavi Tuikkanen<olavi.tuikkanen@kinnula.fi>, Anitta Hakkarainen<anitta.hakkarainen@kinnula.fi>, Mikko Ihanti<mikko.ihanti@kinnula.fi>, Kalevi Kinnunen<kalevi.kinnunen@kinnula.fi>, Marko Kinnunen<marko.kinnunen@kinnula.fi>, Rauno Kinnunen<rauno.kinnunen@kinnula.fi>, Sampo Laitala<sampo.laitala@kinnula.fi>, Jonna Laulumaa<jonna.laulumaa@hotmail.com>, Tapio Pekkarinen<tapio.pekkarinen@kinnula.fi>, Virpi Piispanen<virpi.piispanen@kinnula.fi>, Arja Rekonen<arja.rekonen@kinnula.fi>, Pauli Salonpää<pauli.salonpaa@kinnula.fi>, Manu Toikkanen<manu.toikkanen@kinnula.fi>, Kari-Pekka Urpilainen <kari-pekka.urpilainen@kinnula.fi>, Leo Urpilainen<leo.urpilainen@kinnula.fi>, lasse.kroger@kinnula.fi

        Hyvä kunnanvaltuuston edustaja

                    Kunnanvaltuuston kokous on torstaina 18.12.2014 klo 19 Kinnulan kunnan valtuustosalissa.

Liitteenä on kokouksen esityslista, joka sisältää asialistan, sekä kaikki esityslistan liitteet. Lisäksi mukana on kaksi pykälää, jotka pitäisi käsitellä: yksi liittyy talousarvion hyväksymiseen ja toinen on muuten kiireellinen.

                    Ystävällisin terveisin

                    Pekka Kanervio

                    toimeksi saaneena

                    Pekka Kanervio

                    Kunnanjohtaja,

                    Kinnulan kunta

                    Keskustie 45, 43900 KINNULA

                    044 4596 200

 

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 15.12.2014.

 

Pekka Kanervio on toiminut huolimattomasti ja virheellisesti lähettämällä tiedoksi saaneen valtuuston kokouskutsun myöhässä.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 62 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

1.2 Myöhässä saapunut kokouskutsu johtoryhmän jäsenille

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kinnulan kunnanvaltuustossa on läsnäolo- ja puheoikeus johtoryhmän jäsenillä, joka selviää kunnanvaltuuston pöytäkirjan etusivulta. Jokaiseen kunnanvaltuuston kokoukseen on myös johtoryhmän jäsenet eri kutsulla kutsuttu.

 

Tietojeni mukaan kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 johtoryhmä sai kutsun kansalaisopiston rehtori Marja Lehtoselta sähköpostilla 16.12.2014. Marja Lehtosella sinänsä ei ole virallista asemaa kunnanvaltuuston kutsun lähettämiseen.

 

Pyydän, että hallinto-oikeus selvittää Marja Lehtoselta kutsun tarkan lähettämisajankohdan sekä aseman kutsun lähettämiseen.

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 16.12.2014.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 62 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomina.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2. KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN 18.12.2014 § 64

 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 §:n 64 sekä asettaa päätöksen täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 

2.1 Valtuutetuille myöhässä saapunut kokouskutsu

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 valtuutetut saivat kutsun Pekka Kanerviolta sähköpostilla 15.12.2014 klo 23. 59.32 alla olevan sähköpostin mukaisesti:

 

 

                                            Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. --------

Aihe:	Kunnanvaltuusto 18.12.2014 klo 19 valtuustosalissa
Päiväys:	Mon, 15 Dec 2014 23:59:32 +0200
Lähettäjä:	Pekka Kanervio <pekka.kanervio@kinnula.fi>
Vastaanottaja:	Esko Pelkonen <esko.pelkonen@kinnula.fi>, Markku Toikkanen<markku.toikkanen@kinnula.fi>, Olavi Tuikkanen<olavi.tuikkanen@kinnula.fi>, Anitta Hakkarainen<anitta.hakkarainen@kinnula.fi>, Mikko Ihanti<mikko.ihanti@kinnula.fi>, Kalevi Kinnunen<kalevi.kinnunen@kinnula.fi>, Marko Kinnunen<marko.kinnunen@kinnula.fi>, Rauno Kinnunen<rauno.kinnunen@kinnula.fi>, Sampo Laitala<sampo.laitala@kinnula.fi>, Jonna Laulumaa<jonna.laulumaa@hotmail.com>, Tapio Pekkarinen<tapio.pekkarinen@kinnula.fi>, Virpi Piispanen<virpi.piispanen@kinnula.fi>, Arja Rekonen<arja.rekonen@kinnula.fi>, Pauli Salonpää<pauli.salonpaa@kinnula.fi>, Manu Toikkanen<manu.toikkanen@kinnula.fi>, Kari-Pekka Urpilainen <kari-pekka.urpilainen@kinnula.fi>, Leo Urpilainen<leo.urpilainen@kinnula.fi>, lasse.kroger@kinnula.fi

        Hyvä kunnanvaltuuston edustaja

                    Kunnanvaltuuston kokous on torstaina 18.12.2014 klo 19 Kinnulan kunnan valtuustosalissa.

Liitteenä on kokouksen esityslista, joka sisältää asialistan, sekä kaikki esityslistan liitteet. Lisäksi mukana on kaksi pykälää, jotka pitäisi käsitellä: yksi liittyy talousarvion hyväksymiseen ja toinen on muuten kiireellinen.

                    Ystävällisin terveisin

                    Pekka Kanervio

                    toimeksi saaneena

                    Pekka Kanervio

                    Kunnanjohtaja,

                    Kinnulan kunta

                    Keskustie 45, 43900 KINNULA

                    044 4596 200

 

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 15.12.2014.

 

Pekka Kanervio on toiminut huolimattomasti ja virheellisesti lähettämällä tiedoksi saaneen valtuuston kokouskutsun myöhässä.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 64 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

2.2 Myöhässä saapunut kokouskutsu johtoryhmän jäsenille

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kinnulan kunnanvaltuustossa on läsnäolo- ja puheoikeus johtoryhmän jäsenillä, joka selviää kunnanvaltuuston pöytäkirjan etusivulta. Jokaiseen kunnanvaltuuston kokoukseen on myös johtoryhmän jäsenet eri kutsulla kutsuttu.

 

Tietojeni mukaan kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 johtoryhmä sai kutsun kansalaisopiston rehtori Marja Lehtoselta sähköpostilla 16.12.2014. Marja Lehtosella sinänsä ei ole virallista asemaa kunnanvaltuuston kutsun lähettämiseen.

 

Pyydän, että hallinto-oikeus selvittää Marja Lehtoselta kutsun tarkan lähettämisajankohdan sekä aseman kutsun lähettämiseen.

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 16.12.2014.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 64 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomina.

 

2.3 Valmistelevassa sivistyslautakunnan kokouksessa 25.11.2014 §:ssä 100 tehty laiton esittely

 

Oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Julkisella vallalla perustuslaissa tarkoitetaan lähinnä valtiota ja kuntia. Hallinnon lainalaisuus todetaan myös perustuslain 2 §:ssä siten, että ”kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”. Viimeksi mainittuun voidaan katsoa kuuluvaksi esimerkiksi sen, että päätöksen tekee toimivaltainen viranomainen. Lisäksi sen merkitsee, että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja -määräyksiä noudatetaan. Jos päätöksen tekee väärä viranomainen tai menettelymuotoja ei noudateta, sanktiona voi olla päätöksen pätemättömyys ja ääritilanteissa jopa oikeudellinen vastuu.

 

Kinnulan kunnan lainvoimaisen hallintosäännön 19 §:n mukaan asiat päätetään kokouksessa viranhaltijan esittelystä.

 

Kinnulan lainvoimaisen hallintosäännön 42 §:n mukaan valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

 

Kinnulan lainvoimaisen hallintosäännön 43 §:n mukaan kunnanhallitus valitsee toimialojen päälliköt.

 

Kinnulan kunnassa ei ole sivistystoimen päällikön virkaa, koska valtuusto ei ole sitä koskaan perustanut. Marja Lehtosta ei myöskään kunnanhallitus ole nimittänyt sivistystoimen päällikön virkaan.

 

Kunnanhallitus on päätöksellään vuonna 2005 valinnut Marja Lehtosen hoitamaan sivistyspäällikön tehtäviä sivistystoimialan esimiehenä sivutoimenaan. Kunnanhallituksen päätöksessä on kyse tehtävien antamisesta, ei virkaan nimittämisestä.

 

Marja Lehtonen on esitellyt sivistyslautakunnassa 25.11.2014 §:ssä 100 sivistystoimen talousarvioesityksen vuodelle 2015 sivistystoimen päällikön virkanimikkeelle vaikka hänellä ei ole sivistystoimen päällikön virkaa.

                            

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 §:ssä 64 tekemän päätöksen Kinnulan kunnan hallintosäännön 19, 42 ja 43 pykälien sekä perustuslain, kuntalain ja hallintolain vastaisena ja muutenkin laittomana sekä virheellisessä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3. KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN 18.12.2014 § 66

 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 §:n 66 sekä asettaa päätöksen täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 

3.1 Valtuutetuille myöhässä saapunut kokouskutsu

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 valtuutetut saivat kutsun Pekka Kanerviolta sähköpostilla 15.12.2014 klo 23. 59.32 alla olevan sähköpostin mukaisesti:

 

 

                                            Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. --------

Aihe:	Kunnanvaltuusto 18.12.2014 klo 19 valtuustosalissa
Päiväys:	Mon, 15 Dec 2014 23:59:32 +0200
Lähettäjä:	Pekka Kanervio <pekka.kanervio@kinnula.fi>
Vastaanottaja:	Esko Pelkonen <esko.pelkonen@kinnula.fi>, Markku Toikkanen<markku.toikkanen@kinnula.fi>, Olavi Tuikkanen<olavi.tuikkanen@kinnula.fi>, Anitta Hakkarainen<anitta.hakkarainen@kinnula.fi>, Mikko Ihanti<mikko.ihanti@kinnula.fi>, Kalevi Kinnunen<kalevi.kinnunen@kinnula.fi>, Marko Kinnunen<marko.kinnunen@kinnula.fi>, Rauno Kinnunen<rauno.kinnunen@kinnula.fi>, Sampo Laitala<sampo.laitala@kinnula.fi>, Jonna Laulumaa<jonna.laulumaa@hotmail.com>, Tapio Pekkarinen<tapio.pekkarinen@kinnula.fi>, Virpi Piispanen<virpi.piispanen@kinnula.fi>, Arja Rekonen<arja.rekonen@kinnula.fi>, Pauli Salonpää<pauli.salonpaa@kinnula.fi>, Manu Toikkanen<manu.toikkanen@kinnula.fi>, Kari-Pekka Urpilainen <kari-pekka.urpilainen@kinnula.fi>, Leo Urpilainen<leo.urpilainen@kinnula.fi>, lasse.kroger@kinnula.fi

        Hyvä kunnanvaltuuston edustaja

                    Kunnanvaltuuston kokous on torstaina 18.12.2014 klo 19 Kinnulan kunnan valtuustosalissa.

Liitteenä on kokouksen esityslista, joka sisältää asialistan, sekä kaikki esityslistan liitteet. Lisäksi mukana on kaksi pykälää, jotka pitäisi käsitellä: yksi liittyy talousarvion hyväksymiseen ja toinen on muuten kiireellinen.

                    Ystävällisin terveisin

                    Pekka Kanervio

                    toimeksi saaneena

                    Pekka Kanervio

                    Kunnanjohtaja,

                    Kinnulan kunta

                    Keskustie 45, 43900 KINNULA

                    044 4596 200

 

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 15.12.2014.

 

Pekka Kanervio on toiminut huolimattomasti ja virheellisesti lähettämällä tiedoksi saaneen valtuuston kokouskutsun myöhässä.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 66 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

3.2 Myöhässä saapunut kokouskutsu johtoryhmän jäsenille

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kinnulan kunnanvaltuustossa on läsnäolo- ja puheoikeus johtoryhmän jäsenillä, joka selviää kunnanvaltuuston pöytäkirjan etusivulta. Jokaiseen kunnanvaltuuston kokoukseen on myös johtoryhmän jäsenet eri kutsulla kutsuttu.

 

Tietojeni mukaan kunnanvaltuuston kokoukseen 18.12.2014 johtoryhmä sai kutsun kansalaisopiston rehtori Marja Lehtoselta sähköpostilla 16.12.2014. Marja Lehtosella sinänsä ei ole virallista asemaa kunnanvaltuuston kutsun lähettämiseen.

 

Pyydän, että hallinto-oikeus selvittää Marja Lehtoselta kutsun tarkan lähettämisajankohdan sekä aseman kutsun lähettämiseen.

 

Kokouskutsu olisi valtuuston työjärjestyksen 8 §:n mukaan pitänyt lähettää vähintään 4 päivää aikaisemmin eli viimeistään 14.12.2014. Kokouskutsu saapui kuitenkin myöhässä eli 16.12.2014.

 

Edellä olevan ja valtuuston työjärjestyksen 8 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 18.12.2014 pitämän kokouksen §:n 66 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomina.

3.3 Puheenjohtaja Esko Pelkosen menettelyvirhe lisäasiaksi ottamisessa

 

Kuntalain 53 §:n mukaan valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 53 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti.

 

Hallintolain 45§:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Valtuuston päätöksessä 18.12.2014 §:ssä 66 ei ole ilmoitettu eikä perusteltu, millä perusteella § 66 olisi kiireellinen.  Kyse ei ole ollut sellaisesta päätöksestä, jota hallintolain 45 §:n 2 momentin mukaan ei tarvitse perustella.

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että  että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanhallituksen valmistelema asia voidaan ottaa kuntalain 53 §:n 2 momentin mukaan kiireellisenä äänestyspäätöksellä tai yksimielisesti valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston päätöksessä 18.12.2014 §:ssä 66 ei kuitenkaan ole mainintaa siitä, että asia olisi erityisen kiireellinen ja ettei sitä voitaisi käsitellä kunnanvaltuuston seuraavassa kokouksessa. Huomioon on otettava myös se, että tekninen lautakunta on käsitellyt asian jo 20.11.2014 § 90.

 

Kunnanjohtaja on esittelevänä virkamiehenä menetellyt huolimattomasti tuomatta asiaa ajoissa päätettäväksi kunnanhallitukseen vaikka asia on ajoissa käsitelty teknisessä lautakunnassa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on menetellyt virheellisesti ottamalla kiireettömän asian kunnanvaltuuston listan ulkopuolelta kunnanvaltuuston päätettäväksi.

 

Edellä esitetyn ja kuntalain 53 §:n, hallintolain 45 §:n ja Suomen perustuslain 2 §:n perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen 18.12.2014 §:ssä 66 väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin laittomana.

 

VALITUS KINNULAN KUNNANJOHTAJA JUHA URPILAISEN LAINVASTAISESTA IRTISANOMISESTA

1. KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN 28.11.2014 §:N 58 VALMISTELUSSA TAPAHTUNEET VIRHEET

                            

1.1. Kunnanjohtaja Pekka Kanervion esteellisyys kunnanhallituksen puheenjohtajan selostuksen valmistelijana 24.11.2014 § 333

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Hallintolain 29 §:n mukaan Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.

 

Hallintolain 30 §:n mukaan Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö ei voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Kunnanjohtaja Pekka Kanervio on esteellisenä (jäävinä) Kinnulan paikallislehdessä Kotiseudun Sanomissa (Liite 22) 18.11.2014 ottanut voimakkaasti kantaa Juha Urpilaisen erottamiseen Kinnulan kunnanjohtajan virasta. Pekka Kanervion kommenttien suora lainaus Kotiseudun Sanomista 18.11.2014:

 

”Juha Urpilaisella ei ole minkään näköistä asemaa kunnassa tällä hetkellä. Hänen kanssaan on allekirjoitettu sopimus erottamisesta. Jos päätös joudutaan tekemään uudestaan muotovirheen vuoksi, alkuperäinen päätös palautetaan ja se tulee voimaan takautuvasti. Kaikki erottamiseen liittyvät lakipykälät ja porsaanreiät tutkitaan tarkasti”

 

Kunnanjohtaja Pekka Kanervio on sanomalehti Keskisuomalaisessa (liite 23) 24.11.2014 ottanut voimakkaasti kantaa Juha Urpilaisen erottamiseen Kinnulan kunnanjohtajan virasta. Pekka Kanervion kommenttien suora lainaus Keskisuomalaisesta 24.11.2014:

 

”Pekka Kanervion mukaan perusteet Urpilaisen irtisanomiselle ovat yhä olemassa. Uudella päätöksellä korjataan menettelyvirhe ja kun uusi päätös saa lainvoiman, Urpilaisen virkasuhde katsotaan päättyneeksi alkuperäisen päätöksen mukaisesti”

 

Kunnanjohtaja Pekka Kanervio on lähettänyt julkiselle sanalle ja valtuutetuille lähettänyt sähköpostilla 21.11.2014 klo 14.55kunnanhallituksen 24.11.2014 esityslistan, jossa Pekka Kanervio on merkitty §:n 333 valmistelijaksi ja esittelijäksi (Liite 24). Kanervio on lähettänyt sähköpostilla 21.11.2014 klo 21.35 korjatun esityslistan (Liite 25) valtuutetuille ja julkiselle sanalle, jossa Pekka Kanervio on merkitty §:n 333 valmistelijaksi ja esittelijäksi. Edelleen 24.11.2014 klo 9.52 Pekka Kanervio on lähettänyt korjatun esityslistan (liite 26) valtuutetuille ja julkiselle sanalle. Viimeksi lähetetystä esityslistasta on poistettu valmistelijan nimi ja esitetty, että § 333 päätetään puheenjohtajan selostuksen pohjalta.

 

Yle Keski-Suomi uutisoi asiasta radiossa 24.11 ja netissä 24.11.2014, josta suora lainaus (liite 27):

 

”Kunnanjohtaja Pekka Kanervion esitys on, että päätös Urpilaisen erottamisesta tehdään uudelleen”

 

Kunnanjohtaja Pekka Kanervion on todistettavasti vielä aamupäivällä 28.11.2014 keskustellut kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Mikko Ihannin kanssa Juha Urpilaisen erottamisesta ja todennut Ihannille, että Urpilainen pitää sen vuoksi erottaa, koska jos Urpilainen valittaa

sovintosopimuksesta on kunta hankaluuksissa. Ihanti oli sitä ennen soittanut Kuntaliiton juristi Kirsi Monoselle ja saanut häneltä vastauksen, että kunnanvaltuuston pitää tyytyä hallinto-oikeuden päätökseen ja pitäytyä sovintosopimuksessa. Kanervio sai näin mm Ihannin pään kääntymään erottamisasiassa. Ihanti pyysi kuitenkin Kanervioita vielä selvittämään asiaa ja soittamaan Kuntaliittoon.

 

Kunnanjohtaja Pekka Kanervio on jäävinä tehnyt päätöksen käyttää Juha Urpilaisen erottamisasiassa juristipalveluja jyväskyläläiseltä Butzow asianajotoimistolta ja selvitellyt ko asiaa ko lakitoimiston kanssa ( esim kh 15.12.2014 § 361). Kanervio on myös antanut matkamääräyksen kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkasen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan Esko Pelkosen asioimisesta ko lakitoimiston kanssa. Matkalaskuista voi tarkistaa Kanervion osuuden matkoihin. Tämän asian on kysyttäessä valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen valtuuston kokouksessa 28.11.2014 vahvistanut.

 

Pekka Kanervio on valittu Kinnulan kunnanjohtajaksi, vaikka Kinnulan varsinaisen kunnanjohtajan Juha Urpilaisen irtisanominen ei ole saanut lainvoimaa. Samoin Kinnulan kunnan ja Juha Urpilaisen sovintosopimus (KV 13.2.2014 § 7 (Liite 28)) ei ole saanut vielä lainvoimaa, koska Kinnulan kunta unohti lähettää Juha Urpilaiselle lainmukaisen valitusosoituksen. Valitusosituksen kunta päätti lähettää Juha Urpilaiselle vasta kunnanhallituksen kokouksen 24.11.2014 §:ssä 336 tehdyllä päätöksellä.

 

Pekka Kanerviolla on kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27 -30 §:n mukainen jääviys/esteellisyys käsitellä Juha Urpilaisen irtisanomista, koska selvästi Kanervio hyötyy, mikäli Urpilainen irtisanotaan eli Kanervio saa pitää kunnanjohtajan virkansa. Muussa tapauksessa Kanerviota uhkaa kunnanjohtajan viran menettäminen.

 

Edellä olevan perusteella on tullut toteen näytetyksi, että kunnanjohtaja Pekka Kanervio on esteellisenä ja kunta- ja hallintolakien vastaisesti osallistunut Juha Urpilaisen irtisanomiseen Kinnulan kunnanjohtajan virasta.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Painotan, että ilman Pekka Kanervion jääviä toimintaa valtuuston päätös olisi johtanut toisenlaiseen ratkaisuun.

 

1.2 Kunnanjohtaja Pekka Kanervion jääviys kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 § 290

 

Pekka Kanervio on valittu Kinnulan kunnanjohtajaksi, vaikka Kinnulan varsinaisen kunnanjohtajan Juha Urpilaisen irtisanominen ei ole saanut lainvoimaa. Samoin Kinnulan kunnan ja Juha Urpilaisen sovintosopimus (KV 13.2.2014 § 7) ei ole saanut vielä lainvoimaa, koska Kinnulan kunta unohti lähettää Juha Urpilaiselle lainmukaisen valitusosoituksen. Valitusosituksen kunta päätti lähettää Juha Urpilaiselle vasta kunnanhallituksen kokouksen 24.11.2014 §:ssä 336 tehdyllä päätöksellä.

 

Pekka Kanerviolla on kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27 -30 §:n mukainen jääviys/esteellisyys käsitellä Juha Urpilaisen irtisanomista, koska selvästi Kanervio hyötyy, mikäli Urpilainen irtisanotaan eli Kanervio saa pitää kunnanjohtajan virkansa. Muussa tapauksessa Kanerviota uhkaa kunnanjohtajan viran menettäminen.

 

Kunnanjohtaja Pekka Kanervio on jäävinä kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 §:ssä 290 valmistellut ja esitellyt kunnanhallitukselle Juha Urpilaisen erottamisasian viemistä valtuustoon ja edelleen uudelleen valmisteluun (KV 28.10.2013 § 60)

 

Edellä olevan perusteella on tullut toteen näytetyksi, että kunnanjohtaja Pekka Kanervio on esteellisenä ja kunta- ja hallintolakien vastaisesti osallistunut Juha Urpilaisen irtisanomiseen Kinnulan kunnanjohtajan virasta.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Painotan, että ilman Pekka Kanervion jääviä toimintaa valtuuston päätös olisi johtanut toisenlaiseen ratkaisuun.

 

1.3 Kunnanjohtaja Pekka Kanervion jääviys kunnanvaltuuston kokouksessa 13.11.2014 § 50

 

Pekka Kanervio on valittu Kinnulan kunnanjohtajaksi, vaikka Kinnulan varsinaisen kunnanjohtajan Juha Urpilaisen irtisanominen ei ole saanut lainvoimaa. Samoin Kinnulan kunnan ja Juha Urpilaisen sovintosopimus (KV 13.2.2014 § 7) ei ole saanut vielä lainvoimaa, koska Kinnulan kunta unohti lähettää Juha Urpilaiselle lainmukaisen valitusosoituksen. Valitusosituksen kunta päätti lähettää Juha Urpilaiselle vasta kunnanhallituksen kokouksen 24.11.2014 §:ssä 336 tehdyllä päätöksellä.

 

Pekka Kanerviolla on kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27 -30 §:n mukainen jääviys/esteellisyys käsitellä Juha Urpilaisen irtisanomista, koska selvästi Kanervio hyötyy, mikäli Urpilainen irtisanotaan eli Kanervio saa pitää kunnanjohtajan virkansa. Muussa tapauksessa Kanerviota uhkaa kunnanjohtajan viran menettäminen.

 

Kunnanjohtaja Pekka Kanervio on jäävinä osallistunut valtuuston kokouksessa 13.11.2014 §:ssä 50 Juha Urpilaisen irtisanomisasian käsittelyyn.

 

Edellä olevan perusteella on tullut toteen näytetyksi, että kunnanjohtaja Pekka Kanervio on esteellisenä ja kunta- ja hallintolakien vastaisesti osallistunut Juha Urpilaisen irtisanomiseen Kinnulan kunnanjohtajan virasta.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Painotan, että ilman Pekka Kanervion jääviä toimintaa valtuuston päätös olisi johtanut toisenlaiseen ratkaisuun.

 

1.4 Valtuutettu Markku Toikkasen esteellisyys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Markku Toikkanen hävisi äänestyksellä kunnanjohtajan vaalin Juha Urpilaiselle, jonka vuoksi Toikkasen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Markku Toikkanen on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Valtuutettu Markku Toikkanen on jäävinä osallistunut seuraaviin Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviin kokouksiin:

 

-          KV 13.11.2014 § 50

-          KH 24.11.2014 § 333

-          KV 28.11.2014 § 58            

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa syntyneen virheen vuoksi. Painotan, että ilman Markku Toikkasen jääviä toimintaa valtuuston päätös olisi johtanut toisenlaiseen ratkaisuun.

 

            

 

 

 

1.5 Juha Urpilaisen kuulematta jättäminen

 

Hallintolain 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

 

Kuntalain 25 §:n mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. Asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.

 

Kunnanvaltuusto on päätöksellään 13.11.2014 §:ssä 50 kumonnut tekemänsä päätöksen 28.10.2013 § 60 ja päättänyt palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, erottamisasia on valmisteltava kokonaan uusiksi.

 

Kinnulan kunta ei ole antanut Juha Urpilaiselle hallintolain 34 §:n ja kuntalain 25 §:n mukaista mahdollisuutta tulla kuulluksi asiassa. Myöskään kuntalain 25 §:n mukaista ilmoitusta siitä, mihin luottamuksen menetys perustuu, ei Juha Urpilainen ole saanut Kunnanhallitus ja valtuusto ovat irtisanoneet Juha Urpilaisen häntä kuulematta ja asiasta ilmoittamatta etukäteen.

Mikäli Kinnulan kunta katsoo, että kyse on menettelyvirheen korjaamisesta niin hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Juha Urpilaiselta, jota asia koskee ja Rauno Kinnuselta, jonka valitus on kyseessä, ei kummaltakaan ole kysytty suostumusta päätöksen korjaamiseen hallintolain 50 §:n mukaisesti.

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 25 §:n ja hallintolain 34 §:n sekä 50 §:n vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa syntyneen vieheen vuoksi.

 

 

1.6 Tilapäisen valiokunnan asettamatta jättäminen

 

Kuntalain 22 §:n mukaan valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan 21 §:ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista koskevaa sekä 25 §:ssä tarkoitettua kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevaa asiaa. Valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten.

 

Kunnanvaltuusto on päätöksellään 13.11.2014 §:ssä 50 kumonnut tekemänsä päätöksen 28.10.2013 § 60 ja päättänyt palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, erottamisasia on valmisteltava kokonaan uusiksi. Valtuuston olisi pitänyt myös nimettävä uusi tilapäinen valiokunta valmistelemaan kunnanjohtajan erottamista.

 

Kinnulan kunnanvaltuusto ei ole nimennyt tilapäistä valiokuntaa. Valtuusto on suoraan kunnanhallituksen esityksestä irtisanonut kunnanjohtaja Juha Urpilainen

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 22 §:n vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

1.7 Kunnanhallituksen virheellinen toiminta esityksessään valtuustolle

 

Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaisesti siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. Tätä voidaan luonnehtia toimivaltarajojen jäykkyydeksi. Periaate on voimassa myös kunnallishallinnossa. Esimerkiksi ei edes valtuusto voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi.  

 

Kinnulan kunnan voimassa olevan ja valtuuston päättämän hallintosäännön 5 §:n kohdan 12 mukaan kunnanhallitus antaa selityksen valtuuston päätöksistä tehtyihin kunnallisvalituksiin.

 

Kinnulan kunnanhallitus on kuitenkin kokouksessa 20.10.2014 §:ssä 290 mennyt toimivaltaansa ulommaksi esittäessään valtuustolle kunnanhallitukselle kuuluvaa kunnallisvalitusasiaa. 

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalakien 22 §:n ja 25 §:n sekä Kinnulan kunnan hallintosäännön 5 §:n kohdan 12 vastaisina.   Kunnanhallitus on menetellyt hallintosäännön vastaisesti ja kunnanvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, jonka vuoksi kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehty päätös pitää laittomana ja väärässä järjestyksessä kumota valmistelussa syntyneen virheen vuoksi.

 

1.8 Marja Lehtosen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.  Pöytäkirjanpitäjän katsotaan osallistuneen päätöksen tekemiseen. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen on toiminut noin 10 vuoden ajan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen suorana alaisena Kinnulan kunnan organisaatiossa. Tämän vuoksi Lehtosen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Marja Lehtonen on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Marja Lehtonen on jäävinä osallistunut seuraaviin Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviin kokouksiin:

 

-          KH 20.10.2014 § 290

-          KV 13.11.2014 § 50            

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa syntyneen virheen vuoksi.

 

 

 

1.9 Kunnanhallituksen kokous 20.10.2014

 

1.9.1 Valitsematta jääneet pöytäkirjantarkastajat/pöytäkirjan tarkistamisesta päättäminen

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajat ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanhallituksen kokouksen järjestäytymiseen kuuluu pöytäkirjantarkastajien valinta. Tavallisesti pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi kunnanhallituksen jäsentä. Kunnanhallitus voi myös olla valitsematta pöytäkirjantarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkistetaan välittömästi tai kunnanhallituksen seuraavassa kokouksessa.

 

Kinnulan kunnan hallintosäännön 22§:n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kunnanhallitus ei kuitenkaan ole päättänyt kokouksessaan 20.10.2014, miten pöytäkirja tarkistetaan.

 

Kinnulan kunnanhallituksen 20.10.2014 pidetyn kokouksen järjestäytymisen yhteydessä ei kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan valittu pöytäkirjantarkastajia. Pöytäkirjan etusivulla kohdassa pöytäkirjan tarkastustapa (paikka, aika ja tarkastajien valinta), ei ole mainintaa siitä, että kunnanhallitus olisi valinnut pöytäkirjantarkastajiksi Arja Rekosen ja Anitta Urpilaisen Sitä vastoin samassa pöytäkirjan kohdassa on maininta, että pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Arja Rekonen ja Leo Urpilainen ja että tarkastus toimitetaan 20.10.2014. Pöytäkirjan ovat kuitenkin tarkastaneet/allekirjoittaneet Arja Rekonen ja Anita Urpilainen, joiden valinnasta pöytäkirjantarkastajiksi ei ole pöytäkirjassa mitään mainintaa.

 

Puheenjohtaja Manu Toikkanen on menetellyt virheellisesti jättämättä valitsematta kokoukselle pöytäkirjantarkastajat/ jättämättä päättämättä, miten pöytäkirja tarkistetaan ja sallimalla Arja Rekosen ja Anita Urpilaisen tarkastaa pöytäkirja ilman kunnanhallituksen päätöstä.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 58 Kinnulan kunnan hallintosäännön 22 §:n, Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

                            

1.9.2 Ilman mandaattia toiminut pöytäkirjanpitäjä

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjanpitäjä ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Hallintojohtajan toimenkuvan mukaan hallintojohtaja toimii kunnanhallituksen kokousten pöytäkirjanpitäjänä ja huolehtii sen muistakin sihteerintehtävistä.

 

Kinnulan kunnan hallintojohtajan virka on lakkautettu. Hallintojohtaja toimi toimenkuvansa mukaan kunnanjohtajan varahenkilönä ja mm kunnanhallituksen kokouksen sihteerinä.

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0712/3 kumonnut kunnansihteerin viran perustamisen Kinnulan kuntaan. Tästä johtuen Marja Lehtonen ei voi toimia vs kunnansihteerinä eikä siis automaattisesti kunnanhallituksen pöytäkirjanpitäjänä. Marja Lehtosen sivistystoimen päällikön/kansalaisopiston rehtorin toimenkuvassa ei ole mainintaa kunnanhallituksen sihteerinä toimimisesta.

 

Kunnanvaltuusto ei ole päättänyt missään pykälässään, että kansalaisopiston rehtori/ sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen voisi toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 58 Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

1.9.3 Esko Pelkosen ilmoittamatta jäänyt jääviys

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjanpitäjä ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen on jäävännyt/poistunut kokouksesta ilman, että asiasta olisi pöytäkirjassa kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27 – 30 §:n mukainen merkintä.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 58 Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27 -30 §:ien vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

1.10 Kunnanvaltuuston kokous 13.11.2014

 

1.10.1 Valitsematta jääneet pöytäkirjantarkastajat/pöytäkirjan tarkistamisesta päättäminen

 

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä sillä tavoin, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viimeksi mainitun voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajat ja että voimassa olevia menettelysäännöksiä ja – määräyksiä noudatetaan.

 

Kunnanhallituksen kokouksen järjestäytymiseen kuuluu pöytäkirjantarkastajien valinta. Tavallisesti pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi kunnanhallituksen jäsentä. Kunnanhallitus voi myös olla valitsematta pöytäkirjantarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkistetaan välittömästi tai kunnanhallituksen seuraavassa kokouksessa.

 

Kinnulan kunnan hallintosäännön 22§:n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kunnanvaltuusto ei kuitenkaan ole päättänyt kokouksessaan 13.11.2014, miten pöytäkirja tarkistetaan.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston 13.11.2014 pidetyn kokouksen järjestäytymisen yhteydessä ei kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan valittu pöytäkirjantarkastajia. Pöytäkirjan etusivulla kohdassa pöytäkirjan tarkastustapa (paikka, aika ja tarkastajien valinta), ei ole mainintaa siitä, että kunnanvaltuusto olisi valinnut pöytäkirjantarkastajiksi Pauli Salonpään ja Manu Toikkasen. Sitä vastoin samassa pöytäkirjan kohdassa on maininta, että pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Pauli Salonpää ja Manu Toikkanen ja että tarkastus toimitetaan 13.11.2014. Pöytäkirjan ovat kuitenkin tarkastaneet/allekirjoittaneet Manu Toikkanen ja Pauli Salonpää, joiden valinnasta pöytäkirjantarkastajiksi ei ole pöytäkirjassa mitään mainintaa.

 

Puheenjohtaja Esko Pelkonen on menetellyt virheellisesti jättämättä valitsematta kokoukselle pöytäkirjantarkastajat/ jättämättä päättämättä, miten pöytäkirja tarkistetaan ja sallimalla Pauli Salonpään ja Manu Toikkasen tarkastaa pöytäkirja ilman kunnanvaltuuston päätöstä.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 58 Kinnulan kunnan hallintosäännön 22 §:n, Suomen perustuslain 2:n §:n sekä kuntalain vastaisena sekä muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi.

 

1.11 Kunnanhallituksen kokous 24.11.2014

 

1.11.1 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkasen virheellinen selostus

 

Voimassa olevan Kinnulan hallintosäännön 19 §:n mukaan päätökset tehdään viranhaltijan esittelystä. Erityisestä ja perustellusta syystä asia voidaan ratkaista puheenjohtajan selostuksen pohjalta.

 

Kunnanhallitus ei ole perustellut päätöstään 24.11.2014 §:ssä 333, miksi päätös on tehty puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Hallintolain 45§:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Kunnanhallituksen päätöksessä ei ole ilmoitettu, millä perusteella päätös on tehty kunnanhallituksen puheenjohtajan selostuksesta. Kyse ei ole ollut sellaisesta päätöksestä, jota hallintolain 45 §:n 2 momentin mukaan ei tarvitse perustella.

 

Hallintolain 30 §:n mukaan esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Tätä kunnanhallitus ei ole tehnyt kokouksessaan 24.11.2014 §:ssä 333.

 

Puheenjohtaja Manu Toikkanen on menetellyt asiassa virheellisesti jättämättä perustelematta selostuksensa.

 

Tehty päätös on syntynyt väärässä järjestyksessä ja on voimassa olevan Kinnulan hallintosäännön 19 §:n ja hallintolain 45 §:n vastainen ja muutenkin laittomasti syntynyt.

 

Yllä olevan mukaisesti vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen pykälän 58 Kinnulan kunnan hallintosäännön 19 §:n ja hallintolain 30 §:n sekä 45 §:n vastaisena ja muutenkin laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi

 

 

1.11.2 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkasen esteellisyys

 

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkanen on useaan otteeseen valtuuston ja hallitusten puheenjohtajien sekä Juha Urpilaisen välillä käytyjen sovintosopimusneuvottelujen yhteydessä talvella 2014 ilmoittanut, että hän on lähtenyt tähän prosessissa sen takia, koska Juha Urpilainen on kunnanjohtajana toimiessaan todennut ympäristösihteeri Sari Urpilaiselle, että Manu Toikkasen mahdollinen linnunpesien tuhoaminen tulee antaa poliisin tutkittavaksi. Sari Urpilainen on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille. Asian tutkiminen on kesken.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana. Painotan, että ilman Manu Toikkasen aktiivista toimintaa valtuuston päätös olisi ollut erilainen.

 

1.11.3 Esityksen ja päätöksen virheelliset tiedot/perusteet

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0711/3 kumonnut kunnanvaltuuston 26.6.2013 §:ssä 50 tehdyn päätöksen olla myöntämättä mm kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle vastuuvapautta vuoden 2012 tileistä. Hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätökseen eikä ole siitä valittanut. Kunnanvaltuusto on uudella päätöksellä 13.2.2014 §:ssä 8 myöntänyt vastuuvapauden vuoden 2012 tileistä kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle. Kunnanvaltuuston tekemä päätös on saanut lainvoiman.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 13.11.2014 §:ssä 50 kumonnut päätöksensä 28.10.2013 § 60 ja palauttanut asian uudelleen valmisteluun.

 

Kunnallishallinnossa voimassa olevan oikeusvoimaopin mukaan kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksiä sitoo pysyvyys. Tämä tarkoittaa sitä, että lainvoimaista päätöstä EI SAA muuttaa tai peruuttaa ilman tähän nimenomaan oikeuttavaa säädöstä. Perinteisenkin oikeusopin mukaan pysyvyys koskee päätöksiä, joilla yksityiselle annetaan jokin etuus tai oikeus. Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kunnanhallitus on virheellisesti kokouksessaan 24.11.2014 § 333 perustanut ehdotuksensa hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston kumoamille väitteille kunnanjohtaja Juha Urpilaisen luottamuksen menettämisen syistä.

 

Edellä esitetyn perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehdyn päätöksen laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi. Lisäksi kunnanhallitus on esityksessään ylittänyt toimivaltansa ottamatta huomioon valtuuston ja hallinto-oikeuden päätöksiä asiasta.

 

1.11.4 Kunnanhallituksen väite siitä, että valituksessa olisi valittu vain menettelyvirheen vuoksi.

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0783/3 kumonnut Kinnulan kunnanvaltuuston päätöksen 28.10.2013 § 60.  Hallinto-oikeus on kumonnut valtuuston päätöksen, koska Kirsti Häkkinen on osallistunut ilman mandaattia valtuuston kokoukseen. Muista valitusperusteista hallinto-oikeus toteaa, ettei niistä ole tarpeen lausua, koska päätös on kumoutunut ja muutenkin.

 

Kunnanhallituksen esittelytekstissä väitetään virheellisesti, että kunnanjohtaja Juha Urpilaisen irtisanomiseksi olisi edelleen voimassa kuntalain 25 §:n mukaiset irtisanomisperusteet ja että vain menettelyvirheen korjaaminen olisi tarpeen irtisanomisen tekemiseksi.

 

Kunnallishallinnossa voimassa olevan oikeusvoimaopin mukaan kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksiä sitoo pysyvyys. Tämä tarkoittaa sitä, että lainvoimaista päätöstä EI SAA muuttaa tai peruuttaa ilman tähän nimenomaan oikeuttavaa säädöstä. Perinteisenkin oikeusopin mukaan pysyvyys koskee päätöksiä, joilla yksityiselle annetaan jokin etuus tai oikeus. Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätöksillä kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehdyn päätöksen laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi. Lisäksi kunnanhallitus on esityksessään ylittänyt toimivaltansa ottamatta huomioon valtuuston ja hallinto-oikeuden päätöksiä asiasta.

 

1.11.5 Solmittu sovintosopimus

 

Kinnulan kunnanvaltuusto on 13.2.2014 §:ssä 7 hyväksynyt liitteen 28 mukaisen sovintosopimuksen Kinnulan kunnan ja kunnanjohtaja Juha Urpilaisen välillä. Kunnanhallitus on päätöksellään 24.3.2014 §:ssä 107 pannut päätöksen täytäntöön.

 

Sovintosopimuksen kohdassa 2 todetaan:

 

”Tällä sopimuksella sovitaan Juha Urpilaisen kunnanjohtajan viran irtisanomisprosessiin ja virkasuhteeseen liittyvien riitaisuuksien lopettamisesta osapuolten kesken kertakaikkisesti”

 

Kunnallishallinnossa voimassa olevan oikeusvoimaopin mukaan kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksiä sitoo pysyvyys. Tämä tarkoittaa sitä, että lainvoimaista päätöstä EI SAA muuttaa tai peruuttaa ilman tähän nimenomaan oikeuttavaa säädöstä. Perinteisenkin oikeusopin mukaan pysyvyys koskee päätöksiä, joilla yksityiselle annetaan jokin etuus tai oikeus. Juha Urpilainen ja Kinnulan kunta ovat sopineet kunnanjohtajan viran irtisanomisprosessiin liittyvien riitaisuuksien lopettamisesta kertakaikkisesti ja kunta on luopunut häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa.

 

Kunnanhallitus on esityksellään tahallisesti rikkonut solmittua sovintosopimusta. Rikoslain 9 §:n mukaan, jos virkamies tahallaan rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin, hänet voidaan tuomita virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Virkarikosten säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan kunnanhallituksen jäseneen ja kunnanvaltuutettuun.

 

Hallintoasian valmistelussa selvitetään päätöksentekoa varten tarvittavat tosiasiat. Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaiselle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee lähtökohtaisesti varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehdyn päätöksen laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi. Lisäksi kunnanhallitus on esityksessään ylittänyt toimivaltansa ottamatta huomioon Juha Urpilaisen ja Kinnulan kunnan välillä solmittua sovintosopimusta ja rikoslain 9 §:ä.

 

1.11.6 Kunnanhallituksen toimivallan ylitys

 

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 13.11.2014 §:ssä 50 kumonnut päätöksensä 28.13.2013 §:n 60 ja palauttanut asian uudelleen valmisteluun.

 

Kunnanhallitus on todennut virheellisesti esittelytekstissään 24.11.2014 §:ssä 333, että kunnanvaltuusto olisi palauttanut päätöksellään 13.11.2014 § 50 asian kunnanhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi.

 

Koko asia olisi pitänyt valmistella tilapäistä valiokuntaa myöten uusiksi. Kunnanhallitus ylitti toimivaltansa ja toimi vastoin kunnanvaltuuston päätöstä ohittaen mm. tilapäisen valiokunnan.

 

Edellä esitetyn perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tehdyn päätöksen ja toteaa kunnanhallituksen ylittäneen toimivaltansa ja päätöksen muutenkin olevan laiton ja virheellisessä järjestyksessä syntyneen.

 

1.12 Pekka Kanervion esteellisyys muissa Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyvissä asioissa

 

Pekka Kanervio on esteellisenä osallistunut Juha Urpilaisen irtisanomisprosessiin yllä olevan lisäksi ainakin seuraavissa kunnanhallituksen kokouksissa:

 

-          Kh 24.11.2014 § 336

-          Kh 15.12.2015 § 361

 

 

Esteellisyysperusteet on esitetty kohdassa 1.1.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Painotan, että ilman Pekka Kanervion jääviä toimintaa valtuuston päätös olisi johtanut toisenlaiseen ratkaisuun.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2. KUNNANVALTUUSTON KOKOUS 28.11.2014 § 58

                                                    

2.1 Markku Toikkasen jääviys

 

                             Markku Toikkanen on osallistunut jäävinä kunnanvaltuuston kokoukseen 28.11.2014 § 58.

 

                             Markku Toikkanen jääviydet on esitetty kohdissa 1.4

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

2.2 Sinikka Linnakallion jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.  Pöytäkirjanpitäjän katsotaan osallistuneen päätöksen tekemiseen. Esteellinenkin henkilö ei voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Maaseutusihteeri Sinikka Linnakallion toimi kunnanvaltuuston kokouksessa 28.11.2014 §:ssä 58 pöytäkirjanpitäjänä.

 

Maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio on toiminut noin 10 vuoden ajan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen suorana alaisena Kinnulan kunnan organisaatiossa. Tämän vuoksi Linnakallion puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Sinikka Linnakallio on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

2.3 Kirsi Alonen-Kinnusen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.  Esteellinenkin henkilö ei voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Sosiaalijohtaja osallistui johtoryhmän jäsenenä kunnanvaltuuston kokoukseen 28.11.2014 §:n 58 keskustelun ja päätöksenteon ajan.

 

Sosiaalijohtaja Kirsi Alonen-Kinnunen on toiminut usean vuoden ajan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen suorana alaisena Kinnulan kunnan organisaatiossa. Tämän vuoksi Alonen-Kinnusen puolueettomuus vaarantuu Juha Urpilaisen irtisanomisasiassa hallintolain 28 §:n mukaisesti. Kirsi Alonen-Kinnunen on siis jäävi käsittelemään Juha Urpilaisen irtisanomiseen liittyviä asioita.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

             2.4 Juha Urpilaisen kuulematta jättäminen

 

Hallintolain 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

 

Kuntalain 25 §:n mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. Asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.

 

Kunnanvaltuusto on päätöksellään 13.11.2014 §:ssä 50 kumonnut tekemänsä päätöksen 28.10.2013 § 60 ja päättänyt palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, erottamisasia on valmisteltava kokonaan uusiksi.

 

Kinnulan kunta ei ole antanut Juha Urpilaiselle hallintolain 34 §:n ja kuntalain 25 §:n mukaista mahdollisuutta tulla kuulluksi asiassa. Myöskään kuntalain 25 §:n mukaista ilmoitusta siitä, mihin luottamuksen menetys perustuu, ei Juha Urpilainen ole saanut Kunnanhallitus ja valtuusto ovat irtisanoneet Juha Urpilaisen häntä kuulematta ja asiasta ilmoittamatta etukäteen.

Mikäli Kinnulan kunta katsoo, että kyse on menettelyvirheen korjaamisesta niin hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Juha Urpilaiselta, jota asia koskee ja Rauno Kinnuselta, jonka valitus on kyseessä, ei kummaltakaan ole kysytty suostumusta päätöksen korjaamiseen hallintolain 50 §:n mukaisesti.

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 25 §:n ja hallintolain 34 §:n sekä 50 §:n vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana. Tämän lisäksi tulee huomioida, että kyseinen hallinto-oikeuden päätös 14/0783/3 on annettu 7.10.2014 ja saanut lainvoiman ennen kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehtyä päätöstä.

 

2.5 Tilapäisen valiokunnan asettamatta jättäminen

 

Kuntalain 22 §:n mukaan valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan 21 §:ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista koskevaa sekä 25 §:ssä tarkoitettua kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevaa asiaa. Valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten.

 

Kunnanvaltuusto on päätöksellään 13.11.2014 §:ssä 50 kumonnut tekemänsä päätöksen 28.10.2013 § 60 ja päättänyt palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, erottamisasia on valmisteltava kokonaan uusiksi. Valtuuston olisi pitänyt myös nimettävä uusi tilapäinen valiokunta valmistelemaan kunnanjohtajan erottamista.

 

Kinnulan kunnanvaltuusto ei ole nimennyt tilapäistä valiokuntaa. Valtuusto on suoraan kunnanhallituksen esityksestä irtisanonut kunnanjohtaja Juha Urpilainen

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 22 §:n vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana. Tämän lisäksi tulee huomioida, että kyseinen hallinto-oikeuden päätös 14/0783/3 on annettu 7.10.2014 ja saanut lainvoiman ennen kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehtyä päätöstä.

 

2.6 Päätöksen virheelliset tiedot/perusteet

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0711/3 kumonnut kunnanvaltuuston 26.6.2013 §:ssä 50 tehdyn päätöksen olla myöntämättä mm kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle vastuuvapautta vuoden 2012 tileistä. Hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätökseen eikä ole siitä valittanut. Kunnanvaltuusto on uudella päätöksellä 13.2.2014 §:ssä 8 myöntänyt vastuuvapauden vuoden 2012 tileistä kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle. Kunnanvaltuuston tekemä päätös on saanut lainvoiman.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 13.11.2014 §:ssä 50 kumonnut päätöksensä 28.10.2013 § 60 ja palauttanut asian uudelleen valmisteluun.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Kunnallishallinnossa voimassa olevan oikeusvoimaopin mukaan kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksiä sitoo pysyvyys. Tämä tarkoittaa sitä, että lainvoimaista päätöstä EI SAA muuttaa tai peruuttaa ilman tähän nimenomaan oikeuttavaa säädöstä. Perinteisenkin oikeusopin mukaan pysyvyys koskee päätöksiä, joilla yksityiselle annetaan jokin etuus tai oikeus. Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätöksillä kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa.

                                                                                                        

Valtuusto on virheellisesti kokouksessaan 28.11.2014 § 58 perustanut ehdotuksensa hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston kumoamille väitteille kunnanjohtaja Juha Urpilaisen luottamuksen menettämisen syistä.

 

Edellä esitetyn perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehdyn päätöksen laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana. Lisäksi valtuusto on päätöksessään ylittänyt toimivaltansa ottamatta huomioon omat aikaisemmat ja hallinto-oikeuden päätökset asiasta. Tämän lisäksi tulee huomioida, että kyseinen hallinto-oikeuden päätös 14/0783/3 on annettu 7.10.2014 ja saanut lainvoiman ennen kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehtyä päätöstä.

 

2.7 Kunnanvaltuuston päätöksen väite siitä, että valituksessa olisi valittu vain menettelyvirheen vuoksi.

 

Hallinto-oikeus on päätöksellään 14/0783/3 kumonnut Kinnulan kunnanvaltuuston päätöksen 28.10.2013 § 60.  Hallinto-oikeus on kumonnut valtuuston päätöksen, koska Kirsti Häkkinen on osallistunut ilman mandaattia valtuuston kokoukseen. Muista valitusperusteista hallinto-oikeus toteaa, ettei niistä ole tarpeen lausua, koska päätös on kumoutunut ja muutenkin.

 

Kunnanhallituksen esittelytekstissä väitetään virheellisesti, että kunnanjohtaja Juha Urpilaisen irtisanomiseksi olisi edelleen voimassa kuntalain 25 §:n mukaiset irtisanomisperusteet ja että vain menettelyvirheen korjaaminen olisi tarpeen irtisanomisen tekemiseksi.

 

Kunnallishallinnossa voimassa olevan oikeusvoimaopin mukaan kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksiä sitoo pysyvyys. Tämä tarkoittaa sitä, että lainvoimaista päätöstä EI SAA muuttaa tai peruuttaa ilman tähän nimenomaan oikeuttavaa säädöstä. Perinteisenkin oikeusopin mukaan pysyvyys koskee päätöksiä, joilla yksityiselle annetaan jokin etuus tai oikeus. Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätöksillä kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus ja kunnanvaltuusto ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehdyn päätöksen laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana. Lisäksi valtuusto on esityksessään ylittänyt toimivaltansa ottamatta huomioon aiempia valtuuston ja hallinto-oikeuden päätöksiä asiasta. Tämän lisäksi tulee huomioida, että kyseinen hallinto-oikeuden päätös 14/0783/3 on annettu 7.10.2014 ja saanut lainvoiman ennen kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehtyä päätöstä

 

2.8 Solmittu sovintosopimus

 

Kinnulan kunnanvaltuusto on 13.2.2014 §:ssä 7 hyväksynyt liitteen 28 mukaisen sovintosopimuksen Kinnulan kunnan ja kunnanjohtaja Juha Urpilaisen välillä. Kunnanhallitus on päätöksellään 24.3.2014 §:ssä 107 pannut päätöksen täytäntöön.

 

Sovintosopimuksen kohdassa 2 todetaan:

 

”Tällä sopimuksella sovitaan Juha Urpilaisen kunnanjohtajan viran irtisanomisprosessiin ja virkasuhteeseen liittyvien riitaisuuksien lopettamisesta osapuolten kesken kertakaikkisesti”

 

Kunnallishallinnossa voimassa olevan oikeusvoimaopin mukaan kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksiä sitoo pysyvyys. Tämä tarkoittaa sitä, että lainvoimaista päätöstä EI SAA muuttaa tai peruuttaa ilman tähän nimenomaan oikeuttavaa säädöstä. Perinteisenkin oikeusopin mukaan pysyvyys koskee päätöksiä, joilla yksityiselle annetaan jokin etuus tai oikeus. Juha Urpilainen ja Kinnulan kunta ovat sopineet kunnanjohtajan viran irtisanomisprosessiin liittyvien riitaisuuksien lopettamisesta kertakaikkisesti ja kunta on luopunut häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa.

 

Kunnanvaltuusto on päätöksellään tahallisesti rikkonut solmittua sovintosopimusta. Rikoslain 9 §:n mukaan, jos virkamies tahallaan rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin, hänet voidaan tuomita virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Virkarikosten säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan kunnanhallituksen jäseneen ja kunnanvaltuutettuun.

 

Hallintoasian valmistelussa selvitetään päätöksentekoa varten tarvittavat tosiasiat. Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaiselle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee lähtökohtaisesti varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehdyn päätöksen laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana. Lisäksi kunnanvaltuusto on päätöksessään ylittänyt toimivaltansa ottamatta huomioon Juha Urpilaisen ja Kinnulan kunnan välillä solmittua sovintosopimusta ja rikoslain 9 §:ä. Tämän lisäksi tulee huomioida, että kyseinen hallinto-oikeuden päätös 14/0783/3 on annettu 7.10.2014 ja saanut lainvoiman ennen kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehtyä päätöstä

 

2.9 Kunnanvaltuuston virheellinen tulkinta päätöksen uusimisesta

 

Viranhaltijasta annetun lain 43 §:n mukaan ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Oikeudesta käyttää avustajaa on ilmoitettava viranhaltijalle. Työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista koskeva päätös perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.

 

Viranhaltijasta annetun lain 43 §:n mukaan viranhaltijan virkasuhde jatkuu katkeamattomana, jos virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomis- tai purkamisperustetta.

Jos irtisanomista tai purkamista koskeva päätös on kumottu oikaisuvaatimuksen tai valituksen johdosta muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla perusteella ja työnantaja on uudella päätöksellä päättänyt virkasuhteen ja tämä päätös on saanut lainvoiman, katsotaan virkasuhde päättyneeksi asiassa ensin tehdyn päätöksen mukaisesti, jollei irtisanomisajasta muuta johdu. Mikäli tuomioistuin 51 §:ssä säädetyssä tapauksessa katsoo työnantajalla olleen irtisanomisperusteen, virkasuhteen katsotaan jatkuvan viranhaltijaan noudatettavan irtisanomisajan päättymiseen saakka ja viranhaltijalla on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.

 

Juha Urpilaiselle ei ole annettu virallista ilmoitusta tulla kuulluksi eikä hänelle ole ilmoitettu, että hän voisi käyttää avustajaa. Luonnollisesti tästä tilaisuudesta ei ole tehty viranhaltijasta annetun lain 43 §:n mukaista pöytäkirjaa, johon irtisanomispäätös perusteluineen olisi merkitty.

 

Hallinto-oikeus ja valtuusto ovat kohdan 1.11.3 perusteisiin vedoten kumonnut kunnanjohtaja Juha Urpilaisen irtisanomisperusteet. Kunnanvaltuusto ei ole esittänyt uusia perusteluja irtisanomiselle.

 

Kunnallishallinnossa voimassa olevan oikeusvoimaopin mukaan kunnanhallituksen päätöksiä sitoo pysyvyys. Tämä tarkoittaa sitä, että lainvoimaista päätöstä EI SAA muuttaa tai peruuttaa ilman tähän nimenomaan oikeuttavaa säädöstä. Perinteisenkin oikeusopin mukaan pysyvyys koskee päätöksiä, joilla yksityiselle annetaan jokin etuus tai oikeus.

 

Kunnanvaltuusto ei voi muuttaa tai peruuttaa lainvoimaista päätöstä ilman tähän nimenomaan oikeuttavaa säädöstä. Hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluu luottamuksensuojaperiaate, jota kunnanvaltuusto ei voi rikkoa.

 

Hallinto-oikeuden kumoama kunnanvaltuuston päätös 28.10.2013 § 60 kuuluu seuraavasti:

 

1. Irtisanoa kunnanjohtaja Juha Urpilaisen kunnanjohtajan virasta välittömästi. Päätös tulee panna toimeen välittömästi. Luottamuksen menettäminen perustuu valiokunnan loppulausunnossaan esiin tulleisiin asioihin. Kuntalain 25 § mukaisten irtisanomisperusteiden vuoksi tehtyä irtisanomispäätöstä täydennetään siten, että kunnanjohtaja Juha Urpilainen on irtisanomisaikana vapautettu viranhoitovelvollisuudesta.

 

2. Merkitä tiedoksi, että mahdolliset jatkotoimenpiteet koskien vahingonkorvausasioita ja rikoslain 40. luvun mukaisia virkarikosasioita kuuluvat kunnanhallitukselle.

 

Kunnanvaltuuston päätös 28.11.2014 § 58 kuuluu seuraavasti:

 

Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan selostuksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle, että Kinnulan kunta irtisanoo kunnanjohtaja Juha Urpilaisen Kinnulan kunnanjohtajan virasta 28.10.2013 tehdyn päätöksen mukaisesti ja tuona päivänä kunnanvaltuuston § 60:een kirjattujen perus-teiden vuoksi. Sittemmin tehdyn sopimuksen vuoksi nyt tehtävä päätös käsittää vain irtisanomisen sekä sen mainitussa § 60 1- kohdassa kirjatut irtisanomisen perusteet.

 

Kunnallisista viranhaltijoista annetun lain 44 § 2 momentin mukaan virkasuhteen katsotaan päättyneen irtisanomista koskevassa asiassa ensin tehdyn päätöksen mukaan, kun uusi päätös saa lainvoiman.

 

Kuten huomataan, kysymyksessä ei ole saman päätöksen uusiminen vaan kokonaan uusi ja eri päätös kuin 28.10.2913 § 60. Koska kysymyksessä on kokonaan uusi päätös, olisi koko irtisanomisprosessi pitänyt aloittaa alusta eli tilapäisen valiokunnan nimittämisestä.

 

Edellä esitetyn perusteella vaadin, että kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös tulee kumota irtisanomisperustelujen puuttumisen vuoksi laittomana ja väärässä järjestyksessä syntyneenä sekä viranhaltijasta annetun lain, hallinto-oikeuden päätösten ja kunnanvaltuuston päätösten vastaisena. Tämän lisäksi tulee huomioida, että kyseinen hallinto-oikeuden päätös 14/0783/3 on annettu 7.10.2014 ja saanut lainvoiman ennen kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tehtyä päätöstä

 

2.10 Valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

 

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

 

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

 

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

 

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

 

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

 

Rauno Kinnusen alkuperäisessä valituksessa valitettiin kohdassa 5 valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen toimista, kun hän oli kutsunut Kinnulan valtuuston kokoukseen 28.10.2013 varavaltuutetun, joka ei kuitenkaan ollut kuntalain tarkoittama varavaltuutettu. Hallinto-oikeus kumosi Rauno Kinnusen valituksesta päätöksellään 14/0783/3 juuri tämän takia Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 28.10.2013 §:n 60.

 

Hallintolain 28 §:n mukaan valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen on jäävi käsittelemään uudestaan päätöstä, jonka hallinto-oikeus on hänen virheestään kumonnut. Esko Pelkosen puolueettomuus on tästä syystä kärsinyt.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 28.11.2014 §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 – 30 §:in vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

 

2.11 Väärän toimielimen esitys

 

Kuntalain mukaan kunnanhallitus valmistelee valtuustoasiat. Lautakuntien ja muiden hallituksen alaisten toimielinten valmistelemat asiat valmistellaan valtuustoa varten hallituksessa. Kunnanhallituksen sijasta valmistelu voi kuulua lain tarkoittamissa asioissa tilapäiselle valiokunnalle tai tarkastuslautakunnalle. Tilapäinen valiokunta on asetettava valmistelemaan kuntalain 21 §:ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista ja 25 §:ssä tarkoitettua kunnanjohtajan irtisanomista (22 §). Tarkastuslautakunnan on valmisteltava hallinnon ja talouden tarkastukseen kuuluvat asiat (71 §).

Kunnanvaltuuston kokouksen 28.11.2014 §:n 58 on virheellisesti valmistellut kunnanhallitus, vaikka asia kuuluu yksiselitteisesti kuntalain 21 §:n, 22 §:n ja 25 §:n mukaan tilapäiselle valiokunnalle.

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 21:§:n 22 §:n ja 25 §:n vastaisena väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana. Painotan, että oikean toimielimen perusteltu esitys olisi johtanut valtuuston toisenlaiseen ratkaisuun.

 

2.12 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkasen esteellisyys

 

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkanen on useaan otteeseen valtuuston ja hallitusten puheenjohtajien sekä Juha Urpilaisen välillä käytyjen sovintosopimusneuvottelujen yhteydessä talvella 2014 ilmoittanut, että hän on lähtenyt tähän prosessissa sen takia, koska Juha Urpilainen on kunnanjohtajana toimiessaan todennut ympäristösihteeri Sari Urpilaiselle, että Manu Toikkasen mahdollinen linnunpesien tuhoaminen tulee antaa poliisin tutkittavaksi. Sari Urpilainen on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille. Asian tutkiminen on kesken.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pitämän kokouksen §:n 58 kuntalain 52 §:n ja hallintolakien 27- 30 §:ien vastaisina väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana.

 

2.13 Marja Lehtosen puutteellisesti merkitty jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Marja Lehtonen jääväsi itsensä kunnanvaltuuston kokouksessa 28.11.2014 § 58 aikana ilmoittamalla, että hän on yleislausekejäävi.

 

Kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 -30 §:ien mukaan pöytäkirjaan tulee merkitä henkilöiden tosiasiallinen esteellisyyden perusta. Tosiasiallinen perusta ei ole yleislausekejäävi, joka pöytäkirjaan on merkitty. Marja Lehtosen kohdalla pöytäkirjassa ei ole mainintaa tosiasiallisesta esteellisyyden syystä. Tehty päätös tulee tämän vuoksi kumota.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, kuntalain 52 §:n sekä hallintolain 27 -30 §:en vastaisina.

 

2.14 Pekka Kanervion puutteellisesti merkitty jääviys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Pekka Kanervio jääväsi itsensä kunnanvaltuuston kokouksessa 28.11.2014 § 58 aikana ilmoittamalla, että hän on intressijäävi.

 

Kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 -30 §:ien mukaan pöytäkirjaan tulee merkitä henkilöiden tosiasiallinen esteellisyyden perusta. Tosiasiallinen perusta ei ole yleislausekejäävi, joka pöytäkirjaan on merkitty. Pekka Kanervion kohdalla pöytäkirjassa ei ole mainintaa tosiasiallisesta esteellisyyden syystä. Tehty päätös tulee tämän vuoksi kumota.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, kuntalain 52 §:n sekä hallintolain 27 -30 §:en vastaisina.

 

2.15 Kuntalain 25 §:n mukaisten irtisanomisperusteiden puuttuminen

Kuntalain 25 §:n mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen.

Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. Asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kannattaa kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Päätös voidaan panna heti täytäntöön. Samalla kunnanjohtaja voidaan vapauttaa tehtäviensä hoidosta.

Koska päätös on kokonaan uusi kohdassa 2.9 esitetyin perustein, olisi valtuuston kokouksessaan 28.11.2014 §:ssä 58 pitänyt esittää uudet ja uuden tilapäisen valiokunnan esittämät irtisanomisperusteet.

 

Mikäli taas kunnanvaltuusto katsoo kokouksessaan 28.11.2014 §:ssä 58, että se esittää irtisanomista vanhoilla (KV 8.10.2013 § 60) perusteilla, on ne todettu kohdissa 3 -9 perättömiksi ja totuuden vastaisiksi. Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut. Tästäkin syystä kunnanvaltuuston päättämät/perustelemat irtisanomisperusteet ovat mitättömät.

 

Kinnulan kunnanvaltuustolla ei ole kuntalain 25 §:n mukaisia irtisanomisperusteita irtisanoa kunnanjohtaja Juha Urpilainen kunnanvaltuuston kokouksessa 28.11.2014 §:ssä 58. Tämän vuoksi vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 §:ssä 58 tekemän päätöksen kuntalain 25 §:n vastaisena ja muutenkin laittomana sekä palauttaa Juha Urpilaiselle Kinnulan kunnanjohtajan viran palkkaetuineen virheellisestä irtisanomispäivästä 28.2.2014 alkaen.

 

2.16 irtisanominen ilman asiallista syytä

Kuntalain 25 §:n mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen.

Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. Asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut. Tästäkin syystä kunnanvaltuuston päättämät/perustelemat irtisanomisperusteet ovat mitättömät, koska hallinto-oikeus on ne kaikilta osin kumonnut.

 

Kinnulan kunta ei ole ilmoittanut asiaa valmistellessaan kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle kuntalain 25 §:n mukaisesti, mihin luottamuksen menetys perustuu ja mitkä ovat ne asialliset syyt, jonka vuoksi hänet on irtisanottava uudelleen, vaikka Kinnulan kunta katsoo, että tehty sovintosopimus (liite 28) on edelleen voimassa.

 

Pelkkä luottamuksen menettäminen ei yksistään riitä syyksi kunnanjohtajan erottamiseen.

Edellä olevan ja kuntalain 25 §:ään perustuen vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston päätöksen 28.11.2014 §:58 ja palauttaa Juha Urpilaiselle Kinnulan kunnanjohtajan viran palkka- ja muine etuineen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3. KUNNAVALTUUSTON KOKOUKSEN 28.10.2013 § 60 VALMISTELUSSA TAPAHTUNEET MUOTO-JA MUUT VIRHEET

 

3.1 Valtuutettujen ja varavaltuutettujen allekirjoittama kunnanjohtajan erovaatimus

 

3.1.1 Kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsenen Ilkka Leppäsen jääviys

 

Hallintolain 28 § 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilö on jäävi päättämään asioista, jos

perustuva jäävi). Yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies sekä tilanteet, joissa henkilön ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus. Henkilö voi olla yleislausekkeen perusteella esteellinen käsittelemään lähimmän esimiehensä asiaa, esimerkiksi esimiehelleen annettavaa palkankorotusta tai varoitusta.

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Ilkka Leppänen allekirjoitti itse ensimmäisenä ja kiersi keräämässä seitsemältä (7) valtuutetulta ja kolmelta (3) varavaltuutetulta nimet kunnanjohtajan erovaatimukseen. (Liite 1).

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisella ja valtuutettu Ilkka Leppäsellä on menossa oikeusprosessi ja Ilkka Leppänen tunnetaan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen julkisena vihamiehenä. Rauno Kinnunen ja Juha Urpilainen ovat valittaneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Ilkka Leppäsen esteellisyydestä käsitellä kunnanhallituksessa ja valtuustossa kunnanjohtaja Juha Urpilaiseen kohdistuvia asioita. Syyttäjä nosti asiasta syytteen, mutta Kinnulan kunnan ja Juha Urpilaisen sovintosopimuksen mukaan Juha Urpilainen perui syytteen keväällä 2014

 

Vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tehdyn päätöksen valmistelussa syntyneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja kuntalain 52 § sekä hallintolain 27 -30 §:ien vastaisina.

 

3.1.2 Varakunnanvaltuutettu Marjatta Koivukosken jääviys

 

Hallintolain 28 § 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilö on jäävi päättämään asioista, jos hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekkeeseen perustuva jäävi). Yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies sekä tilanteet, joissa henkilön ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus. Henkilö voi olla yleislausekkeen perusteella esteellinen käsittelemään lähimmän esimiehensä asiaa, esimerkiksi esimiehelleen annettavaa palkankorotusta tai varoitusta.

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Kunnanjohtajan erovaatimuksen allekirjoittajien joukossa oli myös varakunnanvaltuutettu Marjatta Koivukoski (liite 1). Kunnanjohtaja Juha Urpilaisella oli  oikeusprosessi varavaltuutettu Marjatta Koivukosken kanssa.

Vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tehdyn päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja kuntalain 52 § sekä hallintolain 27 -30 §:ien vastaisina.

 

3.2 Kinnulan kunnanhallituksen kokous 16.9.2013

 

3.2.1. Hallintosihteeri Henrik Kiviniemen oikeus osallistua kokoukseen

 

Henrik Kiviniemi oli 16.9.2013 Kinnulan kunnassa määräaikaisessa hallintosihteerin työsuhteessa (ei virkasuhteessa). Kunnanhallituksen kokouksessa (jossa valmisteltiin kunnanjohtajan erottamista § 192) 16.9.2013 järjestäytymisessä eikä kokouksen muissakaan pykälissä, ole annettu hallintosihteeri Henrik Kiviniemille oikeutta käyttää puheoikeutta, eikä olla läsnä keskustelun ja päätöksenteon aikana kunnanhallituksen kokouksessa. Hallintosihteeri Henrik Kiviniemi osallistui Kinnulan kunnanhallituksen kokoukseen 16.9.2013 ja käytti puhevaltaa keskustelun ja päätöksenteon aikana kokouksen jokaisessa pykälässä.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston 29.4.2013 hyväksymän hallintosäännön 17 § mukaan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus:

 

- kunnanhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla

- muun toimielimen kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla.

 

Kinnulan ja Wiitaunionin yhteistoimintasopimuksen mukaisessa perusturvalautakunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on alueen kunnanhallituksien puheenjohtajilla, kunnanjohtajilla sekä kunnanhallituksien edustajilla.

 

Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.      

 

Mikäli kunnanhallitus on käyttänyt aikaisemmin voimassa ollutta hallintosääntöä niin, myös aikaisemmin voimassa olleissa hallintosäännöissä on edellä kuvattu määräys kokousten järjestäytymisestä.

 

Hallintosihteeri Henrik Kiviniemellä ei siten ole ollut asemansa eikä muullakaan perusteella oikeutta osallistua kunnanhallituksen kokoukseen 16.9.2013. Kunnanhallitus ei myöskään ole antanut Kinnulan kunnan hallintosäännön 17 § mukaisesti oikeutta Henrik Kiviniemelle osallistua 16.9.2013 pidettyyn kunnanhallituksen kokoukseen.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanhallituksen 16.9.2013 pitämän kokouksen § 191 (jossa valmisteltiin kunnanjohtajan erottamista) ja koko kokouksen virheellisenä ja virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä Kinnulan kunnan hallintosäännön 17 §:n vastaisena.

 

Samalla vaadin, että Hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemän päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi väärässä järjestyksessä syntyneenä.

 

 

 

 

3.2.2 Kunnanhallituksen jäsenen Ilkka Leppäsen esteellisyys

 

Hallintolain 28 § 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilö on jäävi päättämään asioista, jos hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekkeeseen perustuva jäävi). Yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies sekä tilanteet, joissa henkilön ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus. Henkilö voi olla yleislausekkeen perusteella esteellinen käsittelemään lähimmän esimiehensä asiaa, esimerkiksi esimiehelleen annettavaa palkankorotusta tai varoitusta.

 

Kuntalain 52 § mukaan luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisella ja valtuutettu Ilkka Leppäsellä on menossa oikeusprosessi ja Ilkka Leppänen tunnetaan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen julkisena vihamiehenä. Rauno Kinnunen ja Juha Urpilainen ovat valittaneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Ilkka Leppäsen esteellisyydestä käsitellä kunnanhallituksessa ja valtuustossa kunnanjohtaja Juha Urpilaiseen kohdistuvia asioita.

 

Ilkka Leppänen oli jäävi käsittelemään kunnanjohtajaan liittyviä asioita kunnanhallituksen kokouksessa 16.9.2013 § 292. Kunnanhallituksen kokouksessa 16.9.2013 § 291 tehty päätös on esteellisyyksien vuoksi hallintolain 28 § ja kuntalain 52 § vastainen.  Ilkka Leppäsen puolueettomuus asian käsittelyssä ja valmistelussa on vaarantunut. Syyttäjä nosti asiasta syytteen, mutta Kinnulan kunnan ja Juha Urpilaisen sovintosopimuksen mukaan Juha Urpilainen perui syytteen keväällä 2014

 

 Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanhallituksen 16.9.2013 § 291 tehdyn ja kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tehdyt päätökset valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi väärässä järjestyksessä syntyneenä ja kuntalain 52 §:n ja hallintolain 28 §:n vastaisina.

 

3.2.5. Vs kunnanjohtaja Marja Lehtosen jääviys/oikeudeton esitys

 

Hallintolain 28 § 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilö on jäävi päättämään asioista, jos hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekkeeseen perustuva jäävi). Yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies sekä tilanteet, joissa henkilön ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus. Henkilö voi olla yleislausekkeen perusteella esteellinen käsittelemään lähimmän esimiehensä asiaa, esimerkiksi esimiehelleen annettavaa palkankorotusta tai varoitusta.

 

Kuntalain 52 § mukaan luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Marja Lehtonen on osallistunut kunnanjohtajan erottamisprosessin valmisteluun, vaikka Marja Lehtonen kunnanjohtaja Juha Urpilaisen suorana alaisena on jäävi käsittelemään asiaa. Marja Lehtonen oli merkitty esittelijäksi § 191 13.9.2013 lähetetyssä kunnanhallituksen 16.9.2013 kokouskutsussa. Kokouksessa 16.9.2013 virhe huomattiin ja päätösasiakirjan oli laitettu kunnanhallituksen puheenjohtajan selostus Marja Lehtosen esittelyn sijaan. Tässä on tapahtunut kaksi muotovirhettä. Päätösasiakirjassa ei ole mainintaa kokouskutsussa olevasta Marja Lehtosen esityksestä ja toisaalta Marja Lehtonen on tosiasiallisesti kokouskutsun mukaisesti valmistellut jäävinä asian.

 

Kunnanvaltuuston 26.9.2013 § 57 tekemä päätös on syntynyt virheellisen valmistelun (kunnanhallituksen kokous 16.9.2013) pohjalta ja on siksi kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

 

Hallinto-oikeus totesi päätöksessään 14/0723/ todennut, että Marja Lehtosella ei ole esittelyoikeutta Vs kunnanjohtajana kunnanhallituksen kokouksessa,

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanhallituksen 16.9.2013 § 291 ja kunnanvaltuuston 26.9.2013 § 57 sekä kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tehdyt päätökset valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi väärässä järjestyksessä syntyneenä ja kuntalain 52 §:n ja hallintolain 28 §:n sekä hallinto-oikeuden päätöksen 1470723 vastaisina.

 

3.3 Kinnulan kunnanvaltuuston puheenjohtajan Esko Pelkosen kokoon kutsuma valtuuston valmistelukokous/iltakoulu 24.9.2013

 

Pyydän hallinto-oikeutta, että se pyytää nähtäväkseen Kinnulan kunnanhallituksen puheenjohtaja Esko Pelkoselta hänen lähettämänsä kutsun (osalle valtuutetuista) 24.9.2013 pidettyyn kunnanjohtajan erottamista valmistelevaan tilaisuuteen.

 

3.3.1 Valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen menettely

 

Kinnulan kunnanvaltuuston hyväksymän (KV 29.4.2013 § 38) valtuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan valtuuston puheenjohtaja johtaa toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua.

 

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen kutsui kunnanjohtajan erottamista koskevaan valmistelukokoukseen 24.9.2013 vain osan valtuutetuista.  Esko Pelkonen rajasi kokouskutsusta pois ne valtuutetut, jotka hän oletti olevan kunnanjohtajan erottamista vastaan. Kinnulan kunnassa valtuutettujen määrä on 17. Kokouskutsun 24.9.2013 pidettyyn valmistelutilaisuuteen sain vain 12 valtuutettua. Viisi valtuutettua ei tilaisuuteen kutsua saanut.

 

Valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen on menetellyt Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen vastaiseksi, kun hän on jättänyt kutsumatta valtuuston 24.9.2013 pidettyyn kunnanjohtajan erottamista koskevaan valmistelutilaisuuteen.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi kunnanvaltuuston kokouksen 28.11.2014 § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen vastaisena.

 

3.3.2 Ilkka Leppäsen jääviys

 

Hallintolain 28 § 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilö on jäävi päättämään asioista, jos hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekkeeseen perustuva jäävi). Yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies sekä tilanteet, joissa henkilön ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus. Henkilö voi olla yleislausekkeen perusteella esteellinen käsittelemään lähimmän esimiehensä asiaa, esimerkiksi esimiehelleen annettavaa palkankorotusta tai varoitusta.

 

Kuntalain 52 § mukaan luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisella ja valtuutettu Ilkka Leppäsellä on menossa oikeusprosessi ja Ilkka Leppänen tunnetaan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen julkisena vihamiehenä. Rauno Kinnunen ja Juha Urpilainen ovat valittaneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Ilkka Leppäsen esteellisyydestä käsitellä kunnanhallituksessa ja valtuustossa kunnanjohtaja Juha Urpilaiseen kohdistuvia asioita.  Syyttäjä nosti asiasta syytteen, mutta Kinnulan kunnan ja Juha Urpilaisen sovintosopimuksen mukaan Juha Urpilainen perui syytteen keväällä 2014

 

Ilkka Leppänen oli jäävi osallistumaan kunnanvaltuuston valmistelukokoukseen 20.9.2013, jossa valmisteltiin kunnanjohtaja Juha Urpilaisen erottamiseen liittyviä asioita.  Ilkka Leppäsen puolueettomuus asian käsittelyssä ja valmistelussa on vaarantunut ja siksi hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.10.2013 § 60 tekemä päätös.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi kunnanvaltuuston kokouksen 28.11.2014 § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja hallintolain 27 -30 §:ien sekä kuntalain 52 §:n vastaisina

 

3.4 Kunnanvaltuuston kokous 26.9.2013

                                                                                                                                   

3.4.1 Kunnanvaltuuston kokouksen järjestäytyminen/varajäsenen kutsuminen

 

Kuntalain 11 § mukaan valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua. Kokoomuksella on Kinnulan valtuustossa kolme varavaltuutettua, Leo Urpilainen, Anita Urpilainen ja Toni Kinnunen (katso KV 24.1.2013).

 

Kuntalain 37 §:n luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti.

 

Kirsti Häkkinen ei ole kokoomuksen varavaltuutettu, koska kuntalain 11 § mukaan Kinnulan valtuusto ei ole todennut varavaltuutettu Toni Kinnusen menettäneen vaalikelpoisuuttaan, häntä ei ole vapautettu toimestaan eikä hän ole kuollut. Kinnulan valtuusto ei ole kuntalain 37 §:n mukaisesti myöntänyt Toni Kinnuselle eroa, joten Kirsti Häkkinen ei voi olla Kinnulan kunnanvaltuuston laillinen varavaltuutettu.

 

Kokouksen puheenjohtaja Esko Pelkonen oli saanut kokoomuksen varavaltuutettu Toni Kinnuselta kirjeen, jolla hän pyysi eroa kunnanvaltuuston jäsenyydestä, koska oli muuttanut pois paikkakunnalta. Kokouksen puheenjohtaja luki kirjeen ja käski pöytäkirjanpitäjää pyyhkimään varavaltuutettu Toni Kinnusen nimen pöytäkirjasta pois ja käski edelleen pöytäkirjanpitäjää laittamaan Toni Kinnusen tilalle Kirsti Häkkisen. Puheenjohtaja ei missään vaiheessa tiedustellut kokoukselta käykö menettely kokoukseen osallistuneille valtuutetuille. Eikä kokous siitä missään vaiheessa päättänyt. Puheenjohtaja menetteli väärin toimiessaan näin. Valtuuston olisi pitänyt myöntää ero Toni Kinnuselle valtuuston jäsenyydestä, pelkkä puheenjohtajan toteamus asiasta ei riitä. Asiaa ei mitenkään päätetty tai edes merkitty pöytäkirjaan. Ainoa merkintä, joka pöytäkirjaan tehtiin, oli se, että Toni Kinnusen nimi poistettiin varavaltuutettujen kohdalta, ja tilalle laitettiin Kirsti Häkkisen nimi.

                                                                                                                          

Juha Urpilainen on valittanut Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen virheellisestä toiminnasta Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksessa 26.9.2013 kutsuessaan kokoomuksen varavaltuutetuksi Kirsti Häkkisen

 

Kunnanhallitus on ylittänyt toimivaltansa ja toiminut kunnan ohjeiden ja kuntalain vastaisesti ja siksi § 57 ja koko kunnanvaltuuston 26.9.2013 pitämä kokous on kumottava laittomana ja väärässä/virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä kuntalain 11 §:n ja 37 §:n vastaisena.

 

3.4.2 Kunnanvaltuuston kokouksen järjestäytyminen/Henrik Kiviniemen osallistuminen kokoukseen

 

Henrik Kiviniemi oli työsuhteinen hallintosihteeri Kinnulan kunnassa 1.5 – 30.9.2013. Kinnulan kunnanvaltuuston 26.9.2013 pidetyssä kokouksen järjestäytymisessä eikä kokouksen muissakaan pykälissä, ole annettu hallintosihteeri Henrik Kiviniemille oikeutta käyttää puheoikeutta, eikä olla läsnä kunnanvaltuuston kokouksessa keskustelun ja päätöksenteon aikana. Henrik Kiviniemi on määräaikaisessa työsuhteessa (ei virkasuhteessa) eikä hänellä ole asemansa, eikä Kinnulan hallintosäännön mukaan oikeutta osallistua Kinnulan kunnanhallituksen kokouksiin. Henrik Kiviniemi on osallistunut koko kokouksen ajan keskusteluun ja ollut joka pykälässä läsnä päätöksen teon ajan ja osallistunut siten laittomasti kokouksissa tehtyihin päätöksiin. Kokouksen esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi tarkastetun pöytäkirjan mukaan Marja Lehtonen. Kuntalain ja Kinnulan kunnan hallintosäännön 17 § mukaan muiden kuin em. pykälässä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen ei ole tiedustellut kunnanvaltuustolta voiko määräaikaisessa työsuhteessa oleva hallintosihteeri Henrik Kiviniemi käyttää puheoikeutta ja osallistua kunnanvaltuuston kokoukseen 26.9.2013. Kunnanvaltuusto ei muutoinkaan ole kokouksessaan 26.9.2013 antanut määräaikaisessa työsuhteessa olevalle hallintosihteeri Henrik Kiviniemelle oikeutta osallistua kokoukseen. Tarkastetussa pöytäkirjassa työsuhteessa oleva hallintosihteeri Henrik Kiviniemi on kuitenkin merkitty osallistujaksi valtuuston kokoukseen, ilman minkäänlaista roolia tai asemavaltuutusta.

 

Kuntalain 45 §:n mukaan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtuusto tai johtosäännössä määrätty kunnan muu toimielin. Kinnulan kunnanvaltuusto on 29.8.2013 § 52 perustanut vakituisen kunnansihteerin viran 1.10.2013 alkaen. Kunnanhallitus ei voi ylittämättä toimivaltaansa päättää määräaikaisen kunnansihteerin viran perustamisesta sen jälkeen kun valtuusto on päättänyt vakinaisen viran perustamisesta ja kunnansihteerin virka on luonteeltaan jatkuva.

 

Kunnanhallitus on ylittänyt toimivaltansa ja toiminut kunnan ohjeiden ja kuntalain vastaisesti ja siksi § 57 ja koko kunnanvaltuuston 26.9.2013 pitämä kokous on kumottava laittomana ja väärässä/virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1§:n, Kinnulan kunnanvaltuuston 29.8.2013 § 52, KVTES:n sekä kuntalain 45 §:n ja 98 §:n vastaisena.

 

 

3.4.3 Kunnanvaltuuston kokous 26.9.2013 § 57

 

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 6.11.2013 antamassaan päätöksessä 13/0689/3 päättänyt, että hallinto-oikeus poistaa kunnanvaltuuston päätökseen 26.9.2013 § 57 liitetyn valitusosoituksen sekä jättää kyseistä päätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta.  Kyseisessä §:ssä Kinnulan kunnanvaltuusto päätti perustaa tilapäisen valiokunnan tutkimaan nauttiiko kunnanjohtaja Juha Urpilainen valtuuston luottamusta. Hallinto-oikeus on katsonut, että § 57 on kunnanvaltuuston 28.10.2013 § 60 valmistelua.

 

3.4.3.1 Valtuutettu Ilkka Leppäsen jääviys

 

Hallintolain 28 § 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilö on jäävi päättämään asioista, jos hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekkeeseen perustuva jäävi). Yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies sekä tilanteet, joissa henkilön ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus. Henkilö voi olla yleislausekkeen perusteella esteellinen käsittelemään lähimmän esimiehensä asiaa, esimerkiksi esimiehelleen annettavaa palkankorotusta tai varoitusta.

 

Kuntalain 52 § mukaan luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisella ja valtuutettu Ilkka Leppäsellä on menossa oikeusprosessi ja Ilkka Leppänen tunnetaan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen julkisena vihamiehenä. Rauno Kinnunen ja Juha Urpilainen ovat valittaneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Ilkka Leppäsen esteellisyydestä käsitellä kunnanhallituksessa ja valtuustossa kunnanjohtaja Juha Urpilaiseen kohdistuvia asioita.

 

Ilkka Leppänen oli jäävi käsittelemään kunnanjohtajaan liittyviä asioita kunnanvaltuuston kokouksessa 26.9.2013 § 57. Ilkka Leppäsen puolueettomuus asian käsittelyssä ja valmistelussa on vaarantunut.

 

 Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tehdyt päätökset valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi väärässä järjestyksessä syntyneenä sekä kuntalain 52 §:n ja hallintolain 28 §:n vastaisina.

 

3.4.3.2 Vaatimus tilapäisen valiokunnan toiminnan kumoamisesta

 

Kunnanvaltuuston on kokouksessaan 26.9.2013 § 57 asettanut tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kunnanjohtajan erottamista ja valinnut siihen seuraavat henkilöt:

 

Pauli Salonpää (varalla Esko Pelkonen)

Jonna Laulumaa (Virpi Piispanen)

Anitta Hakkarainen (Kirsti Häkkinen)

Sampo Laitala (Harri Virtala)

Olavi Tuikkanen (Marketta Rouvinen)

 

Kuntalain 11 § mukaan valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua. Kokoomuksella on Kinnulan valtuustossa kolme varavaltuutettua, Leo Urpilainen, Anita Urpilainen ja Toni Kinnunen (katso KV 24.1.2013).

 

Kaikki muut § 57 tilapäiseen valiokuntaan valitut ovat valtuutettuja paitsi Harri Virtala ja Marketta Rouvinen, jotka ovat varavaltuutettuja. Kirsti Häkkinen ei ole varavaltuutettu, koska kuntalain 11 § mukaan Kinnulan valtuusto ei ole todennut varavaltuutettu Toni Kinnusen menettäneen vaalikelpoisuuttaan, häntä ei ole vapautettu toimestaan eikä hän ole kuollut. Kinnulan valtuusto ei myöskään ole myöntänyt Toni Kinnuselle eroa missään kokouksessaan.

 

Kuntalain 22 § mukaan Valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan 21 §:ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista koskevaa sekä 25 §:ssä tarkoitettua kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevaa asiaa.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnan valtuuston 26.9.2013 § 57 tekemän päätöksen kuntalain 11 §:n ja 22 §:n vastaisina ja väärässä järjestyksessä syntyneenä ja muutenkin laittomana, koska tilapäiseen valiokuntaan on valittu kaksi varajäsentä, Marketta Rouvinen ja Harri Virtala. Tämän lisäksi tilapäiseen valiokuntaan on valittu Kirsti Häkkinen, joka ei ole valtuutettu eikä varavaltuutettu. Samalla vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemän päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja kuntalakien 11 §:n ja 22 §:n vastaisina.

 

3.4.3.3 Kokouksen aikana tehty keskustan ryhmäesitys

 

Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksessa 26.9.2013 §:ssä 57 Kalevi Kinnunen esitti Keskustan ryhmäesityksenä, että valiokunnan tulee tehdä päätösehdotus kunnanvaltuustolle asiasta 17.10.2013 mennessä. Esitystä ei kannatettu.

 

Tehty ehdotus on kohtuuton ajallisesti asian vakavuuteen ja tärkeyteen nähden. Käytännössä valiokunta ei pystynyt kunnolla toiminaan näin lyhyessä ajassa. Kunnanjohtajan kuuleminen ei voinut olla mitenkään kuntalain 25 § tarkoittama kuuleminen kunnanjohtajalle varatun ajan lyhyydestä johtuen (16.10.2013 mennessä).

 

Kuntaliiton yleiskirjeen 3/80/2002/Heikki Harjula/aha 8.2.2002 ja kuntalain 59 § mukaan vastaehdotuksen on aina saatava kannatus, jotta asiasta äänestettäisiin. Tämän johdosta, jos ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus (ryhmäehdotus) otetaan äänestettäväksi, vaikka sitä ei ole kannatettu, ehdotus saattaa olla lainvastainen, koska yksikin valtuutettu voi muodostaa valtuustoryhmän.

 

Kinnulan kunnan voimassa olevan valtuuston työjärjestyksen (KV 29.4.2013 § 38 liite 4) 20 § mukaan ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vapaaehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi.

 

Kalevi Kinnusen tekemä kannattamaton Keskustan ryhmäesitys olisi pitänyt merkitä kuntalain 59 §:n ja Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 20 §:n mukaan kannattomana rauenneeksi.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 26.9.2013 § 57 tekemän päätöksen kuntalain 59 §:n ja Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 20 §:n vastaisena. Samalla vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.4 § 58 tekemän päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 20 §:n, kuntaliiton yleiskirjeen 3/80/2002/Heikki Harjula/aha 8.2.2002 ja kuntalain 59 §:n vastaisina.

 

3.5 Kunnanhallituksen kokous 14.10.2013

 

3.5.1 Kunnanhallituksen jäsenen Virpi Piispasen virheellinen toiminta § 329

 

Kunnanhallituksen jäsen Virpi Piispanen jääväsi itsensä kunnanhallituksen kokouksessa § 329 kohdalla, johtuen siitä, että hänet oli valittu kunnanvaltuuston kokouksessa 26.9.2013 § 57 tilapäisen valiokunnan varajäseneksi. Virpi Piispanen ei kuitenkaan toimittanut hänen henkilökohtaiselle kunnanhallituksen varajäsenelleen Elma Tainiolle kutsua ja esityslistaa kunnanhallituksen kokoukseen 14.10.2013 § 329, jossa hän (Virpi Piispanen) oli esteellinen.

 

Kinnulan kunnan voimassa olevan hallintosäännön ja kuntalain 18 § mukaan toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet, joista on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa.

 

Kunnanhallituksen 14.10.2013 § 329 ja koko kokouksen päätökset pitää kumota väärässä järjestyksessä syntyneenä.

 

Edellä olevan perustella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemän päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Kinnulan kunnan hallintosäännön vastaisena.

 

3.5.2 Muotovirheet päätöksessä § 329

 

Kunnanhallituksen kokouksessa 14.10.2013 Mikko Ihanti esitti asian siirtämistä, koska hänen tietonsa mukaan kunnanjohtajaa ei ole kuultu, eikä hänelle ole ilmoitettu mihin luottamuspula perustuu.

 

Kinnulan kunnan voimassa olevan hallintosäännön 22 § 2 kohdan mukaan toimielimen pöytäkirjaan merkitään asian käsittelytietona mm tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu.  Kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkanen ei todennut keskustelun aikana eikä kunnanhallituksen päätöstekstissä ole mainintaa, että Mikko ihannin esitys raukesi kannattamattomana. Puheenjohtaja ei myöskään todennut tehtyä ehdotusta kunnanhallituksen päätöstekstissä. Puheenjohtaja ei myöskään todennut, että asian käsittelyä jatketaan tehdyn siirtoesityksen jälkeen.

 

Asia on syntynyt väärässä järjestyksessä ja kunnanhallituksen kokous 14.10.2013 § 329 pitää laittomana kumota.

 

Edellä olevan perustella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2013 § 58 tekemän päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Kinnulan kunnan hallintosäännön 22.2 §:n vastaisena

 

3.5.3 Muotovirheet esteellisyyksien toteamisessa § 239

 

Marja Lehtonen ja Henrik Kiviniemi jääväsivät itsensä kunnanhallituksen kokouksessa 14.10.2013 § 329 keskustelun ja päätöksenteon ajaksi. Kuntalain mukaan pöytäkirjaan tulee merkitä henkilöiden tosiasiallinen esteellisyyden perusta. Tosiasiallinen perusta ei ole yleislausekejäävi, joka pöytäkirjaan on merkitty. Marja Lehtosen ja Henrik Kiviniemen kohdalla pöytäkirjassa ei ole mainintaa tosiasiallisesta esteellisyyden syystä. Tehty päätös tulee tämän vuoksi kumota.

 

Edellä olevan perustella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2013 § 58 tekemän päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä

 

3.6 Tilapäisen valiokunnan kokoukset, työskentely ja kunnanjohtajan kuuleminen      

 

3.6.1 Kunnanvaltuuston kokous 26.9.2013

 

Kunnanvaltuusto nimitti tilapäisen valiokunnan kunnanvaltuuston kokouksessa 26.9.2013 § 57 tutkimaan, nauttiiko kunnanjohtaja Juha Urpilainen valtuuston luottamusta. Juha Urpilainen on valittanut asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 6.11.2013 antamassaan päätöksessä 13/0689/3 päättänyt, että hallinto-oikeus poistaa kunnanvaltuuston päätökseen 26.9.2013 § 57 liitetyn valitusosoituksen sekä jättää kyseistä päätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta. Hallinto-oikeus on katsonut, että § 57 on kunnanvaltuuston 28.10.2013 § 60 valmistelua.

 

Hallinto-oikeus ratkaisee kunnanvaltuuston päätöksiä 26.9.2013 §:t 55 ja 56 koskevat valitusasiat myöhemmin erikseen.

 

3.6.2 Tilapäisen valiokunnan työskentelyaika 26.9.2013 § 57

 

Kunnanvaltuusto päätti 26.9.2013 § 57 Keskustan ryhmäesityksestä, että tilapäisen valiokunnan on saatava työnsä päätökseen viimeistään 17.10.2013.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksessa 26.9.2013 §:ssä 57 Kalevi Kinnunen esitti Keskustan ryhmäesityksenä, että valiokunnan tulee tehdä päätösehdotus kunnanvaltuustolle asiasta 17.10.2013 mennessä. Esitystä ei kannatettu.

 

Tehty ehdotus on kohtuuton ajallisesti asian vakavuuteen ja tärkeyteen nähden. Käytännössä valiokunta ei pystynyt kunnolla toiminaan näin lyhyessä ajassa. Kunnanjohtajan kuuleminen ei voinut olla mitenkään kuntalain 25 § tarkoittama kuuleminen kunnanjohtajalle varatun ajan lyhyydestä johtuen (16.10.2013 mennessä).

 

Kuntaliiton yleiskirjeen 3/80/2002/Heikki Harjula/aha 8.2.2002 ja kuntalain 59 § mukaan vastaehdotuksen on aina saatava kannatus, jotta asiasta äänestettäisiin. Tämän johdosta, jos ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus (ryhmäehdotus) otetaan äänestettäväksi, vaikka sitä ei ole kannatettu, ehdotus  saattaa olla lainvastainen, koska yksikin valtuutettu voi muodostaa valtuustoryhmän.

 

Kinnulan kunnan voimassa olevan valtuuston työjärjestyksen (KV 29.4.2013 § 38 liite 4) 20 § mukaan ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vapaaehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi.

 

Kalevi Kinnusen tekemä kannattamaton Keskustan ryhmäesitys olisi pitänyt merkitä kuntalain 59 §:n ja Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 20 §:n mukaan kannattomana rauenneeksi.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 26.9.2013 pitämän kokouksen § 57 kuntalain 59 §:n ja Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 20 §:n vastaisena. Samalla vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemän päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 20 §:n, kuntaliiton yleiskirjeen 3/80/2002/Heikki Harjula/aha 8.2.2002 ja kuntalain 59 §:n vastaisina.

 

3.6.3 Tilapäisen valiokunnan työskentely 26.9.2013 § 57

 

Tilapäisen valiokunnan työskentelyaika oli lyhyt verrattuna asian tärkeyteen ja laillisuuteen. Käytännössä valiokunta työskenteli ainoastaan muutamia päiviä (1.10 – 17.10.2013) ja piti muutaman kokouksen, joista niistäkin kokouksista osa valiokunnan jäsenistä oli poissa. Tilapäinen valiokunta pyysi lausuntoja eri sidosryhmiltä (liitteet 3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15.16). Lausuntojen käsittelyajat olivat liian lyhyitä.

 

Tilapäinen valiokunta ei toimittanut kunnanvaltuuston jäsenille saatuja lausuntoja, kokoustensa pöytäkirjoja eikä kunnanjohtajan antamaa selvitystä.

 

Omassa lausunnossaan tilapäinen valiokunta ei ottanut huomioon sidosryhmien kunnanjohtajaa puoltavia asioita vaan teki poliittisin perustein lausuntonsa ilman todellisuuspohjaa. Tilapäinen valiokunta ei perustanut lausuntoaan annettuihin selvityksiin sidosryhmiltä vaan teki lausuntonsa ennalta sovittujen poliittisten päätösten pohjalta.

 

Tilapäinen valiokunta ei myöskään käsitellyt lainkaan kunnanvaltuuston 26.9.2013 § 57 antamaa tehtävää kunnanjohtajan sijoittamisesta muihin tehtäviin.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemän päätöksen virheellisen valmistelun pohjalta virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

 

3.6.4 Kunnanjohtajan kuuleminen

 

Suomen perustuslain oikeusturvaa koskevan 21 §:n mukaan oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

 

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun 43 §:n 1 monentin mukaan ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Oikeudesta käyttää avustajaa on ilmoitettava viranhaltijalle.

 

Hallintolain 33 §:n mukaan selityksen antamista varten on asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika.

 

Kuulemiselle ei ole laissa säädetty mitään täsmällistä määräaikaa. Viranhaltijalle tulee kuitenkin varata kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuulemista, jotta hänellä olisi mahdollisuus esittää perusteltu näkemys asiassa ja hankkia itselleen halutessaan avustaja tai asiamies. Määräajan tulee olla niin pitkä, että viranhaltijan avustajalla tai asiamiehellä on riittävästi aikaa perehtyä asiaan. Asiaan perehtymiseen käytettävissä oleva aikaa ei voida pitää riittävänä, jos asiamiehellä tai avustajalla ei tosiasiassa ole mahdollisuutta neuvotella päämiehensä kanssa ja tämän kanssa keskustelemalla hankkia tehtävänsä hoitamisessa tarpeellisia tietoja. Kuulemisen tarkoituksena on antaa asianosaiselle mahdollisuus esittää näkökantansa välittömästi asian ensi asteen ratkaisevalle viranomaiselle ennen päätöksentekoa.

 

Tilapäinen valiokunta eikä kunnanhallitus ole toimittanut kuntalain 95 §, perustuslain oikeusturvaa koskevan 21 §:n, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:n 1 momentin ja hallintolain 33 §:n mukaisesti kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle pöytäkirjaotetta kunnanvaltuuston 26.9.2013 § 57 päättämästä asiasta.  Eikä ilmoittanut kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle mahdollisuudesta käyttää avustajaa. Kuntalain 95 § mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi kirjeellä asianomaisen viralliseen osoitteeseen.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisen virallinen osoite on ollut 1.3.2013 alkaen Sammalkallion 50, 43900 Kinnula ja sitä ennen useita vuosia Keskustie 47 as4, 43900 Kinnula. Keskustien asunto oli kunnan vuokra-asunto, josta Kinnulan kunta pidätti vuokran suoraan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen palkasta.  Näin ollen Kinnulan kunnalla on pitänyt olla tieto palkkatoimistossa Juha Urpilaisen asuinpaikasta. Toisaalta Kinnulan kunnan olisi pitänyt tarkistaa Juha Urpilaisen virallinen osoite väestörekisteritiedoista.

 

Mikäli, jos kunta on lähettänyt kuntalain 95 § mukaisesti päätöstä koskevan pöytäkirjaotteen oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi väärään osoitteeseen, on kunta toiminut huolimattomasti. Vastuu asiasta ei ole kunnanjohtaja Juha Urpilaisella vaan Kinnulan kunnalla.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen ei ole saanut Kinnulan kunnalta minkäänlaista virallista ilmoitusta kunnanvaltuuston päätöksestä 26.9.2013 § 57. Kunnanjohtaja on saanut tiedon epävirallisesti Kotiseudun Sanomista ja Keskisuomalaisesta, myös sähköpostiin oli jossain vaiheessa tullut asiasta tietoa, mutta kunnanjohtaja Juha Urpilainen oli vuosilomalla 1.9 – 25.10.2013 välisen ajan, eikä lukenut sähköpostiaan aktiivisesti, eikä häntä siihen ole voitu edes velvoittaakaan.

 

Kuntalain 25 § mukaan kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi. Tilapäinen valiokunta ei ole toimittanut kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle virallista tietoa tulla kuulluksi. Juha Urpilainen on hyvin lyhyen ajan sisällä, käytännössä 4 päivän aikana, saatuaan epävirallisesti tiedon sanomalehdistä, toimittanut tilapäiselle valiokunnalle vaadittavan selvityksen.  Virallisesti kunnanjohtajaa ei ole kuntalain 25 §:n mukaan tilapäinen valiokunta kuullut.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen olisi myös halunnut hallintolain 37 §:n mukaan tulla kuulluksi suullisesti tilapäiselle valiokunnalle, mutta siihen ei hänelle järjestetty tilaisuutta.

 

Kinnulan kunnanvaltuusto on 26.9.2013 § 57 valinnut tilapäisen valiokunnan, mutta tehtävän anto ei ollut kuntalain 22 §:n mukainen, koska kunnanjohtajan siirtämistä muihin tehtäviin ei edes tutkittu.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja kuntalain 25 §:n ja 95 §:n sekä hallintolain 33 § ja 37 §:n ja Suomen perustuslain oikeusturvaa koskevan 21 §:n sekä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:n 1 momentin vastaisena.

 

3.6.5 Tilapäisen valiokunnan esteelliset jäsenet Marketta Rouvinen ja Kirsti Häkkinen

 

Kuntalain 22 § mukaan valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan 25 §:ssä tarkoitettua kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevaa asiaa.

Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 26.9.2013 järjestäytymisen aikana tapahtuivat seuraavat virheet:

 

a. Kokouksen puheenjohtaja Esko Pelkonen oli saanut kokoomuksen varavaltuutettu Toni Kinnuselta kirjeen, jolla hän pyysi eroa kunnanvaltuuston jäsenyydestä, koska oli muuttanut pois paikkakunnalta. Kokouksen puheenjohtaja luki kirjeen ja käski pöytäkirjanpitäjää pyyhkimään varavaltuutettu Toni Kinnusen nimen pöytäkirjasta pois ja käski edelleen pöytäkirjanpitäjää laittamaan Toni Kinnusen tilalle Kirsti Häkkisen. Puheenjohtaja ei missään vaiheessa tiedustellut kokoukselta käykö menettely kokoukseen osallistuneille valtuutetuille. Eikä kokous siitä missään vaiheessa päättänyt. Puheenjohtaja menetteli väärin toimiessaan näin. Valtuuston olisi pitänyt myöntää ero Toni Kinnuselle valtuuston jäsenyydestä, pelkkä puheenjohtajan toteamus asiasta ei riitä. Asiaa ei mitenkään päätetty tai edes merkitty pöytäkirjaan. Ainoa merkintä, joka pöytäkirjaan tehtiin, oli se, että Toni Kinnusen nimi poistettiin varavaltuutettujen kohdalta, ja tilalle laitettiin Kirsti Häkkisen nimi.

 

 b. Kirsti Häkkinen ei ole valtuuston jäsen eikä varajäsen eikä toisaalta varavaltuutettuna olevaa Marketta Rouvista voida pitää valtuuston keskuudessa olevan kuntalain 22 § mukaisena henkilönä.

 

 c. Valtuuston puheenjohtaja menetteli virheellisesti, kun kutsui Kirsti Häkkisen varavaltuutetuksi vaikka varavaltuutettu Toni Kinnuselle valtuusto ei ollut myöntänyt eroa valtuustosta. Kuntalain 37 §:n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti.

 

 d. Valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen ei myöskään todistettavasti esittänyt. että kokoomuksen varavaltuutetuille Leo Urpilaiselle, Anitta Urpilaiselle ja Toni Kinnuselle olisi mennyt asianmukainen kokouskutsu valtuuston 26.9.1013 pidetystä kokouksesta.

 

 e. Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 14 § mukaan läsnä olevat valtuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Puheenjohtaja Esko Pelkonen luki kunnanvaltuuston 26.9.2013 kokouksen järjestäytymisen aikana ensin oman nimensä ja sen jälkeen Markku Toikkasen, Olavi Tuikkasen ja Anitta Hakkaraisen nimet ja vasta sen jälkeen muiden valtuutettujen nimet aakkosjärjestyksessä.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2013 § 58 tekemän päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 14 §:n sekä kuntalakien 22 §:n ja 37 §:n vastaisina.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4. TILAPÄISEN VALIOKUNNAN TEKEMÄT VIRHEET JA VIRHEELLISET VÄITTEET LUOTTAMUKSEN MENETTÄMISEN PERUSTEISTA

 

4.1 Tilapäisen valiokunnan valinta

 

Kinnulan kunnanvaltuusto valitsi kokouksessaan 26.9.2013 § 57 tilapäisen valiokunnan selvittämään, onko kunnanjohtaja Juha Urpilainen menettänyt valtuuston luottamuksen ja mikä on luottamuksen menettämisen peruste.

 

Juha Urpilainen on valittanut kunnanvaltuuston 26.9.2013 kokouksen laillisuudesta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on hallinto-oikeudessa kesken.

 

4.2 Kunnanjohtaja Juha Urpilaisen kuntalain 25 §:n mukainen kuuleminen

 

Suomen perustuslain oikeusturvaa koskevan 21 §:n mukaan oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

 

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:n 1 monentin mukaan ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Oikeudesta käyttää avustajaa on ilmoitettava viranhaltijalle.

 

Hallintolain 33 §:n mukaan selityksen antamista varten on asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika.

 

Kuulemiselle ei ole laissa säädetty mitään täsmällistä määräaikaa. Viranhaltijalle tulee kuitenkin varata kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuulemista, jotta hänellä olisi mahdollisuus esittää perusteltu näkemys asiassa ja hankkia itselleen halutessaan avustaja tai asiamies. Määräajan tulee olla niin pitkä, että viranhaltijan avustajalla tai asiamiehellä on riittävästi aikaa perehtyä asiaan. Asiaan perehtymiseen käytettävissä oleva aikaa ei voida pitää riittävänä, jos asiamiehellä tai avustajalla ei tosiasiassa ole mahdollisuutta neuvotella päämiehensä kanssa ja tämän kanssa keskustelemalla hankkia tehtävänsä hoitamisessa tarpeellisia tietoja. Kuulemisen tarkoituksena on antaa asianosaiselle mahdollisuus esittää näkökantansa välittömästi asian ensi asteen ratkaisevalle viranomaiselle ennen päätöksentekoa.

 

Kuntalain 25 §:n mukaisesti, asiaa valmisteltaessa, kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.

 

Tilapäinen valiokunta eikä kunnanhallitus ole toimittanut kuntalain 95 §, perustuslain oikeusturvaa koskevan 21 §:n, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:n 1 momentin ja hallintolain 33 §:n mukaisesti kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle pöytäkirjaotetta kunnanvaltuuston 26.9.2013 § 57 päättämästä asiasta.  Eikä ilmoittanut kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle mahdollisuudesta käyttää avustajaa.

 

Kuntalain 95 § mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi kirjeellä asianomaisen viralliseen osoitteeseen.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisen virallinen osoite on ollut 1.3.2013 alkaen Sammalkallion 50, 43900 Kinnula ja sitä ennen useita vuosia Keskustie 47 as4, 43900 Kinnula. Keskustien asunto oli kunnan vuokra-asunto, josta Kinnulan kunta pidätti vuokran suoraan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen palkasta.  Näin ollen Kinnulan kunnalla on pitänyt olla tieto palkkatoimistossa Juha Urpilaisen asuinpaikasta. .  Kinnulan kunnan terveyskeskus ja tekninen toimi ovat lähettäneet laskut oikeaan osoitteeseeni Sammalkalliontie 50, 43900 Kinnula. Edellä on osoitettu, että kunnan on pitänyt monella tapaa tietää, mikä on kunnanjohtaja Juha Urpilaisen virallinen osoite. Tästä huolimatta, Kinnulan kunta eikä tilapäinen valiokunta, ole toimittaneet kuntalain 95§:n mukaisesti tietoa kirjeellä kunnanvaltuuston kokouksesta 26.9.2013 § 57 eikä kuntalain 25 §:n mukaista kuulemispyyntöä kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa. Toisaalta Kinnulan kunnan olisi pitänyt tarkistaa Juha Urpilaisen virallinen osoite väestörekisteritiedoista.

 

Mikäli, jos kunta on lähettänyt kuntalain 95 § mukaisesti päätöstä koskevan pöytäkirjaotteen oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi väärään osoitteeseen, on kunta toiminut huolimattomasti. Vastuu asiasta ei ole kunnanjohtaja Juha Urpilaisella vaan Kinnulan kunnalla.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen ei ole saanut Kinnulan kunnalta minkäänlaista virallista ilmoitusta kunnanvaltuuston päätöksestä 26.9.2013 § 57. Kunnanjohtaja Juha Urpilainen sai kuulla tilapäisen valiokunnan perustamisesta 9.10.2013 ollessaan vuosilomalla ja lomamatkalla ulkomailla, kun selaili netin välityksellä sanomalehtiä. Sähköpostiin oli jossain vaiheessa tullut asiasta tietoa, mutta kunnanjohtaja Juha Urpilainen oli vuosilomalla 1.9 – 25.10.2013 välisen ajan, eikä lukenut sähköpostiaan aktiivisesti, eikä häntä siihen ole voitu edes velvoittaakaan.

 

Kuntalain 25 § mukaan kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi. Tilapäinen valiokunta ei ole toimittanut kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle virallista tietoa tulla kuulluksi. Juha Urpilainen on hyvin lyhyen ajan sisällä, käytännössä 4 päivän aikana, saatuaan epävirallisesti tiedon sanomalehdistä, toimittanut tilapäiselle valiokunnalle vaadittavan selvityksen.  Virallisesti kunnanjohtajaa ei ole kuntalain 25 §:n mukaan tilapäinen valiokunta kuullut.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen olisi myös halunnut hallintolain 37 §:n mukaan tulla kuulluksi suullisesti tilapäiselle valiokunnalle, mutta siihen ei hänelle järjestetty tilaisuutta.

 

Kinnulan kunnanvaltuusto on 26.9.2013 § 57 valinnut tilapäisen valiokunnan, mutta tehtävän anto ei ollut kuntalain 22 §:n mukainen, koska kunnanjohtajan siirtämistä muihin tehtäviin ei edes tutkittu.

 

Kunnanvaltuuston kokouksen 26.9.2013 § 57 mukaisesti, tilapäisen valiokunnan tuli saada työnsä valmiiksi viimeistään 17.10.2013 mennessä.

 

Palattuaan ulkomailta kunnanjohtaja Juha Urpilainen laatii vuosilomallaan kiireellä neljässä päivässä oman selvityksensä, jonka luovutti Kinnulan kunnan kirjaamoon 16.10.2013. Tilapäinen valiokunta sai selvityksen kokoukseensa 17.10.2013. Kiireestä johtuen epävirallisessa selvityksessä ei välttämättä ole tullut ilmi kaikki ne asiat, jotka ovat asian käsittelyn kannalta oleelliset. Toisaalta tilapäisen valiokunnan on ollut mahdoton tutustua Juha Urpilaisen laatimaan raporttiin syvällisesti muutaman tunnin kokouksessa 17.10.2013. Varsinkin, kun kokouksessa laadittiin loppuraportti valtuustolle ja käytiin lävitse kaikki tilapäisen valiokunnan pyytämät selvitykset.

 

Loppupäätelmänä voidaan todeta, että kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle ei ole toimitettu kuntalain 95 §:n mukaisesti tietoa kuntalain 25§:n ja hallintolain 34 §:n mukaisesta kuulemisesta. Epävirallisen tiedon kautta saatu tieto tilapäisen valiokunnan perustamisesta on johtanut siihen, että Juha Urpilaisen laatimana epävirallinen selvitys tilanteesta ei ole kuntalain 22 §:n hallintolain mukainen kunnanjohtajan kuuleminen.

 

Vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätöksen valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja kuntalain 25 §:n ja 95 §:n sekä hallintolain 33 § ja 37 §:n ja Suomen perustuslain oikeusturvaa koskevan 21 §:n sekä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:n 1 momentin vastaisena.

 

4.3 Tilapäisen valiokunnan asettamat kysymykset Juha Urpilaiselle ja niiden vastineet

 

4.3.1 Osallistuminen Keskustan paikallisyhdistyksen kokouksiin vuosina 2011 – 2012

 

Olen ollut keskustan jäsen ensimmäisen kerran teinikunnan aikana 70-luvulla. Kunnanjohtajana minua pyydettiin muistaakseni vuonna 2005 liittymään Keskustapuolueen jäseneksi, josta lähtein olen ollut kyseisen puolueen jäsen. En ole ollut puolueen toiminnassa mitenkään aktiivinen ja siksi minua ei ole pidetty ”oikeana keskustalaisena” eri syistä johtuen. Olen osallistunut pyynnöstä muutamiin keskustan paikallisosaston kokouksiin. Tasapuolisuuden vuoksi olen pyynnöstä osallistunut myös useaan työväenyhdistyksen tapahtumiin. Mitään kirjallista materiaalia en ole missään poliittisissa kokouksissa ole väitteistä huolimatta levittänyt. Muistipaperia ja kyniä olen kyllä valtuustosalissa kokouksiin osallistujille antanut. Kaikissa näissä kokouksissa olen antanut ns. kunnanjohtajan katsauksen kunnan tilanteesta, josta kokouksiin osallistujat ovat olleet erittäin kiinnostuneita. Painotan, että en ole näissä kokouksissa esittänyt mitään poliittisia näkemyksiä vaan olen ollut kertomassa nimenomaan kunnan asioista kunnanjohtajan ominaisuudessa. Olen katsonut, että tämä kuuluu normaaliin sidosryhmäyhteistyöhön. Olen osallistunut myös kahden kunnassa toimivan eläkeläisjärjestöjen tilaisuuksiin tasapuolisesti. En ole minkään puolueen tai järjestön johtotehtävissä tai muutoin johtavassa asemassa.

 

Perustuslain ja kuntalainkin mukaan minulla on oikeus kuntalaisena osallistua virallisiin ja epävirallisiin tilaisuusiin, myös poliittisiin. Mikään muunkaan laki ei sitä kiellä. Päinvastoin on suotavaa, että kunnanjohtaja hoitaa Kinnulan hallintosäännössä määrättyä edustamista erilaisissa sidosryhmien tapaamisissa.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Esitetty väite siitä, että kunnanjohtaja on osallistunut poliittiseen toimintaa loukkaa syvästi minua ja on Suomen perustuslain vastainen ja muutenkin sivistyneen yhteiskunnan normien ja Kinnulan hallintosäännön vastainen. Väite on perusteeton, koska jokainen Suomen kansalainen voi osallistua Suomessa hyväksytyn järjestön kokouksiin kenenkään estämättä. Suomen kunnanjohtajista/kaupunginjohtajista valtaosa kuuluu johonkin puolueeseen. Onpa kunnanjohtajia, jotka ovat poliittisella mandaatilla valittu edelleen esim. sairaanhoitopiirin puheenjohtajaksi tai maakuntaliiton valtuuston puheenjohtajaksi. Mitkään Kinnulan kunnan kanssa tekemäni sopimukset eivät kiellä minua olemaan esim. Keskustapuolueen jäsen.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös kumotaan valmistelussa tapahtuneen virheen ja esitettyjen asiakirjojen vuoksi laittomana.

 

 

 

4.3.2 PV-Putkituksen taloustilanteesta tiedottaminen kunnanhallitukselle

 

Pv-Putkitus tuli Kinnulaan muistaakseni loppuvuonna 2007 ja yritys sijoittui konkurssin kautta vapautuneisiin kahteen teollisuushalliin.  Alussa kaikki näytti menevän hyvin ja yritys maksoi vuokransa säännöllisesti. Yritys työllisti alkuvuosina noin kymmenen kinnulalaista ihmistä teollisuusalueella ja muutamia kuljetusfirmojen kautta. Hyvin sujuneen alun jälkeen käynnistettiin ns. muoviputkihallin laajennus (400 m2).  Yrityksen nälkä kasvoi hyvän alun jälkeen edelleen ja siksi yrityksen, Finveran , TE-keskuksen ja Kinnulan kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Kinnulan kunta käynnisti ns. muoviputkihallin lisälaajennuksen (1500m2). Kunnassa käytiin asiasta keskusteluja ja lopputulos oli, että koska TE-keskuskuksen ja Finveran yritystutkimukset näyttivät asialle vihreää ja että homma kannattaa, ei Kinnulan valtuusto laittanut asiaa jäihin. TE-keskus myönsi hallin rakentamiseen Kinnulan kunnalle noin 30 % avustuksen ja uskoi hankkeen onnistuvan. Myös valtakunnallinen luottolaitos ja eräs liikepankki myönsivät yritykselle rahoitusta halliin sijoittuviin koneisiin. Lisälaajennushalli (1500 m2) valmistui kesällä 2010 ja yritys allekirjoitti laajennusosaa koskevan vuokrasopimuksen alkamaan syksystä 2010. Kaikki näytti hyvältä.

 

Yrityksen ongelmat alkoivat välittömästi uuden laajennusosan valmistuttua. Yritys ei voinutkaan käynnistää toimintaansa uudessa juuri valmistuneessa hallissa (1500 m2). Yritys pyysi, että kunta lykkäisi vuokrasopimuksen alkamista vuoden 2011 alkuun. Yritys olisi muussa tapauksessa sanonut vuokrasopimuksen irti. Asiaa käsiteltiin pj-palaverissa ja tultiin siihen lopputulokseen, että paras eteneminen asiassa on se, että kunnanjohtaja tekee vuokranlykkäyksestä viranhaltijapäätöksen. Asiasta keskusteltiin myös kunnanhallituksessa ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Esitin kunnanhallitukselle, että voin myös tuoda asian päätettäväksi normaalina lista-asiana, jos kunnanhallitus niin haluaa.  Kunnanhallituksen päätös oli kuitenkin, että teen asiasta viranhaltijapäätöksen. Näin myös menettelin. Yrityksen ongelmat jatkuivat edelleen ja tein pj-palaverin ja kunnanhallituksen siunauksella edelleen vuokranlykkäyspäätöksiä puolivuosittain aina 31.12.2012 asti. Kunnanhallitukselle se kävi. Otto-oikeuden käyttämisestä ei edes keskusteltu. Todettiin vaan, että eipä tässä muukaan auta. Viimeisen lykkäysvuokranlykkäyspäätöksen tein jälkikäteen sen vuoksi, että olin kesällä 2012 sairaslomalla enkä voinut silloin lykkäyspäätöstä tehdä.  Lykkäyksien perusteena oli se, että koko ajan oli neuvotteluja yrityksen jatkamismahdollisuuksista TE-keskuksen ja Finveran kanssa. Toisaalta Kinnulan kunta vuokrasi kyseistä hallia muille yrityksille (3 kpl) ja ei olisi ollut oikeutettukaan siltä osin vuokraan PV-Putkitukselta. Jälkikäteen ajateltuna asia olisi pitänyt tuoda kunnanhallituksen listalla päätettäväksi. Lopputulos ei suurella varmuudella olisi kuitenkaan muuttunut tai sitten yritys olisi irtisanonut vuokrasopimuksen.

 

Asiaa voi tarkastella monesta lähtökohdasta:

 

Mikäli kunta ei olisi myöntänyt yritykselle lykkäystä vuokranmaksun aloittamisesta, olisi PV-Putkitus sanonut vuokrasopimuksen irti. Lopputulos olisi sama kuin nyt. Kunta ei olisi saanut vuokratuloja. Kunta ei siis tosiasiallisesti kärsinyt asiassa taloudellisesti.

 

Hallia markkinoitiin yrityksen ongelmien alettua aktiivisesti uusille yrityksille, mutta vain pieni osa hallista saatiin vuokrattua. Mikäli hallille olisi löytynyt uusi isomman tilan vaativa vuokralainen, olisi kunta tai yritys luonnollisesti sanonut vuokrasopimuksen irti. Kävimme vuosien 2011-2012 aikana monen yrityksen kanssa neuvotteluja vuokrasopimuksesta, mutta tuloksetta. Kunta ei siis tosiasiallisesti kärsinyt asiassa taloudellisesti.

 

Asiaa voi tarkastella myös siitä lähtökohdasta, että kunta ei olisi antanut lykkäystä eikä yritys olisi sanonut vuokrasopimusta irti. Tässä tapauksessa Kinnulan kunnan vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätös olisi ollut laskutettujen vuokrien verran parempi. Vuoden 2013 tilinpäätökseen pitäisi nyt kirjata puolestaan saadut vuokratulot ylimääräisenä alaskirjauksena, koska yritys on mennyt konkurssiin. Olen edellä olevassa tekstissä selostanut PV-putkituksen Kinnulassa olon historian, sillä lisäyksellä, että PV-Putkituksella oli loppuvuodesta 2011 alkaen aloitettu velkasaneeraus, joka on sittemmin purkautunut. Kuntaan on tullut näissä yhteyksissä tieto siitä, että perintää ei voi silloisessa tilanteessa jatkaa. Viimeisin yrityssaneeraushakemus on 24.8.2012 ja viimeisin päätös käräjäoikeudelta 28.9.2012, jossa yrityssaneeraushakemus on hylätty. Tässä vaiheessa vuokrasaatavien saldo oli 101 497,01 euroa. Muita saatavia siinä vaiheessa kunnalla oli yhteensä 60 872,26 euroa. Suurimpana muista saatavista aluelämpömaksut 54 836,49 €. Saatavia kunnalla oli siinä vaiheessa ko. yritykseltä yhteensä 162 369,27 €. Kunnanhallitus irtisanoi vuokrasopimuksen tämän vuoksi 1.10.2012 §231.  PV-Putkitus hakeutui omaehtoisesti vuoden 2012 lopussa konkurssiin, jolloin perintä yritykseltä lopetettiin lopullisesti.

Kinnulan kunnan perinnän ja laskutuksen on tilivuonna 2012 ja sitä useampana vuotena hoitanut Intrum Justitia. Intrum Justitialle on siis sälytetty vastuuta laskujen perinnästä aina kivijalkaan saakka. Valitettavasti Intrum Justitian toiminta perinnässä ei kaikilta osin vastannut sovittua. Tämän vuoksi Kinnulan kunta irtisanoi syksyllä 2012 perintäsopimuksen ja laskutussopimuksen Intrum Justitian kanssa 1.1.2013 alkaen. Osa perinnän tehottomuudesta selittyy tällä.

 

Saatavien lykkäyksien antamisesta päättää hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja. Tilivuonna 2012 olen muutaman kerran antanut maksuaikaa PV-Putkitukselle, keskusteltuani ensin asiasta PJ-palaverissa ja suurimpien velkojien kanssa. Eräs luottolaitoksen johtaja kävi varta vasten Kinnulassa syksyllä 2012 PV-Putkituksen tilanteesta neuvottelemassa. Neuvotteluja jatkettiin vielä alkuvuodesta 2013. Tähän neuvotteluun osallistui PJ-palaverin jäseniä.  Olen lisäksi säännöllisin väliajoin tiedottanut kunnanhallitusta tilanteesta. Alkuvuoden 2012 Pj-palavereissa asiasta puhuttiin melkein joka kerta (viikoittain). Olen ajanjaksolla 28.6.2012 – 31.12.2012 ollut pitkähköjä aikoja eri otteeseen sairaslomilla ja vuosilomalla, joten vuoden 2012 viimeisen puolivuotiskauden tapahtumiin en riittävissä määrin ole voinut vaikuttaa. Siksi viimeisimmän vuokranmaksun maksuaikamuutoksen syksyllä 2012 teki vs kunnanjohtaja Marja Lehtonen. Kunnanhallitusta on informoitu tilanteesta ja se on ollut koko ajan tietoisia tapahtumista. Yleinen mielipide asiassa on ollut, että kunta ei hae yritystä konkurssiin, koska suurimmat velkojat, eräs luottolaitos ja liikepankki, eivät ole sitä tehneet. Koko ajan on yhteistuumin yritetty keksiä asialle ratkaisua.

 

Olen virallisesti informoinut tilivuonna 2012 kunnanhallitusta Kinnulan kunnan saatavista PV-Putkitukselta ja PV-Putkituksen tilanteesta ainakin seuraavissa kunnanhallituksen kokouksissa:

 

13.2.2012 § 30 liite 6

2.4.2012 §96 liite 7

7.5.2012 § 128

 1.10.2012 §231

 

Lisäksi PV-Putkituksen asioista on puhuttu lähes joka PJ-palaverissa viikoittain sekä myös kunnanhallituksen kokouksissa. Kunta ei ole kärsinyt menettelyssä taloudellisesti.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Esitetty väite siitä, etten olisi informoinut tai että olisin antanut vääriä tietoja PV_Putkituksen tilanteesta, ei pidä paikkaansa. Kunnanhallitus on saanut täysin saman informaation PV-Putkituksen tilasta kuin kunnanjohtaja (katso edellä esitetyt kunnanhallituksen kokousten pöytäkirjat). Olemme PJ-Palaveri porukan kanssa (Mikko Ihanti, Ilpo Leppänen, Ilkka Leppänen, Milla Kinnunen/Marja Lehtonen) jopa katselleet onlinena Inrum Justitian tiedostoista PV-Putkituksen ja muiden yrityksen saatavia säännöllisesti. Tälle asialle hankitaan tarvittaessa todistajia/todistajalausuntoja. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa.  Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 13 ja 19.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen ja esitettyjen asiakirjojen vuoksi laittomana.

 

4.3.3 Väite Kunnanjohtajan jarruttamisesta sis. tarkastuksen suorittamisessa

 

Kunnanhallituksen kokouksessa 5.3.2012 § 73 kunnanjohtaja esitti Ilkka Leppäsen aloitteesta, että Kinnulan kunnassa suoritetaan hallinnon erityistarkastus vuodesta 2011 tilintarkastuksen yhteydessä, jonka myös kunnanhallitus hyväksyi. Asian tiimoilta Kinnulassa kävi Audiapro Ab:tä erityistarkastukseen erikoistunut henkilö, jolta kunnanjohtaja pyysi tarjouksen erikoistilintarkastuksesta (Kh 15.4.2012 § 103 liite 5). Kokoukseen osallistuivat PJ-palaveriiin kuuluvat henkilöt (Mikko Ihanti, Ilpo Leppänen, Olavi Tuikkanen ja Ilkka Leppänen).

 

Kunnanhallituksen kokouksessa 16.4.2012 § 103 kunnanhallitus päätti siirtää asian kunnanjohtajan esityksestä tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Kunnanhallituksella eikä myöskään tilintarkastuksella ollut varattu talousarviossa rahoitusta ko. tarkastukseen. Tämän vuoksi päätös on syntynyt virheellisin tiedoin ja vastoin kuntalain 71§ määräyksiä. Kuntalain 71 § mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuustonpäätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta ei katsonut olevan tarvetta kunnassa tehtävälle erityistilintarkastukselle ja siksi asia raukesi.

 

Jonna Leppänen teki aloitteen kunnanhallituksen kokouksessa 25.6.2012 § 176 sisäisen valvonnan tekemisestä Kinnulan kunnassa.  Edelleen Jonna Leppänen esitti, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tarkastusta varteen esitetään valtuustolta haettavaksi 20 000 euron lisämääräraha. Samalla Jonna Leppänen esitti, että Oy Audia Pro tarjous (27.3.2012, liite 5) asiaan liittyen hyväksytään.  Puheenjohtajan selostuksen pohjalta kunnanhallitus hyväksyi Jonna Leppäsen esityksen. Kunnanjohtaja jätti asiaan suullisen eriävän mielipiteen koska asia tuli valmistelemattomana ja yllättäen kunnanhallituksen päätettäväksi. Asiasta on tehty kunnanhallitukselle oikaisuvaatimus ja kunnanhallituksen asiaa koskevasta 6.8.2012 §183 ( kunnanjohtaja jääväsi itsensä osallisuusjäävinä) tekemästä päätöksestä on edelleen valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on hallinto-oikeudessa kesken, joten asia ei voi edetä laillisesti ennen hallinto-oikeuden antamaa ratkaisua ja päätöksen lainvoimaisuutta.

 

Kunnanhallituksen kokouksessa 24.9.2012 § 222 (kunnanjohtaja sairaslomalla) käsiteltiin 12 kunnanhallituksen/valtuuston jäsenen allekirjoittamaa esitystä, jossa vaadittiin kutsuttavaksi valtuusto koolle. Kirjelmässä mainittua asiaa on käsitelty kunnanhallituksessa aikaisemmin seuraavasti:

 

5.3.2012 § 73 päätetty suorittaa hallinnon erityistarkastus

 

16.4.2012 § 103 todettu, että asia jätetään tarkastuslautakunnan arvioitavaksi ”…tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat…” kuntalaki § 71

 

25.6.2012 § 176 päätetty hakea valtuustolta 20 000 euron määrärahaa sisäisen valvonnan tekemiseen.  Kuntalaki § 73 sanoo, että tilintarkastajan on tarkastettava ” onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti”.  Kinnulan hallintosäännön § 30 määrää kunnan sisäisestä tarkastuksesta. Lisäksi on olemassa Kinnulan kunnan sisäisen tarkastuksen ohje, jonka valtuusto on hyväksynyt 16.3.2006 § 13. Asia käsiteltiin kokouksessa puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja kunnanhallitus päätti Jonna Leppäsen esityksestä, että koska asian käsittely on pitkittynyt, Kinnulan kunnassa suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta hallinnon sisäinen erityistarkastus keskushallinnon, sekä perusturvan työllistämistoimien osalta.

 

Tarkastus suoritetaan ajalta 1.1.2011- 31.8.2012. Tarkastuksen tekijä valitaan tarjousten perusteella ja tarkastuksesta aiheutuneet kulut katetaan kunnanhallituksen vuodelle 2012 talousarvioon varatuista määrärahoista. 

 

Asiasta tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta (kh 8.10.2013 § 248 ja kh 8.10.2013 § 249). 

 

Kunnanhallituksen ko asiaan päätöksestä 8.10.2013 § 248 (kunnanjohtaja jääväsi itsensä) on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on hallinto-oikeudessa kesken, joten asia ei voi edetä laillisesti ennen hallinto-oikeuden antamaa ratkaisua ja päätöksen lainvoimaisuutta.

 

Kunnanhallituksen kokouksessa 8.10.2012 § 250 kunnanhallitus päätti Kalevi Kinnusen esityksestä, että Valituksen alainen kunnanhallituksen päätös 25.6.2012 § 176 perustui olettamaan, ettei kunnanhallituksella ole määrärahaa teettää omasta toiminnastaan sisäinen hallinnon tarkastus. Tästä syystä kunnanhallitus päätti pyytää tarkastukseen tarvittavan määrärahan kunnanvaltuustolta (kunnanjohtaja jääväsi itsensä). Asiasta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on hallinto-oikeudessa kesken, joten asia ei voi edetä laillisesti ennen hallinto-oikeuden antamaa ratkaisua ja päätöksen lainvoimaisuutta.

 

Kunnanhallituksen kokouksessa 29.10.2012 § 266 puheenjohtajan tiedoksiannossa

käytiin keskustelua sisäisestä tarkastuksesta. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että 5.11.2012 asia on valmisteltu kunnan-hallituksen päätettäväksi. (Juha Urpilainen ja Marja Lehtonen esteellisinä poissa kokouksesta klo 18.07. – 18.34). Pöytäkirjanpitäjänä toimi Kirsi Alonen-Kinnunen.

 

Kunnanhallituksen kokouksessa 5.11.2012 § 275 kunnanhallituksen puheenjohtaja esitti, että sisäisen tarkastuksen tekijäksi valitaan BDO Oy. Kunnanhallituksen puolesta toimeksiantosopimuksen neuvottelee Raimo Pekkarinen, Jonna Leppänen ja Markku Toikkanen. Sihteerinä toimii Sinikka Linnakallio. Laskut asiatarkastaa Sinikka Linnakallio ja hyväksyy Mikko Ihanti. Päätös laitettiin välittömästi täytäntöön. Juha Urpilainen ja Marja Lehtonen, ilmoittivat esteellisyytensä ja poistuivat kokouksesta. Asiasta on tehty oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle ja kunnanhallituksen oikaisuvaatimuksen käsittelypäätöksestä 19.11.2012 § 283 on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on hallinto-oikeudessa kesken, joten asia ei voi edetä laillisesti ennen hallinto-oikeuden antamaa ratkaisua ja päätöksen lainvoimaisuutta.

 

Kunnanhallituksen kokouksessa 14.1.2013 § 17 kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen että kunnassa käynnistetään mm. hallintosäännön ja kunnanjohtajasopimuksen valmistelu sekä sisäisen tarkastuksen ohjesäännön tarkentamisen valmistelu. Tämän lisäksi kunnanhallitus laatii toimenpidesuunnitelman BDO:n raportin pohjalta havaittujen puutteiden ja virheiden korjaamiseksi. Lisäksi kunnanjohtaja esitti, että BDO Oy laatii raportista lehdistötiedotteen. Kaikki muut asiat on kevään 2013 aikana hoidettu paitsi kunnanjohtajan johtajasopimus, koska kunnanjohtaja on ollut estynyt hoitamaan tehtäviään maaliskuun 2013 alusta marraskuun 2013 loppuun.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja olisi vastustanut ja jarruttanut sisäisen tarkastuksen tekemistä on yllä oleviin, kunnanhallituksen päätöksiin perustuen on perätön. Olen esittänyt erityistilintarkastusta välittömästi samassa kokouksessa 5.3.2012 § 73 kuin valtuutettu Ilkka Leppänen sitä toivoi. Valitettavasti kuitenkin erityistilintarkastus kuuluu kuntalain 71 § mukaan tilintarkastuslautakunnalle, ei kunnanhallitukselle.  Olen tämän jälkeen jäävännyt itseni jokaisessa kokouksessa, missä sisäistä tarkastusta on käsitelty, koska olen tuntenut sen kohdistuvat juuri omaan toimintaani. Kunnanhallituksella on ollut vapaat kädet käsitellä asiaa tahtonsa mukaan enkä ole siihen mitenkään jääviyteni tai estyneenä olemisen vuoksi puuttunut saati jarruttanut. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa.  Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen ja esitettyjen asiakirjojen vuoksi laittomana.

 

4.3.4 Sisäisen tarkastusraportin perustella esitetyt väitteet

 

4.3.4.1 Yleistä

 

Kunnanjohtajalle on annettu kirjallinen huomautus BDO:n tekemän sisäisen tarkastuksen perusteella kunnanvaltuuston kokouksessa 24.1.2013 § 8. Kunnanjohtaja on kirjallisen huomautuksen vastaanottanut sen hyväksynyt. Suomen lain mukaan samasta rikkeestä tai rikkomuksesta ei voi rangaista kahta kertaa. Tämän vuoksi BDO:n tekemään sisäiseen tarkastukseen vetoaminen tai siitä syyttäminen ei ole enää tässä vaiheessa mahdollista. Liite 2.

 

Rauno Kinnunen on valittanut kunnanvaltuuston kokouksesta 26.6.2013 § 50 Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valituksen aiheena on mm se, että sisäisen tarkastuksen teki BDO:n tarkastaja Helge Vouti. BDO osti myöhemmin Oy Audiator Ab:n, joka teki Kinnulan tilintarkastuksen vuosilta 2010 -2012.

 

Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Kuntalain 72 §:n mukaan tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman tilintarkastuksen toimittamiseen. Jos edellytykset riippumattomaan tarkastukseen puuttuvat, tilintarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.

 

Tilintarkastaja Jarmo Jäspi ei suosittanut vastuuvapauden myöntämistä mm kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle tehdyn sisäisen tarkastuksen perusteella. Jarmo Jäspi oli kuitenkin jäävi antamaan tilintarkastuslausuntoa, koska sisäisen tarkastuksen tehneestä Helge Voutista tuli ennen Kinnulan tilintarkastuksen suorittamista Jarmo Jäspin esimies. Tilintarkastaja Jarmo Jäspi ei voinut olla puolueeton antaessaan lausuntoa oman esimiehensä tekemästä sisäisestä tarkastuksesta.

 

Kinnulan kunnan tilintarkastustoiminta vuodelta 2012 ei täytä kuntalain 72 §:n määräyksiä. perusteella. Rauno Kinnunen on valittanut asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 14/0711/3 Kinnulan kunnan tilinpäätöksen.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, esitettyjen asiankirjojen ja kuntalain 72 §:n vastaisena.

 

4.3.4.2 Esitetyt väitteet lisämäärärahojen käsittelypuutteista vuosilta 2010 - 2012

                            

BDO:n sisäisen tarkastuksen raportin luonne on ohjaava, ei rankaiseva, niin kuin monet ovat sen ottaneet. Kinnulan kunnassa on opittu vuosien varrella tietynlaiseen hallintokulttuuriin, joka on hioutunut vuosikymmenten kuluessa. Tämän kulttuurin ovat luottamushenkilöt ja tilintarkastaja edelleisinä vuosina hyväksyneet.  BDO:n raportin mukaisesti voidaan ehkä toimia suurissa kaupungeissa, mutta pieniin kuntiin se on mielestäni liian kankea. Oppia raportista kannattaa varmaakin ottaa, mutta ihan kirjaimellisesti sen noudattaminen ei liene taloudellisesti järkevä Kinnulan kokoisessa paikassa.

 

Vuosilta 2010 ja 2011 tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta ovat esittäneet valtuustolle tili- ja vastuuvapauden myöntämistä. Tili- ja vastuuvapaudet tilivelvollisille on myönnetty vuodelta 2010 kunnanvaltuuston kokouksessa 13.6.2011 § 40. Vuodelta 2011 tili- ja vastuuvapaudet on myönnetty tilivelvollisille kunnanvaltuuston kokouksessa 14.6.2012 § 31. On enemmän kuin moraalitonta, että uudet valtuutetut ottavat tietämättään kantaa vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätösasioihin, jotka on asianmukaisesti käsitelty ja valtuusto on tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille asianmukaisesti myöntänyt.

 

Vuoden 2012 aikana on PJ-palaverissa (Mikko Ihanti, Ilpo Leppänen, Olavi Tuikkanen, Ilkka Leppänen, Milla Kinnunen/Marja Lehtonen, Juha Urpilainen) vähintään kerran viikossa käsitelty kunnan tuloslaskelma ja tehty linjauksia talouden vakauttamiseksi. Tämän lisäksi kunnanhallituksen kokouksissa on käsitelty kerran kuukaudessa kunnan tilinpäätöstiedot vastuualueittain (keskushallinto, tekninen, sivistys, elinkeino ja perusturva). Kokouspäivät, jolloin kunnanhallituksessa lista-asiana tilinpäätöksiä on käsitelty, ovat seuraavat:

 

                                                          16.1.2012 § 3

                                                          13.2.2012 § 42

                                                          5.3.2012 § 55

                                                           5.3.2012 § 56

                                                          26.3.2012 § 82

                                                          16.4.2012 §100

                                                          7.5.2012 § 112

 

Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012.

 

Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden tapahtumista.

                                                         

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että perusturvan lisämäärärahojen käsittelyssä olisi ollut puutteita, on perätön. Kunnanhallitus ja erityisesti PJ-palaveriin osallistuneet luottamushenkilöt ovat saaneet yllä olevan tiedon perusteella normaalia enemmän tietoa kunnan taloustilanteesta. Luottamushenkilöillä on ollut mahdollisuus tehdä havaitsemiaan korjausliikkeitä kuukausittain aina osatilinpäätöksiä esiteltäessä. Vuosien 2010 -2011 osalta Kinnulan kunnan tilinpäätökset on hyväksytty ja tili- ja vastuuvapaudet myönnetty tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta kommentoiminen on epäoleellista ja siksi en niitä edes käsittele, eikä niitä voida tässä yhteydessä edes käsitellä. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa.  Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 2 , 3 ja 4.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen ja esitettyjen asiakirjojen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

 

4.3.4.3 Puutteet kunnan sisäisen valvonnan toimivuuden varmistamisesta

 

Kinnulan kunnalla on sisäisen valvonnan ohjesääntö vuodelta 2006. Sisäisen valvonnan ohjesääntöä ei ole päivitetty. Kinnulan kunnan eri hallintokuntiin on valittu hallintokunnan toimikaudeksi kaksi luottamushenkilöä sisäisiksi valvojiksi, joiden tulisi raportoida havaitsemistaan puutteista ja havainnoista lautakunnan esittelijälle. Lautakunnan esittelijän tehtävä on pyrkiä korjaamaan havaitut puutteet ja tarvittaessa raportoida asioista kyseiselle lautakunnalle.  Suoraan kunnanhallituksen alaisen toiminnan puutteista ja havainnoista tulisi valvojien raportoida voimassa olevan valvonnan ohjesäännön mukaan kunnanjohtajalle. Tilivuonna 2012 kunnanhallituksen sisäiset valvojat eivät ole raportoineet kunnanjohtajalle havaitsemistaan puutteista tai havainnoista. Muissa hallintokunnissa sisäisten valvojien toiminta on ollut aktiivisempaa. Etenkin teknisen lautakunnan sisäiset valvojat ovat saamani tiedon mukaan toimineet järjestelmällisesti. Kunnanhallituksen sisäiset valvojat ovat saamani tiedon mukaan katsoneet, ettei heillä ole aikaa eikä resursseja hoitaa tehtäviään. Asiasta ei kuitenkaan ole raportoitu valvonnan ohjesäännön mukaisesti suoraan kunnanjohtajalle, jolloin valvojia olisi mahdollisesti voitu vaihtaa. Olen ajanjaksolla 28.06.2012 – 31.12.2012 ollut pitkähköjä aikoja eri otteeseen sairaslomilla ja vuosilomalla, joten vuoden 2012 viimeisen puolivuotiskauden tapahtumiin en riittävissä määrin ole voinut vaikuttaa. Viimeisen puolivuotiskauden aikana sisäiset valvojat ovat saattaneet raportoida havainnoistaan sisäisissä palavereissa suoraan kunnanhallitukselle, jolloin viranhaltijat eivät välttämättä ole tulleet asioista tietoisiksi ja tarvittavat korjausliikkeet ovat viivästyneet tai niitä ei ole tehty lainkaan.

 

Aikaisempina vuosina Kinnulan kunta koulutti sisäisiä valvojia ja ajatus oli, että koulutetut sisäiset valvojat jakaisivat tietoa edelleen hallintokuntiin. Vaikka olen toimittanut koulutusesitteitä valvojille, koulutukseen ei ole ollut kiinnostusta tai aikaa. Tässä toiminnassa ja valvojien motivoinnissa olen epäonnistunut. Näyttääkin siltä, että tulevina vuosina Kinnulan kunnan on ostettava sisäistä valvontaa kunnan ulkopuolelta. Vaikka vuoden 2012 sisäinen valvonta ei ole toiminut riittävällä tarkkuudella, ja siinä on parannettavaa, on Kinnulan kunta kuitenkin pienenä kuntana hoitanut sisäisen valvonnan omassa pienten kuntien sarjassa kohtuudella. Väittäisin, että monessa pienessä kunnassa ei olla edes näin pitkällä. On toimittu edellisinä vuosina vakiintuneen mallin mukaisesti. Tämä ei ole kaikilta osin riittävää ja sitä on parannettava.

 

Sisäinen valvonta ei ole ollut riittävää perusturvan projektihallinnossa, jossa on jouduttu takaisinperintään yhden projektin osalta. Sisäisiä valvojia perusturvassa olivat vuosina 2011 – 2012 Rauni Kauppinen ja Jorma Teini. Heidän olisi tullut raportoida havaitsemistaan poikkeuksista sosiaalijohtajalle ja hänen edelleen tarvittaessa kunnanjohtajalle Mitään poikkeavaa ei kunnanjohtajalle ko ajanjaksolta ole raportoitu. Vaikka hanke hankehallinnon osalta toteutui hyvin ja hankkeesta laadittiin riittävä loppuraportti. Hankkeen rahoittaja on katsonut, että hankeen suuntaamisessa epäonnistuttiin ja toiminta suuntautui liiaksi Kinnulaan, vaikka sen olisi pitänyt kohdistua koko seutukunnalle.  Onneksi hanke ei ollut kovin suuri eivätkä kustannukset toteutuneet täysimääräisesti. Hanke lähti alussa mielestäni hyvin alkuun hankkeen kirjoittajan (Matti Muukkonen) opastuksella. Hankkeen aikanakin kävimme keskusteluja hankkeen hallinnoinnista ja päämääristä useita kertoja yhdessä sosiaalijohtajan ja hankkeen projektipäällikön kanssa. Sisäisiä valvojia olisi tässäkin tapauksessa tarvittu seurannassa, koska hanke rahoittajan mielestä osittain epäonnistui. Muiden toteutuneiden hankkeiden rahoituksissa ei ole ollut huomautettavaa ja kokonaisuutena hanketoiminta on ollut mielestäni kunnalle kannattavaa ja sitä kannattaa jatkaa. Tosin tarkennettuna ja ohjatumpana.

 

Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen takaisinperinnästä kohdistuen työllistämistukiin. Takaisinperintä on kohdistunut siihen, että Kinnulan kunta on ELY-keskuksen mukaan väärin perustein edelleen sijoittanut työntekijöitä. Tämä on valitettavaa. Olemme useamman kerran kokoontuneen tilivuonna 2012 TE-toimiston edustajien kanssa keskustelemaan jatkuvasti muuttuneista laista ja määräyksistä. Monessa tapauksessa TE-keskuksen ohjeet ovat olleet kuulemani mukaan puutteellisia tai niitä on jouduttu takautuvasti muuttamaan. Kuulemani mukaan joskus jopa TE-toimiston edustajilla on ollut ohjeissa ihmettelemistä ja he eivät ole pystyneet heti antamaan käytännön ohjeita menettelytavoista.  Tämä on aiheuttanut työllistämistoimien työnjohdolle ja muille esimiehille päänvaivaa.  Kuulemani mukaan yhden raksin puuttuminen papereista on ollut syynä osaan palautuksista. Loppuosa palautuksista on ollut edelleen sijoittamista, jota TE-toimiston ohjeiden mukaan ei voi tehdä osalle työllistettäviä. Käytännössä työnjohtajilla on ollut vaikeuksia muistaa työn tohinassa tätä ja siksi vahinko on päässyt syntymään. Millään muotoa virhe ei ole ollut tahallista eikä tuottamuksellista. Se on ollut inhimillistä. Palautettava määrä työllistämistukia on ollut noin 20 000 €. Saatuihin tukiin verrattuna se ei ole kovin merkittävä.  Asia harmittaa asianosaisia ja tällä hetkellä asiaan kiinnitetään erityistä huomiota, jotta vastaavaa vahinkoa ei pääse syntymään.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite sisäisen valvonnan puutteista operatiivisella tasolla on perusteeton ja perätön. Kinnulan kunnassa on valtuuston hyväksymä sisäisen valvonnan ohjesääntö, jonka mukaan on menetelty. Kunnan jokaiseen hallintokuntaan on valittu sisäiset tarkastajat, joiden tehtävä on raportoida havaitsemistaan puutteista kunnanjohdolle. Sisäiset tarkastajat eivät ole raportoineet kunnan johdolle havaitsemistaan puutteista. BDO:n tekemässä sisäisessä tarkastuksessa on havaittu muutamia kehittämiskohteita, jotka pääosin on saatu hoidettua. Katso kunnanhallituksen kokous 28.1 2013 § 35 – 41. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa.  Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

 

4.3.4.5 Puutteet hyvän hallinnon osalta

 

Olen toiminut esimieheni kunnanhallituksen antamien ohjeiden ja määräyksien mukaisesti. Olen kehittänyt kuntaa määrätietoisesti. Tämän vuoksi kuntaan on saatu suhteellisesti ja määrällisestikin erittäin paljon ylimääräistä investointirahaa eri rahoittajilta. Kinnulan työllisyysastetta on saatu parannettua ja Kinnulan kunnan imago on ollut ennen vuoden 2011 lopussa alkanutta poliittista muutosta erittäin hyvä. Lähi kunnat ovat olleet kateellisia Kinnulalle näistä asioista ja etenkin oman laajakaistan hankinta on osoittautunut hyväksi päätökseksi. Kinnula on tunnettu innovaatioita tuottavana Gallian kylänä. Määräyksissä ja ohjeissa on saattanut olla tulkinnanvaraisia asioita, jotka ovat korjattu pääosin kunnanhallituksen kokouksessa 28.1.2013 § 35 – 41. On muistettava, että kunnanjohtaja ei päätä käytännössä kuin hyvin pienistä asioista. Kunnanhallitus ja viimekädessä valtuusto on Kinnulassakin päättänyt asioista, joista nyt kunnanjohtajaa syytetään.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite hyvän hallinnon puutteista on perätön. Hallinnossa on ollut kehittämistä vaativia asioita, joita on pyritty välittömästi korjaamaan. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Tästä kantaa vastuun kunnanhallitus, ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012 (liite 13). Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä esitettyjen asiakirjojen vastaisena.

 

4.3.5 Kunnan talouden johtamisessa havaitut puutteet

 

4.3.5.1 Erityisesti työllistämistoimien huomattavat talousmäärärahojen ylitykset

 

Kinnulan kunnassa toimii perusturvajaos ja sen esittelijänä sosiaalijohtaja. Perusturvajaoksessa on lisäksi kunnanhallituksen edustaja, joka valvoo kunnanhallituksen puolesta asioiden oikeaa etenemistä. Perusturvajaoksella on myös kaksi sisäistä tarkastajaa Tämän lisäksi kaikki perusturvajaoksen pöytäkirjat tulevat kunnanhallitukselle tiedoksi ja näin jokainen kunnanhallituksen jäsen voi niihin halunsa mukaan tutustua. Tämän lisäksi perusturvajaoksen pöytäkirjat saatetaan tarkastuslautakunnalle tiedoksi ja julkaistaan kunnan www sivuilla. Menettely on täysin avointa ja jokainen instanssi voi niin halutessaan puuttua perusturvajaoksen toimintaan joko tekemällä oikaisupyynnön tai valtuutetut ottamalla asia esiin ylemmässä viranomaisessa (kunnanhallitus, valtuusto, hallinto-oikeus). Mitään oikaisupyyntöjä tai huomautuksia perusturvan kustannusylityksistä ei ole tullut. On huomioitavaa, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa ja epäasiallista uuden valtuuston ja hallituksen osalta. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa.  Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

 

Perusturvan talousasioita on käsitelty kunnanhallituksessa vähintään kuukausittain alla olevien kunnanhallituksen kokouksien mukaan:

 

16.1.2012 § 3

                                                          13.2.2012 § 42

                                                          5.3.2012 § 55

                                                          5.3.2012 § 56

                                                          26.3.2012 § 82

                                                          16.4.2012 § 100

                                                          7.5.2012 § 112

 

Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012.

 

Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden tapahtumista.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja olisi syyllinen talousmäärärahojen ylityksiin mm perusturvassa, on paikkaansa pitämätön ja perätön. Perusturvan määrärahaylitykset on kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto hyväksynyt. Perusturvassa on ns subjektiivisia oikeuksia ja lakeja, joita myös työllistämistoimissa on noudatettava, oli rahaa tai ei. Näitä ovat mm nuorisotakuu, laki etsivästä nuorisotyöstä ja velvoitetyöllistäminen. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Tästä kantaa vastuun kunnanhallitus, ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2013 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä esitettyjen asiakirjojen vastaisena.

 

4.3.6 Väite että kunnanjohtaja ei ole tuonut perusturvan ylityksiä käsittelyyn

 

Perusturvan talousasioita on käsitelty vuoden 2012 aikana vähintään kuukauden välein kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus on aina hyväksynyt kunnanjohtajan esityksen. Huomioitavaa on se, että kunnanjohtajalle ei ole saapunut yhtään virallista perusturvajaoksen pöytäkirjaotetta, jossa lisärahaa pyydettäisiin, vaikka näin kuntalain mukaan pitäisi menetellä. 

 

Seuraavassa on esitetty kunnanhallituksen käsittelyssä olleet perusturvan talousasiat:

 

16.1.2012 § 3

                                                          13.2.2012 § 42

                                                          5.3.2012 § 55

                                                          26.3.2012 § 82

                                                          16.4.2012 §100

                                                          7.5.2012 § 112

 

Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa mm pöytäkirjaotteet ja valitusosoitukset jäivät tekemättä.  Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012.

 

Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden tapahtumista.

                                                         

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja ei olisi tuonut kunnanhallituksen käsittelyyn perusturvan määräraha-asioita, on perusteeton. Kaikki perusturvan ylitykset on joka vuosi kunnanvaltuusto hyväksynyt. Perusturvalta ei ole tullut kunnanjohtajalle yhtään virallista pöytäkirjaotetta vuonna 2012, jossa määrärahaa virallisesti pyydettäisiin. On huomioitavaa, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa ja epäasiallista uuden valtuuston ja hallituksen osalta. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa.  Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä esitettyjen asiakirjojen vastaisena.

 

4.3.7 Kunnan tekemien investointien suhteuttaminen kunnan kantokykyyn

 

Kinnulan kunta on tehnyt ylijäämäisen tilinpäätöksen koko sen ajan, kun olen ollut kunnanjohtajana ja pystynyt koko vuoden vaikuttamaan kunnan tulokseen. Vuosin 2005 -2011 aikana Kinnulan kunta teki 7 perättäistä ylijäämäistä tilinpäätöstä. Näinä vuosina tehtiin ns. ylimääräisiä poistoja tilinpäätökseen. Siitä huolimatta tehtiin ylijäämää. Tällä menettelyllä tehtiin tulevaisuuden poistotarvetta keveämmäksi. Saimme Keski-Suomen kunnista suhteellisesti ja määrällisesti eniten investointitukia. Investointitukien taso vaihteli 40 - 75 %:n. Saimme rakennettua liikenneympyrän, rakensimme kevyenliikenteen väyliä, korjasimme teitä, lisäsimme valaistuksia, korjasimme vanhoja vesi- ja viemärirunkoja, rakensimme uutta vesi- ja viemäriverkostoa, rakensimme uutta teollisuustilaa ja saimme rakennettua oman nopean laajakaistaverkoston, josta naapurikunnat voivat vain uneksia. Kaikki nämä investointikohteet rakennettiin luottamusihmisten muodostaman rakennustoimikunnan johdolla. Samoin kaikki investoinnit on kunnanvaltuusto hyväksynyt. Investointitasomme on ollut korkeahko, mistä olen valtuuston kokouksessa monesti valtuutettuja informoinut. Halu investointeihin on valtuutetuilla ollut kova ja hyvä niin. Kunnan kantokyky investointien poistamisessa on tiukoilla mutta ei mahdoton, verrattuna naapurikuntiin esim. Kannonkoski ja Pihtipudas.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja olisi syyllinen kunnan tekemiin ylisuuriin investointeihin, on hassu ja täysin perätön. Rakennustoimikunta on investointikohteen aina rakennuttanut ja valtuuston on asian päättänyt. Kunnanjohtaja on kyllä hankkinut jokaiseen kohteeseen investointitukea 40 -75%:n välillä. Investoinneista huolimatta kunta on tehnyt 7 perättäistä ylijäämäistä tilinpäätöstä, joten tätäkin taustaa vasten väite on naurettava. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Tästä kantaa vastuun kunnanhallitus, ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Kinnulan kunta on taloutensa puolesta yksi Suomen parhaiten hoidettuja kuntia. Liite 14

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2013 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä esitetyn asiakirjan vastaisena.

 

4.3.8 Kunnan tekemien yritystakauksien suhteuttaminen kunnan talouteen

 

Kinnulan kunnalla on erityinen takausrahasto, josta ELINKEINOLAUTAKUNTA myöntää maataloussihteerin esittelystä lainaa yrityksille. Lainojen määrä on noin 10 000 – 50 000 euroa ja niille vaaditaan pankkitakaus. Tällä hetkellä myönnettyjä lainoja on yli 800 000 euroa. Järjestelyn lopettamisesta on käyty monesti keskusteluja. Kerran, yhdellä Viron matkalla sovittiin, että lainojen myöntäminen lopetetaan. Tein kunnanhallitukselle asiasta esityksen, mutta hävisin 7 -0. Tämän lisäksi valtuusto on myöntänyt lainoja ja takauksia muutamille yrityksille ja yhteisöille mm Vanhustentuki ry, Eevakoti ky, Kinnulan kartano ky, Kinnulan vuokra-asunnot, Sammakkokangas Oy, Kangashoiva Oy jne..) lainoja noin 1 800 000 euroa. Osa lainoista ja takauksista on myönnetty jo ennen minun tuloani Kinnulan kunnanjohtajaksi. On todella kohtuutonta väittää, että kunnanjohtaja olisi lainat myöntänyt. Lainat ja takaukset on myöntänyt kunnanhallituksen esityksestä kunnanvaltuusto eli valtuutetut itse.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja olisi jotenkin syyllinen siihen, että kunnanvaltuusto on myöntänyt takauksia ja lainoja yrityksille ja yhteisölle on naurettava, kohtuuton ja täysin perätön. Valtuuston ja elinkeinolautakunnan päätöksillä takaukset ja lainat on myönnetty. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Tästä kantaa vastuun kunnanhallitus, ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös kumotaan valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

 

 

4.3.9 Väite henkilöjohtamisen ongelmista

 

Olen toiminut erilaisissa yrityksissä ja kuntayhteisöissä henkilöstön esimiehenä noin 30 vuoden ajan. Alaisteni määrä on vaihdellut 10 – 700 henkilöön. Olen oppinut luottamaan henkilöstöön ja pyrkinyt aina viimeiseen saakka pitämään sen minkä olen luvannut. Toisaalta olen vaativa esimies ja vaadin työtovereiltani sen, mitä on yhteisesti sovittu. Mattoa en työtovereiltani ole koskaan vetänyt alta. Luotan luottamuspääomaan, jonka avulla asiat saadaan yleensä ratkeamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Minulla on työkokemuksen lisäksi ylempi korkeakoulututkinto johtamisesta (insinööri, ylempi AMK). Minulla on liikkeenjohdosta PD-tutkinto sekä JOKO tutkinto Tampereen yliopistosta. Tätä vasten hallitsen myös teoriassa henkilö- ja liikkeenjohdon.

 

Kunnissa, erityisesti pienissä kunnissa, henkilöstöjohtaminen on kovaa työtä. Pitää kehittää jatkuvasti tuottavuutta, saada henkilöstö innostumaan koulutuksesta ja oppimaan uusia tehtäviä jatkuvasti. Henkilöstön kannalta se ei aina ole ongelmatonta. Tuttu työ tai työpiste voi muuttua nopeassakin tahdissa ja se luo henkilöstöön joskus muutosvastarintaa. Kinnulan kunnassa on esim keskushallinnossa, teknisessä toimessa ja perusturvassa toteutettu viime vuosina melko koviakin henkilöstön vähentämisiä, ei irtisanomalla vaan eläkejärjestelyin ja henkilöstön uudelleenjärjestelyin. Olenkin antanut henkilöstölle lupauksen siitä, etten irtisano ketään, mutta jokaisen työ tai työpiste voi ajan saatossa muuttua. Muutoksen sattuessa kohdalle se on voinut aluksi tuntua pahalta, mutta ymmärtääkseni kaikki ovat lopulta olleet tyytyväisiä tehtyihin ratkaisuihin. Toimialakohtaisesti kehityspaineet ovat vaihdelleet vuosittain. Viime vuonna ehdottomasti kovimmalle on joutunut perusturva. Lakisääteisten ja ns subjektiivisten oikeuksien lisääntyessä perusturvassa on etenkin työuransa alussa oleva sosiaalijohtaja joutunut ristiaallokkoon. Kunnanjohdon (kunnanjohtaja+ pj:t) ja eräiden luottamusihmisten ajatukset eivät ole aina kohdanneet ja sijaiskärsijäksi on joutunut työuraansa alussa oleva sosiaalijohtaja. Olen ymmärtänyt, että eräät luottamushenkilöt ovat lisänneet paineita sosiaalijohtajalle vastuuvapauden myöntämättä jättämisellä vuodelta 2012. Toisaalta on pakko todeta, että sivistyspuolella kehitystyö on ollut erityisen vaikeaa, eikä muutoksia henkilö- ja koulurakenteessa oppilaiden vähetessä ole pystytty mielestäni riittävä määrin toteuttamaan. Sivistyspuolellakin on toki menty eteenpäin, mutta verkkaisesti ja se vaan on ollut pakko hyväksyä. Eläkejärjestelyjen kautta sivistyspuolellakin päästään tuottavuutta kehittämään varmasti eteenpäin. Omana mielenkiintoisena seikka on mainittava, että viime kunnanhallituksen jäsenistä yli puolet oli kunnan opettajia tai heidän aviopuolisoitaan/lapsiaan. Ehkä tällä seikalla on ollut vaikutusta muutosherkkyyteen.

 

Pääluottamusmiesten kanssa yhteistyö on sujunut mutkitta. Yhteisiä palavereita on pidetty kuukausittain ja aina kun asiaa on ilmaantunut. Yksi pääluottamusmiehistä on istunut kunnan johtoryhmässä ja saanut sieltä viimeisen tiedon kunnassa tapahtuvista asioista. Yhtään erimielisyysmuistiota ei ole tarvinnut kirjoittaa vaan kaikkia asiat ovat ratkenneet leppoisasti neuvotellen. Vaikka suoranaisia alaisiani ovat johtoryhmän jäsenet, olen useasti osallistunut myös toimialakohtaisiin kuukausipalavereihin. Liitteet 3, 4, 5, 6, 7, 21.

 

Kokonaisuutena olen pärjännyt henkilöstön kanssa hyvin. Suorat alaiseni eivät ole minulle johtamistavastani raportoineet negatiivisesti. Pidämme viikoittain johtoryhmän kokouksia ja yhteistyö on sujunut nähdäkseni hyvin. Myöskään esimieheni eivät ole antaneet minulle sen suuntaista palautetta, että henkilöstöjohtamisessani olisi jokin vialla. Johtoryhmän sisäistä yhteenkuuluvaisuutta on rakennettu mm vuonna 2010 – 2011 konsulttiyhtiö Valkoisen talon johdolla, jolloin jokainen johtoryhmän jäsen sai purkaa tuntojaan ammatti-ihmisen avustuksella. Vuoden 2012 alussa ja keväällä psykologi Jorma Mönkkönen vieraili monta kertaa Kinnulassa johtoryhmän keskuudessa. Jokainen johtoryhmäläinen sai palautetta omasta johtamis- ja alaistyylistään. Johtoryhmä koki sen hyväksi tavaksi purkautua arjen paineista. Psykologi Mönkkösen johdolla johtoryhmä teki keväällä 2012 Tampereelle koulutusmatkan, jonka aiheena olivat työpaineet, esimiestyö ja niiden käsittely. Psykologi Jorma Mönkkösen minulle antama palaute ei sisältänyt negatiivista palautetta suhteessa työtovereihini. Parannettavaa meissä kaikissa varmasti aina kuitenkin löytyy. Kukaan ei ole täydellinen. Liite 3.

 

Kinnulan kunnassa on toteutettu laajamittainen työllistämiskokeilu, jonka seurauksena kunnan määräaikaisen henkilöstön määrä nousi voimakkaasti. Pitkään työttömänä olleiden keskuudessa töiden mielekkyys ei ehkä ole ollut aivan parhainta ja siksi sairaspoissaolot ovat olleet korkeahkot. Suuristakaan poissaoloista ei voi johtaa sitä, että ne johtuisivat jostakin työilmapiiri- yms. ongelmista. Monesti työllistäminen on nähty osana luontevaa, jalkautuva sosiaalityötä, jonka tulokset ovat näkyneet erikoissairaanhoidon kulujen laskuna. Työllisyysprosentin ollessa matala laskivat erikoissairaanhoidon kulut useana vuonna peräkkäin. Asia ei siis ole mustavalkoinen. Tällä hetkellä erikoissairaanhoitokustannusten nousun kokonaiskustannus on huomattavasti korkeampi työttömyyden ollessa noin 17 % kuin silloin, kun henkilöitä työllistettiin.

 

Työterveyshuolto on toiminut Kinnulan kunnassa kohtalaisesti, mutta sen palveluja on käytetty mielestäni liian vähän. Kunnalle tulisi edullisemmaksi, jos kaikki kunnan työntekijät käyttäisivät työterveyshuoltoa. Kesällä 2012 kunnanhallituksen sanoessa irti hallintojohtajan, syntyi kuntaan tilanne, jossa vastuut ja tehdyt päätökset eivät olleet selkeät. Varsinkin, kun samaan aikaan myös kunnanjohtaja oli estynyt hoitamaan tehtäviään. Liian suuren paineen alla henkilöstö alkoi voida huonosti ja tämä omata osaltaan heijastui varsinkin johtoryhmän henkiseen jaksamiseen. Tähän asiaan puuttui myös työsuojelupiiri tekemällä työsuojelutarkastuksen Kinnulan kuntaan. Henkilöstön henkinen pahoinvointi, jos sellaista on ollut, (itse uskon, että on ollut) ei johdu kunnanjohtajasta vaan syntyneestä epäselvästä johtamistilanteesta kesästä 2012 alkaen. Hallintojohtajan työt jaettiin kunnanhallituksen 6.8.2012 § 195 tekemällä päätöksellä johtoryhmän kesken.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtajan johtamistyyli aiheuttaa kunnanhenkilöstön korkeita sairaspoissaoloja ja henkilöstön yhteydenottoja työterveyshuoltoon ei pidä paikkaansa. Suuristakaan poissaoloista ei voi johtaa sitä, että ne johtuisivat jostakin työilmapiiri- yms. ongelmista. Asiaa on selvitetty riittävän tarkasti yllä olevassa tekstissä. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Henkilöstön työpaine kasvoi kesän 2012 tapahtumien jälkeen etenkin johtoryhmässä merkittävästi. Tästä kantaa vastuun kunnanhallitus (kh 6.8.2012 § 195), ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2013 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä esitettyjen asiakirjojen vastaisena.

 

4.3.10 Väite puutteellisesta sidosryhmätoiminnasta

 

4.3.10.1 Yleistä

 

Valtuuston valitessa keväällä 2004 Kinnulaan kunnanjohtajaa, ilmoitin jo haastatteluvaiheessa, että tulen liikkumaan paljon yrittäjien, rahoittajien ja muiden sidosryhmien tilaisuuksissa. Näin olen myös menetellyt. Työajastani yli puolet on mennyt erilaisissa yritys- ja rahoitusneuvotteluissa. Aloitettuani kunnanjohtajan työt sovittiin, että Kehittämisyhtiö Witas Oy ja elinkeinolautakunta hoitavat pääasiassa Kinnulassa toimivien yrittäjien palvelut ja kunnanjohtaja keskittyy uuden yritystoiminnan hankkimiseen. Näin on myös kehityskeskusteluissani sovittu meneteltävän. Olen käyttänyt valtavasti ns. omaa aikaa yritysneuvottelujen ja rahoitusneuvottelujen järjestämiseen. Hyvin usein olen maanantaina kunnanhallituksen kokouksen jälkeen vielä ajanut yötä myöten Helsinkiin tai Tampereelle ollakseni seuraavana aamuna ministeriössä, eduskunnassa tai yritysneuvottelussa. Liite 16.

 

4.3.10.2 Väite puutteesta yrittäjien ja yritysten kanssa toimimisesta

 

Olen luonut Kinnulaan monta uutta toimialaa yrityskenttään. Näistä merkittävimmät ovat yksityinen noin 10 yrityksen hoiva-alan keskittymä, joka työllistää tällä hetkellä noin 70 ihmistä sekä valokuituasennukseen ja huoltoon keskittynyt yrityskenttä. Valokuituyritysten tulevaisuudennäkymät ovat hyvät ja siitä tullee Kinnulaan vielä paljon hyviä uutisia.  Olen avustanut kymmeniä yrityksiä rahoitusneuvotteluissa ja hankkinut heille niin yksityistä kuin julkistakin rahoitusta. Olen ollut perustamassa Kinnulaan kymmeniä uusia yrityksiä. On todella törkeää väittää, että toimintani johdosta yrityksiä olisi siirtynyt pois Kinnulasta. On kylläkin näyttöä siitä, että kunnan nykyinen Kinnulan poliittinen johto on aiheuttanut yritysten pois siirtymistä Kinnulasta (liite 1). Asia halutaan vain naamioida poliittisista syistä kunnanjohtajan syyksi. Viimeisin yritys, jonka sain Kinnulaan houkuteltua, on Kinnulassa toimiva vaatekauppa. PV-Putkituksen rauniolle on syntymässä uusi muovialan yritys, Neuvottelun tämän osalta ovat vielä kesken. Tilanne ei kuitenkaan tämänkään asian osalta ole vielä menetetty. Liitteet 8,16 ja 19.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi laittomana sekä esitettyjen asiakirjojen vastaisena.

 

4.3.11 Väite puutteellisesta yhteistyöstä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa

 

Olen viimeisen kymmen vuoden aikana ollut lähes viikoittain yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen eri osastojen kanssa. Törkeyden huippu on väittää, että yhteistyöni ELY-keskuksen viranhaltijoiden kesken olisi jotenkin vajavaista. Tunnen henkilökohtaisesti lähes kaikki ELY-keskuksen virkailijat ylijohtajasta puhelinkeskuksen hoitajaan. Nykyinen poliittinen johto on ollut suoraan yhteydessä, ilman heiltä puuttuvaa mandaattia, ELY-keskukseen ja yrittänyt myrkyttää Kinnulan kunnanjohtajan ja ELY-keskuksen viranhaltijoiden välejä. Olen neuvotellut ELY-keskuksen kanssa ns PV-putkituksen halliin tulevien vuokralaisten osalta niin vuokratasosta kuin muistakin käytännön järjestelyistä.  ELY-keskuksella ei ole mitään valittamista asiasta. Kateus on ajanut nykyisen poliittisen johdon siihen, että yrityksiä on Kinnulasta lähtenyt ja Kinnulan työttömyys on noussut huippulukemiin. PV-Putkituksen halliin sijoittuvien yritysten kanssa on sovittu, että he saavat käyttää vieressä olevaa tyhjää tilaa niin kauan kunnes siihen saadaan uusi yritys. Tämä on ollut järkevää toimintaa eikä ole ollut keneltäkään pois. Olen tästäkin asiasta tiedottanut kunnanhallitusta vuokrasopimuksia hyväksyttäessä, eikä kenelläkään kunnanhallituksen jäsenellä ole ollut järjestelystä huomautettavaa. Toisaalta hallissa olevien yritysten on joka tapauksessa kuljettava tyhjän hallin läpi. Muussa tapauksessa tyhjään halliin olisi pitänyt rakentaa seinät, joiden kustannusarvio olisi ollut kymmeniä tuhansia eroja. Vielä lopuksi: ELY-keskuksella ei ole asiaan liittyen mitään huomautettavaa (liite 9).

 

Kunnanjohtaja on turhaan yrittänyt saada Kinnulan kunnansihteeriltä liitettä ns. PV-Putkituksen hallissa olevan Turvepudas Oy:n vuokrasopimukseen, joka todistaisi, että kunnanhallitus tiesi suullisesta lupauksesta, jolla yrittäjä saisi lisää tilaa hallista niin kauan kuin siihen tulisi muuta yritystoimintaa. Liite 17.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että sidosryhmien kanssa kunnanjohtajalla olisi ollut mitään suurempia ongelmia, on perätön ja paikkansa pitämätön. Asian taustalla on nykyisen poliittisen johdon kateus ja ajojahti ns PV-Putkituksen hallissa työskenteleviä yrityksiä kohtaan sekä poliittinen painostus kunnanjohtajaa kohtaan. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Asiointi yritysten kanssa jäi pääasiassa poliittisen johdon tehtäväksi, mikä on heijastunut yrityspakona Kinnulasta naapurikuntiin. Tästä kantaa vastuun poliittinen johto (kh 6.8.2012 § 195), ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 8, 9, 16, 19.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä esitettyjen asiakirjojen vastaisena. Lisäksi vaadin, että hallinto-oikeus pyytää Kinnulan kunnalta liitteen 2 mukaisen asiakirjan.

 

4.3.12 Väite yhteistoimintaongelmista luottamushenkilöiden kanssa

 

4.3.12.1. Yleistä

 

Keväällä 2004 minut valittiin testien jälkeen konsultin suosituksella äänestyspäätöksellä Kinnulan kunnanjohtajaksi viiden vuoden määräajaksi. Käytännön arki sujui alkuhämmennyksen jälkeen ihan mukavasti. Erimieltä politikkojen kanssa olimme, mutta asiat lopulta aina ratkaisivat. Annan tunnustuksen silloiselle kunnanhallituksen puheenjohtajalle lojaalisuudesta minua kohtaan. Vaalien jälkeen hallituksen puheenjohtajana jatkoi entinen hallituksen puheenjohtaja, jonka kanssa yhteistyö sujui edelleen asiallisesti. Minut vakinaistettiin kunnanvaltuuston päätöksellä 6.8.2006 § 28.

 

Uusien vaalien jälkeen 2008 alussa kunnanhallituksen puheenjohtajaksi tuli erittäin kokenut ja kunnallishallinnon kokonaisuuksia hahmottava Mikko Ihanti. Hänen kanssaan yhteistyö sujui loistavasti, kuten myös pitkäaikaisen valtuuston puheenjohtajan Ilpo Leppäsen kanssa. Heidän molempien työpanosta kunnan eteen ei voi muuta kuin ihailla. Kolmikkoa täydensi hyvin valtuuston varapuheenjohtaja Olavi Tuikkanen, jonka panos työllisyysprojektissamme oli korvaamaton. Kokoonnuimme koko valtuustokauden vähintään kerran viikossa ns PJ-palaveriin, jossa valmisteltiin tulevat asiat kunnanhallitukseen ja luotiin suuntaviivoja tulevaisuuteen. Palaveriin osallistui myös hallintojohtaja ja ajoittain myös Ilkka Leppänen.  Nämä vuodet olivat työurani tähän asti parhaimmat Kinnulan kunnassa. Teimme 7 perättäistä ylijäämäistä tilinpäätöstä, vaikka poistimme ylimääräistä epäkuranttia hyödykettä kunnan taseesta. Monesti kiertelimme puheenjohtajiston kanssa teollisuusalueella ja katselimme, mistä vielä olisi ollut mahdollisuus tehdä lisäpoistoja, ettei tuloksesta tulisi liian hyvä.

 

Tilanne muuttui radikaalisti huonompaan suuntaan, kun eräässä PJ-palaverissa kesällä 2012 Ilkka Leppänen ilmoitti, että olisin siirtänyt satoja tuhansia euroja rahaa laittomasti Ylilestillä olevalle lomayrittäjälle. Tämän vielä siedin, mutta kun Ilkka Leppänen levitti samaa asiaa yleisesti Kinnulassa sijaitsevassa Parlamentti-nimisessä kahvilassa, ei minulle jäänyt muuta mahdollisuutta kuin tehdä asiasta poliisille tutkinta pyyntö. Samassa yhteydessä alkoi minulla työurallani raskas vaihe, joka jatkuu edelleen.

 

Uusien vaalien jälkeen alkuvuodesta 2013 tilanne muuttui toisenlaiseksi. Koko ykköspuheenjohtajisto vaihtui ja jäin tavallaan yksin. Pelinsäännöt muuttuivat kerralla. Sovitut asiat eivät pitäneet ja yllättäen mm hallituksen kokouksiin otettiin käsittelyyn valmistelemattomia asioita.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä esitettyjen asiakirjojen vastaisena.

 

4.3.13 Väite luottamuksen katoamisesta muutamien valtuutettujen kohdalta

 

Olen ollut sairaslomalla lähes koko uuden valtuustokauden 2013 maaliskuun alusta tähän päivään. En tunne uusia valtuutettuja eivät he tunne minua ja toimintatapaani. Miten luottamus on voinut kadota tilanteessa kun yhteistyötä ei ole vielä kunnolla aloitettukaan. Mielestäni uudet luottamushenkilöt ovat saaneet ”oppia” vanhoilta, jo vuonna 2004 luottamushenkilöinä olleilta, miten asiassa pitää käyttäytyä. Hyvänä esimerkkinä on se, kun valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen kutsui 12 valtuutettua tilaisuuteen, missä valmisteltiin kunnanjohtajan erottamista. Viisi valtuutettua ei kutsua tilaisuuteen saanut.

 

Osa esitetystä epäluottamuksesta johtuu myös siitä, että veljeni siirtyi Keskustan riveistä SDP:n sitoutumattomaksi valtuutetuksi. Tässä yhteydessä tunnettu vihamieheni Ilkka Leppänen ilmoitti minulle 23.8.2012, että olen demari ja minut tullaan erottamaan. Asialle sattui olemaan kuulijoita. 15.10.2012 valtuutettu Ilkka Leppänen myös syytti kunnanjohtajaa demareiden vaalivankkureiden vetämisestä. Minulla on lisäksi yksilöity lista Ilkka Leppäsen minuun kohdistuvista kiusaamisita, joihin tarvittaessa palataan myöhemmin.

 

Varavaltuutettu Marjatta Koivukoski väitti, että olisin painostanut silloista sosiaalijohtaja Hellevi Pekkarista hyväksymään veljeni tyttären miehen koulutushakemuksen ja uhannut, että jos et hyväksy, niin perästä kuuluu. Olen joutunut tekemään tästä asiasta tutkintapyynnön.

 

Edellisen kauden valtuutettu ja nykyinen hallituksen varajäsen Jonna Leppänen on puhunut sopimattomia kunnanjohtajasta koululla syksyllä 2012.

 

Muiden luottamushenkilöiden kanssa en tunne olevani luottamuspulassa Liitteet 10,11 ja 16.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi laittomana.

 

4.3.14 Väite uhkailusta asioiden puimisesta oikeudessa

 

En tiedä ketkä ns ” lähellä olevat henkilöt ovat uhkailleet asioiden puimisella oikeudessa. Kuntalain mukaisesta lähipiiristäni ei ainakaan tämmöisiä henkilöitä tietääkseni ole. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus oman oikeusturvansa toteuttamiseksi tarvittaessa siirtää asioita toimivaltaisen viranomaisen tai oikeuslaitoksen käsittelyyn kenenkään sitä estämättä. Muuten en voi ottaa kantaa asiaan kantaa, koska en tiedä tästä asiasta mitään.

 

Minä en ole uhkaillut asioiden puimisella oikeudessa. Olen toiminut. Olen tehnyt yhdestä valtuutetusta Ilkka Leppäsestä, joka tunnetaan Kinnulassa julkisena vihamiehenäni, tutkintapyynnön poliisille kunnianloukkauksesta. Samoin olen tehnyt poliisille tutkintapyynnön varavaltuutettu Marjatta koivukoskesta.

 

Kunnanjohtaja joutuu sietämään kuntalain mukaan normaalia enemmän julkista arvostelua. Kunnanjohtajankaan ei kuitenkaan tarvitse sietää ihan mitä tahansa henkilökohtaista loukkausta. Mielestäni kuitenkin tekemäni tutkintapyynnöt poliisille kunnianloukkauksistani ylittävät tämän rajan. Tästä osoituksena on myös se, että molemmat tutkintapyynnöt ovat edenneet syyteharkintaan.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi laittomana.

 

4.3.15 Väite lukuisista haastehakemuksista luottamushenkilöitä vastaan

 

Jokaisella ihmisellä Suomessa on oikeus puolustaa Suomen perustuslain mukaan itseään. Minulla on oikeus oman oikeusturvani toteuttamiseksi tarvittaessa siirtää asioita toimivaltaisen viranomaisen tai oikeuslaitoksen käsittelyyn kenenkään sitä estämättä. Vaikka kunnanjohtaja julkisena henkilönä joutuu kuntalain mukaan sietämään arvostelua normaalia enemmän, ei kuitenkaan ihan mitä tahansa tarvitse sietää. Asiaa on selvitetty tarkemmin edellisissä kohdissa.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2013 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi laittomana.

 

4.3.16 Väite Kokoustilanteissa ilmenneestä uhkailusta

 

En ole kokoustilanteessa, en muulloinkaan uhkaillut luottamushenkilöitä. Olen varoittanut mm. talouden huononemisesta ja varmaan jostain muustakin, mutta uhkaillut en ole. Kuten edellisissä kohdissa olen todennut, kaksi tutkintapyyntöä kunnianloukkausta olen luottamushenkilöistä tehnyt. Tarkistin myös kunnanhallituksen pöytäkirjat, eikä niistäkään asiasta ole mitään merkintää. Luottamusmiesten uhkailusta kunnanjohtajaa kohtaan asiapöytäkirjoista kyllä löytyy merkintöjä. Liitteet 10 ja 11.

 

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väitteet yhteistoimintaongelmista luottamushenkilöiden kanssa yleisesti eivät pidä paikkaansa. Mielestäni mahdollisesti syntyneet erimielisyydet ovat lähtöisin muista tarkoitusperistä kuin itse viranhoidosta. Olen kohdassa 6 eritellyt ne luottamushenkilöt, joiden kanssa erimielisyyksiä on aikojen saatossa ilmaantunut. Nekään erimielisyydet eivät ole sellaisia, joista pitäisi kauan peistä veistellä. Ne voidaan aina sopia, kuten olen asian moneen kertaan ilmoittanut. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus oman oikeusturvansa toteuttamiseksi tarvittaessa siirtää asioita toimivaltaisen viranomaisen tai oikeuslaitoksen käsittelyyn kenenkään sitä estämättä.  Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Asiointi yritysten kanssa jäi pääasiassa poliittisen johdon tehtäväksi, mikä on heijastunut yrityspakona Kinnulasta naapurikuntiin. Tästä kantaa vastuun poliittinen johto (kh 6.8.2012 § 195), ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Edellä olevan loppupäätelmän perusteella vaadin, että hallinto-oikeuden tulee kumota Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemä päätös valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä esitettyjen asiakirjojen vastaisena.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5. KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSESSA 28.10.2013 TEHDYT MUOTO JA MUUT VIRHEET

 

Pyydän, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.10.2013 koko kokouksen sekä asettaa § 60 tehdyn päätöksen täytäntöönpanokieltoon. Perustelen asiaani seuraavasti:

 

5.1 Kunnanvaltuuston kokouksen koolle kutsuminen

 

Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 8 § mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle se niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika paikka sekä käsiteltävät asiat. Valtuuston kutsuu koolle puheenjohtaja.

 

Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 9 §:n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotuksen valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä.

 

Kinnulan kunnan hallintosäännön 11 §:n mukaan kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä.

 

Kuntalain 54 §:n mukaan valtuuston kutsuu koolle puheenjohtaja. Kutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat.

 

Kenellekään valtuutetuista eikä niille, joilla oli kokouksessa läsnäolo – ja puheoikeus, ole valtuuston puheenjohtaja lähettänyt virallista kokouskutsua, jossa olisi Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 8 §:n ja kuntalain 52 §:n mukaisesti ilmoitettu valtuustossa käsiteltävät asiat.  Kunnanjohtaja Juha Urpilainen ei näin ole saanut virallista kokouskutsua Kinnulan kunnanvaltuuston kokoukseen 28.10.2013.

 

Valtuutetuille ja niille, joilla oli kokouksessa läsnäolo – ja puheoikeus, on lähetty Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 9 §:n mukainen esityslista ja Henrik Kiviniemen sähköposti kokouksen ajasta ja paikasta. Varsinainen kokouskutsu on kuitenkin puheenjohtajalta edelleen lähettämättä.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemän ja kaikki muutkin päätökset valmistelussa tapahtuneiden virheiden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Kinnulan kunnan hallintosäännön 8 §:n ja 11 §:n sekä kuntalain 52 §:n ja 54 §:n vastaisina.

 

5.2 Kunnanvaltuuston kokoukseen osallistuneiden nimenhuuto

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 14 §:n mukaan läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä.

 

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen ei todennut läsnä olevia valtuutettuja valtuuston työjärjestyksen 14 §:n mukaisesti aakkosjärjestyksessä. Valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen totesi ensiksi olevansa itse läsnä, jonka jälkeen nimenhuudolla totesi paikalla olevan valtuuston ensimmäisen varapuheenjohtaja Markku Toikkasen, kolmanneksi estyneenä oleva toisen valtuuston varapuheenjohtaja Olavi Tuikkasen, neljänneksi nimenhuudolla paikalla olevaksi kolmannen valtuuston varapuheenjohtaja Anitta Hakkaraisen. Tämän jälkeen valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen totesi loput valtuutetut nimenhuudolla aakkosjärjestyksessä. Lopuksi puheenjohtaja kutsui paikalle estyneiden valtuutettujen paikoille tulevat puolueiden suuruusjärjestyksessä. Liite 15.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 14 §:n vastaisena.

 

5.3 Kunnanvaltuuston kokoukseen puheenjohtajan kutsuma väärä varavaltuutettu Kirsti Häkkinen

 

Kuntalain 11 § mukaan valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua. Kokoomuksella on Kinnulan valtuustossa kolme varavaltuutettua, Leo Urpilainen, Anita Urpilainen ja Toni Kinnunen (katso KV 24.1.2013).

 

Kuntalain 37 §:n luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti.

 

Kirsti Häkkinen ei ole kokoomuksen varavaltuutettu, koska kuntalain 11 § mukaan Kinnulan valtuusto ei ole todennut varavaltuutettu Toni Kinnusen menettäneen vaalikelpoisuuttaan, häntä ei ole vapautettu toimestaan eikä hän ole kuollut. Kinnulan valtuusto ei myöskään ole kuntalain 37 §:n mukaisesti myöntänyt Toni Kinnuselle eroa missään kokouksessaan.

 

Juha Urpilainen on valittanut Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkosen virheellisestä toiminnasta Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksessa 26.9.2013 kutsuessaan kokoomuksen varavaltuutetuksi Kirsti Häkkisen.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä kuntalain 11 §:n ja 37 §:n vastaisena.

 

5.4 Kunnanvaltuuston kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

 

Kuntaliiton yleiskirjeen 3/80/2002/Heikki Harjula/aha 8.2.2002, Kinnulan kunnan valtuuston työjärjestyksen 20 §:n ja kuntalain 59 §:n mukaan vastaehdotuksen on aina saatava kannatus, jotta asiasta äänestettäisiin. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi.

 

Kinnulan kunnan hallintosäännön 14 §:n mukaan puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

 

Heikki Harjulan kirjoittamassa Kunnan kokousmuistio oppaassa todetaan seuraavasti: ”Kokouksen järjestäytymistehtävät kuuluvat kokouksen puheenjohtajalle. Hänen tehtäviinsä kuuluu selvittää, ovatko kokouksen pitämisen lailliset edellytykset olemassa. Kokouksen päätösvaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen on puheenjohtajan tehtävä. Toimielin ei siitä esimerkiksi äänestä.”

 

Kunnanvaltuuston kokouksen 28.10.2013 laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen aikana SDP:n Marketta Rouvinen esitti SDP:n ryhmäesityksenä, että valtuuston kokous todetaan laittomaksi väärällä tavalla kokoon kutsutuksi. Puheenjohtaja totesi, että koska SDP on tehnyt ryhmäesityksen kokouksen toteamiseksi laittomaksi, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestysehdotuksena, että lailliseksi koolle kutsutuksi ja lailliseksi toteaminen on JAA ja SP:n ryhmäesitys EI. Äänestys toteutetaan nimenhuudolla. Valtuusto hyväksyi äänestysehdotuksen ja tavan. Äänestyksessä annettiin 17 ääntä, 14 JAA ääntä ja 3 EI ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kokous on äänestyksen tuloksena todettu laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 20 §:n, Kinnulan kunnan hallintosäännön 14 §:n, kuntaliiton ohjeiden (yleiskirje 3/80/2002/ Heikki Harjula/aha 8.2.2002, Kunnan kokousmuistio opas Heikki Harjula) sekä kuntalain 59 §:n vastaisena.

 

5.5 Kunnanvaltuuston kokoukseen puheenjohtajan väärin kutsuma pöytäkirjanpitäjä Henrik Kiviniemi

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1 §:n mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii valtuuston määräämä viranhaltija.  Kunnanvaltuusto ei ole päättänyt missään pykälässään, että Henrik Kiviniemi voi toimia kunnanvaltuuston sihteerinä.

 

Kuntalain 45 §:n mukaan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtuusto tai johtosäännössä määrätty kunnan muu toimielin. Kinnulan kunnanvaltuusto on 29.8.2013 § 52 perustanut vakituisen kunnansihteerin viran 1.10.2013 alkaen. Kunnanhallitus ei voi ylittämättä toimivaltaansa päättää määräaikaisen kunnansihteerin viran perustamisesta sen jälkeen kun valtuusto on päättänyt vakinaisen viran perustamisesta ja kunnansihteerin virka on luonteeltaan jatkuva.

 

Henrik Kiviniemelle on tehty useampi määräaikainen työsopimus/virkamääräys vaikka kunnassa on ko tehtävään olemassa virka ja työ/virka on luonteeltaan jatkuvaa. Toiminta on KVTES:n vastainen.

 

Kinnulan kunnanhallitukselle on tehty oikaisuvaatimus Henrik Kiviniemen valinnasta kunnansihteeriksi. Kunnanhallitus on käsitellyt tehdyn oikaisuvaatimuksen kokouksessaan 4.11.2013 § 343. Asiasta on myöhemmin valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

 

Kuntalain 98 §:n mukaan täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

 

Henrik Kiviniemellä ei ole toimivaltaisen viranomaisen lainvoimaista päätöstä toimia Kinnulan kunnan kunnansihteerin virassa. Kinnulan kunnanhallitus ei myöskään ole pannut 30.9.2013 § 306 tekemäänsä päätöstä täytäntöön.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 1§:n, Kinnulan kunnanvaltuuston 29.8.2013 § 52, KVTES:n sekä kuntalain 45 §:n ja 98 §:n vastaisena.

 

 

 

 

5.6 Kunnanvaltuuston kokouksen esityslistan ja pöytäkirjan virheellisyydet

 

Kuntalain 11 §:n mukaan valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua.

 

Kinnulan valtuustossa keskustalla on 11, kokoomuksella 3, SDP:llä 2 sekä perussuomalaisilla 1 varsinaista kunnanvaltuutettua. Puolueilla on sama määrä varavaltuutettuja.

 

Kunnanvaltuuston kokouksen 28.10.2013 esityslistaan ja pöytäkirjaan on virheellisesti merkitty kokoomuksen varavaltuutetuksi Kirsti Häkkinen ja SDP:n varavaltuutetuksi Elma Tainio. Lisäksi esityslistasta ja pöytäkirjasta puuttuu keskustan yksi varavaltuutettu sekä perussuomalaisten 1 varavaltuutettu.

 

Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 11 §:n mukaan valtuuston puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalain 11 §:ssä tarkoitettu varavaltuutettu. Valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen on kutsunut virheellisesti valtuuston 28.10.2013 kokoukseen Kirsti Häkkisen, joka ei ole kuntain 11 §:ssä tarkoitettu varavaltuutettu.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.14.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, Kinnulan kunnanvaltuuston työjärjestyksen 11§:n sekä kuntalain 11 §:n vastaisena.

 

5.7 Valtuuston kokouksen 28.10.2013 tehtyjen virheiden vaikutus kunnanvaltuuston ratkaisuun

 

Painotan sitä, että mikäli jääviydet ja muotovirheet olisi asiallisesti hoidettu, olisi irtisanomiseeni johtanut kunnanvaltuuston ratkaisu ollut toisenlainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6. KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN 28.10.2013 § 60 MUOTO JA MUUT VIRHEET

 

6.1 Sosiaalijohtaja Kirsi Alonen-Kinnusen esteellisyys

 

Hallintolain 28 § 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilö on jäävi päättämään asioista, jos hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekkeeseen perustuva jäävi). Yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies sekä tilanteet, joissa henkilön ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus. Henkilö voi olla yleislausekkeen perusteella esteellinen käsittelemään lähimmän esimiehensä asiaa, esimerkiksi esimiehelleen annettavaa palkankorotusta tai varoitusta.

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen on sosiaalijohtaja Kirsi Alonen-Kinnusen lähin esimies. Kirsi Alonen-Kinnunen oli kuitenkin läsnä keskustelun ja päätöksenteon ajan kunnanvaltuuston kokouksessa 28.10.2013 § 60 aika, jossa hänen esimiehensä kunnanjohtaja Juha Urpilainen irtisanottiin.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, kuntalain 52 §:n sekä hallintolain 27 -30 §:en vastaisina.

 

6.2 Kunnanrakennusmestari Ossi Kinnusen esteellisyys

 

Hallintolain 28 § 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilö on jäävi päättämään asioista, jos hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekkeeseen perustuva jäävi). Yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies sekä tilanteet, joissa henkilön ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus. Henkilö voi olla yleislausekkeen perusteella esteellinen käsittelemään lähimmän esimiehensä asiaa, esimerkiksi esimiehelleen annettavaa palkankorotusta tai varoitusta.

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen on kunnanrakennusmestari Ossi Kinnusen lähin esimies. Ossi Kinnunen oli kuitenkin läsnä keskustelun ja päätöksenteon ajan kunnanvaltuuston kokouksessa 28.10.2013 § 60 aika, jossa hänen esimiehensä kunnanjohtaja Juha Urpilainen irtisanottiin.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, kuntalain 52 §:n sekä hallintolain 27 -30 §:en vastaisina.

 

 

 

 

6.3 Sivistystoimen päällikön Marja Lehtosen puutteellisesti ilmoitettu esteellisyys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen jääväsi itsensä kunnanvaltuuston kokouksessa 20.10.2013 § 60 aikana ilmoittamalla, että hän on yleislausekejäävi.

 

Kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 -30 §:ien mukaan pöytäkirjaan tulee merkitä henkilöiden tosiasiallinen esteellisyyden perusta. Tosiasiallinen perusta ei ole yleislausekejäävi, joka pöytäkirjaan on merkitty. Marja Lehtosen kohdalla pöytäkirjassa ei ole mainintaa tosiasiallisesta esteellisyyden syystä. Tehty päätös tulee tämän vuoksi kumota.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, kuntalain 52 §:n sekä hallintolain 27 -30 §:en vastaisina.

 

6.4 Henrik Kiviniemen puutteellisesti ilmoitettu esteellisyys

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Henrik Kiviniemi jääväsi itsensä kunnanvaltuuston kokouksessa 20.10.2013 § 60 aikana ilmoittamalla, että hän on yleislausekejäävi.

 

Kuntalain 52 §:n ja hallintolain 27 -30 §:ien mukaan pöytäkirjaan tulee merkitä henkilöiden tosiasiallinen esteellisyyden perusta. Tosiasiallinen perusta ei ole yleislausekejäävi, joka pöytäkirjaan on merkitty. Henrik Kiviniemen kohdalla pöytäkirjassa ei ole mainintaa tosiasiallisesta esteellisyyden syystä. Tehty päätös tulee tämän vuoksi kumota.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 60 virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, kuntalain 52 §:n sekä hallintolain 27 -30 §:en vastaisina.

 

6.5 Valtuutettu Ilkka Leppäsen jääviys

 

Hallintolain 28 § 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilö on jäävi päättämään asioista, jos hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekkeeseen perustuva jäävi). Yleislauseketta voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies sekä tilanteet, joissa henkilön ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus. Henkilö voi olla yleislausekkeen perusteella esteellinen käsittelemään lähimmän esimiehensä asiaa, esimerkiksi esimiehelleen annettavaa palkankorotusta tai varoitusta.

 

Kuntalain 52 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

 

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisella ja valtuutettu Ilkka Leppäsellä on menossa oikeusprosessi ja Ilkka Leppänen tunnetaan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen julkisena vihamiehenä. Rauno Kinnunen ja Juha Urpilainen ovat valittaneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Ilkka Leppäsen esteellisyydestä käsitellä kunnanhallituksessa ja valtuustossa kunnanjohtaja Juha Urpilaiseen kohdistuvia asioita.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisenä ja virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä kuntalain 52 §:n ja hallintolain 28 §:n vastaisina.

 

6.6 Kunnanvaltuuston kokouksen virheellinen ja harhaanjohtava tilapäisen toimikunnan päätösehdotus

Kuntalain 61 §:n mukaan päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan.

Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä.

Kunnanvaltuuston kokouksessa 28.10.2013 § 60 esitetty tilapäisen valiokunnan päätösehdotus kuului:

 

1. Irtisanoa kunnanjohtaja Juha Urpilaisen kunnanjohtajan virasta välittömästi. Päätös tulee panna toimeen välittömästi. Luottamuksen menettäminen perustuu valiokunnan loppulausunnossaan esiin tulleisiin asioihin.

 

2. Merkitä tiedoksi, että mahdolliset jatkotoimenpiteet koskien vahingonkorvausasioita ja rikoslain 40. luvun mukaisia virkarikosasioita kuuluvat kunnanhallitukselle.

 

Tilapäisen valiokunnan esityksessä valtuustolle ei missään vaiheessa todeta sitä, että tilapäisen valiokunnan esitys valtuustolle ei ollut yksimielinen ja että tilapäisen valiokunnan jäsen Olavi Tuikkanen jätti asiasta eriävä mielipiteen. Liite 18.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisenä ja virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä kuntalain 61 §:n vastaisena.

 

 

6.7 Puuttuvat liitteet ja selvitykset

 

Hallintolain 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

 

Kuntalain 25 §:n mukaan kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.

 

Kunnanvaltuuston kokouksen 28.20.2013 § 60 kohdalta puuttuivat kaikki tilapäisen valiokunnan hankkimat selvitykset ja muut materiaalit esityksensä perusteiksi. Valtuutetuilla ei ollut mitään mahdollisuutta tosiasiallisesti ottaa kantaa tilapäisen valiokunnan esitykseen. Päätös perustui tilapäisen valiokunnan yksipuoliseen näkemykseen kunnanjohtaja Juha Urpilaisen valtuuston luottamuksen menettämisestä.  Asianosaiselle eli kunnanjohtaja Juha Urpilaiselle ei ole annettu mahdollisuutta hallintolain 34 §:n ja kuntalain 25 §:n mukaisesti antaa asian ratkaisseelle valtuustolle omaa selvitystään asiasta.

 

Hallinto-oikeus on päätöksillään 14/0061/3, 14/0062/3, 14/0063/3, 14/0064/3 ja 14/0065/3 kumonnut kaikilta osin BDO Audiator Oy:n tekemän sisäisen tarkastuksen. Hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat saaneet lainvoiman, koska Kinnulan kunta on tyytynyt päätöksiin eikä olen niistä valittanut.

 

Juha Urpilainen on vapautettu hallinto-oikeuden (14/0783/3) ja kunnanvaltuuston päätöksillä ( KV 13.2.2014 § 7 ja 8) kaikista ko päätöksissä häntä vastaan esitetyistä syytöksistä. Hänelle on siis syntynyt päätöksistä selvä etuus, jota ei voi toisella päätöksellä muuttaa. Häntä ei ole myöskään kuultu asiassa. Päätökset ovat saanet lainvoiman.

 

Kuten kohdassa 1.11.3 on todettu, hallinto-oikeus (14/0783/3) ja kunnanvaltuusto (13.11.2014 § 50)  ovat kumonneet kunnanhallituksen liitteessä 1 esitetyt irtisanomisen perusteet. Näihin irtisanomisen perusteisiin ei voi enää vedota.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 pidetyn kokouksen § 58 virheellisenä ja virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sekä kuntalain 25 §:n ja hallintolain 34 §:n vastaisena.

 

6.8 Valtuuston kokouksen 28.10.2013 § 60 tehtyjen virheiden vaikutus kunnanvaltuuston ratkaisuun

 

Painotan sitä, että mikäli jääviydet ja muotovirheet olisi asiallisesti hoidettu, olisi irtisanomiseeni johtanut kunnanvaltuuston ratkaisu ollut toisenlainen. Mikäli minulle olisi annettu riittävästi aikaa laatia asiallinen vastine minua kohtaan esitettyihin syytöksiin, olisi koko prosessi ollut vältettävissä. Nopealla aikataululla toimineella tilapäisellä valiokunnalla ei ollut riittävästi aikaa paneutua annettuun tehtävään ja pyydettyihin lausuntoihin vaan päätöstä ohjasi voimakkaasti huhut ja ennakkoasenteet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7. VALTUUSTON PÄÄTÖKSEN 28.10.2013 § 60 JÄLKEEN TAPAHTUNUT IRTISANOMINEN

 

 

7.1 Virheellisesti tapahtunut irtisanominen

 

Suomen perustuslain oikeusturvaa koskevan 21 §:n mukaan oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

 

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:n 1 monentin mukaan ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Oikeudesta käyttää avustajaa on ilmoitettava viranhaltijalle.

 

Hallintolain 33 §:n mukaan selityksen antamista varten on asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika.

 

Kuulemiselle ei ole laissa säädetty mitään täsmällistä määräaikaa. Viranhaltijalle tulee kuitenkin varata kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuulemista, jotta hänellä olisi mahdollisuus esittää perusteltu näkemys asiassa ja hankkia itselleen halutessaan avustaja tai asiamies. Määräajan tulee olla niin pitkä, että viranhaltijan avustajalla tai asiamiehellä on riittävästi aikaa perehtyä asiaan. Asiaan perehtymiseen käytettävissä oleva aikaa ei voida pitää riittävänä, jos asiamiehellä tai avustajalla ei tosiasiassa ole mahdollisuutta neuvotella päämiehensä kanssa ja tämän kanssa keskustelemalla hankkia tehtävänsä hoitamisessa tarpeellisia tietoja. Kuulemisen tarkoituksena on antaa asianosaiselle mahdollisuus esittää näkökantansa välittömästi asian ensi asteen ratkaisevalle viranomaiselle ennen päätöksentekoa.

 

Minulle annettiin 30.10.2013 liitteen 20 mukainen irtisanomisilmoitus ilman, että minulle oli annettu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 § 1 momentin mukaista mahdollisuutta tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä ja perusteluineen eikä varattu kuulemiseen valmistautumiseen riittävästi aikaa. Minulle ei ole myöskään milloinkaan ilmoitettu mahdollisuudesta käyttää avustaa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 § 1 momentin mukaisesti.

 

Lain mukaan viranhaltijan irtisanomiseen tarvitaan asiallinen ja painava syy. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaista viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Tällaista painavaa syytä tai työntekoedellytysten olennaista muuttumista ei tilapäinen valiokunta tai valtuusto ole pystynyt esittämään.

 

Edellä olevan perusteella vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa irtisanomiseni ja kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 tekemän päätöksen virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 § 1 momentin vastaisena.

 

 

 

 

 

 

 

8.  YHTEENVETO

 

Minut irtisanottiin Kinnulan kunnanjohtajan virasta kunnanvaltuuston päätöksellä 28.10.2013 § 60. Tehty erottamispäätös oli poliittinen päätös, eikä perustunut liitteissä 1 -22 esitettyihin faktoihin.

 

Kinnulan kunta ja Juha Urpilainen tekivät asiasta liitteen 28 mukaisen sovintosopimuksen (KV 23.2.2014 § 7), jonka mukaan Juha Urpilaisen irtisanomisprosessin riitaisuudet lopetetaan kertakaikkisesti.

 

Nykyään kunnanjohtajan tehtäviä hoitava Pekka Kanervio on jäävinä aktiivisesti osallistunut kunnanjohtaja Juha Urpilaisen uuden irtisanomisen valmisteluun.

 

Kunnanvaltuusto irtisanoi kunnanjohtaja Juha Urpilaisen laittomasti ilman kuntalain 25 §:n perusteita. Valtuusto muutti päätöstään uudessa irtisanomisessa. Tähän irtisanomisprosessiin osallistui paljon jäävejä ihmisiä.

 

Kinnulan kunta on tehnyt niinä vuosina, joina olen ollut yli puoli vuotta kunnanjohtajana, ylijäämäisen tilinpäätöksen.  Seitsemän perättäistä ylijäämäistä tilinpäätöstä osuivat vuosille 2005 – 2011. Tämän seurauksena Kinnulan kunta nousi yhdeksi taloudellisesti parhaiten hoidetuksi kunnaksi Suomessa. Liite 14.

 

Vuoden 2011 syksyllä alkoi voimakas painostaminen kunnanjohtajan, kansainvälisestikin tunnetuksi tullutta työllisyysohjelmaa vastaan valtuutettu Ilkka Leppäsen johdolla. Asia kriisiytyi kun valtuutettu Ilkka Leppänen kertoi kylällä puhuttavan, että kunnanjohtaja on siirtänyt luvattomasti satoja tuhansia rahaa Lestijärvellä sijaitsevaan lomakylään. Kunnanjohtaja teki asiasta tutkintapyynnön poliisille. Asian tutkinta on kesken.

 

Syksyllä 2012 tehtiin Kinnulan kuntaan sisäinen tarkastus, jonka johdosta sain valtuustolta kirjallisen huomautuksen. liite 2.

 

Kunnanvaltuusto ei antanut tilivuodelta 2012 vastuuvapautta kunnanhallitukselle, kunnanjohtajalle, tekniselle lautakunnalle, kunnan rakennusmestarille, perusturvajaokselle eikä sosiaalijohtajalle. Poliittisen paineen vuoksi kaikki asiat yritetään sysätä kunnanjohtajan syyksi.

 

Tilapäisen valiokunnan toiminta-aika oli liian lyhyt, jotta se olisi voinut asiallisesti tutustua kunnanjohtajan antamaan selvitykseen sekä muihin asiaan liittyvään selvityksiin. Liitteet 1 – 19.

 

Kunnanvaltuuston irtisanomispäätöksen § 60 valmistelussa tehtiin lukuisia muotovirheitä. Samoin § 60 käsittelyssä tapahtui muotovirheitä.

 

Painotan sitä, että molemmissa tapauksissa, mikäli jääviydet ja muotovirheet olisi asiallisesti hoidettu, olisi irtisanomiseeni johtanut kunnanvaltuuston ratkaisu ollut toisenlainen. Mikäli minulle olisi annettu riittävästi aikaa laatia asiallinen vastine minua kohtaan esitettyihin syytöksiin, olisi koko prosessi ollut vältettävissä. Nopealla aikataululla toimineella tilapäisellä valiokunnalla ei ollut riittävästi aikaa paneutua annettuun tehtävään vaan päätöstä ohjasi voimakkaasti huhut ja ennakkoasenteet. Viimeksi tehdyssä irtisanomispäätöksessä nykyisin kunnanjohtajan tehtäviä hoitava Pekka Kanervio toimi aktiivisesti jäävinä ohjaten päättäjien ja kuntalaisten mielipiteitä (lehti, radio televisio, kunnanhallituksen kokoukset).

 

Vaadin, että hallinto-oikeus mahdollisimman nopeasti käsittelee valitukseni, asettaa Kinnulan kunnanvaltuuston 28.11.2014 § 58 täytäntöönpanokieltoon ja kumoaa Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksen 28.11.2014 kokouksessa §:ssä 58 tehdyt päätökset. Samalla vaadin, että hallinto-oikeus palauttaa minulle kunnanjohtajan viran palkkaetuineen. Lisäksi vaadin Kinnulan kuntaa korvaamaan syntyneitä matka- ja muita kuluja sekä asiantuntijapalkkioita yhteensä 8 000 euroa.